Yhteenveto jäsenkyselyn vastauksista

Marjatta Ranta, Projektipalvelut Oy
Lauri Laitinen, Nokia Tutkimuskeskus
Anitta Merilä, TT Tieto Oy

Systeemityön nykytilannetta yrityksissä ja sitä, miten systeemityötä ennakoidaan lähitulevaisuudessa tehtävän, tutkittiin kyselylomakkeilla annetuista vastauksista. Yksityiskohtaiset tulokset näistä tutkimuksista ovat raportoituna tämän lehden artikkeleissa. Tutkimustyön edetessä heräsi mielenkiinto myös siihen, missä ovat systeemityön painopisteet, - eli mistä elementeistä muodostuu yleisesti aktiivisessa käytössä olevat systeemityön tavat.

Jäsenistön vastauksista tiivistettiin yhteismitalliset mittarit kunkin kysymyksen kohdalla laskemalla elinkaaren vaiheille vastausten keskiarvot. Painopisteiksi poimittiin ne kohdat, jotka yhteismitallisuuden perusteella voidaan arvioida olevan yleisesti aktiivisessa käytössä olevia. Painopisteiksi kelpuutettiin siis ne, joiden elinkaaren vaihetta kuvaava arvo oli vähintään 2,8 ja enintään 3,2. Painopisteet koottiin taulukoihin, jotka ovat seuraavalla aukeamalla. Toinen taulukoista kuvaa systeemityössä nykyisin olevia painopisteitä ja toinen lähitulevaisuuteen ennustettuja painopisteitä.

Tulos osoittautui kysymyksiä herättäväksi! Olemme kiinnostuneita kuulemaan sinunkin mielipiteesi ja spekulointisi. Toivomme sinun tulevan kertomaan niistä seminaariin, jonne on kutsu tämän lehden lopussa.

Mitä mieltä olet, kuvaavatko taulukot sitä pysähtyneisyyden aikaa, johon suomalainen systeemityö joutui 90-luvun laman kourissa? Vai kertovatko taulukot sen, että suomalaisessa systeemityökulttuurissa odotellaan käynnistäjää? Vai onko vuosikymmenien saatossa kertynyt painolasti systeemityön riskeistä nitistänyt pioneerihengen? Miksi paljon keskustelua aiheuttaneet asiat kuten client/server, graafinen käyttöliittymä, oliot, tiimit ja laatujärjestelmät eivät vielä ole merkittävämmin käytössä?

Vastaustulos menetelmien hyödyntämisestä systeemityössä on yllätyksellinen, kun tulosta vertaa yleiseen "ilmassa olevaan" käsitykseen. Tuloksen mukaan mikään kyselemistämme menetelmätyypeistä ei näyttänyt olevan todella aktiivisessa käytössä. Paremminkin näyttää siltä, että menetelmien suosio on vasta nousemassa aktiivikäyttöön. Työn tulokset kuvataan etupäässä sanallisessa muodossa. Seinätaulutekniikka ja kaavioiden käyttö on nousemassa sanallisten kuvausten rinnalle.

Toinen yleistä käsitystä romuttava tulos oli vastaajien suhtautuminen apuvälineisiin. Jos yleisen käsityksen mukaan suomalaiset innolla soveltavat uusia virtauksia systeemityössä, niin näin ei toimita ainakaan apuvälineiden kanssa. Kiinnostus välineisiin ja päättelymenetelmiin näyttää tulosten mukaan olevan todella laimeaa. Myös valmisohjelmistot ja luokkakirjastot näyttävät olevan alkutaipaleellaan, sillä niiden käyttöä ollaan vasta kokeilemassa ja hyötyjä selvittämässä.

Olipa laskennallinen keskiarvo sopiva yleistämisen mittariksi, - tai sitten ei, niin taulukot antavat johdonmukaisen kuvan tilanteesta. Se, että laatujärjestelmään ei yrityksissä aktiivisesti panosteta, on yhdenmukaista siihen aktiivisuuteen, mikä yrityksissä näyttää olevan formaalien rakentamismallien, menetelmien, kuvaustekniikoiden ja välineiden käytössä.

Kiinnostava pohdiskelun aihe syntyy verrattaessa edellä olevaa vastaajien henkilökohtaisiin toiveisiin. Se, että järjestelmien teknologiaratkaisut perustuisivat hajautettuun prosessointiin, graafiseen käyttöliittymään sekä arkkitehtuureihin, joiden lähtökohtana on liiketoimintaprosessien mallinnus ja joissa hyödynnetään valmisohjelmistoja ja luokkakirjastoja, näyttää olevan vastaajien toiveena. Työskentelytapoina he toivovat kaaviotekniikoiden ja standardoitujen työtapojen käyttämistä sekä projekteissa tapahtuvaa työtä.

Tässä näitä meidän mietteitä! Kun olet tutkinut tämän tutkimuksen annin, anna kuulua omista mielipiteistäsi!

Painopisteet systeemityössä
Nykytilanne

RakentamismalliVesiputousmalli SpiraalimalliBottom-up
MenetelmäTieto-
keskeinen
Toiminto-
keskeinen
Olio-
keskeinen
Työtapa
määrittelyssä
PrototSeinätaulutekniikka Formaalit
kielet
Sanalliset
kuvaukset
Kaavio-
tekniikat
VälineetCASE
ohjelmiston suunnittelussa
CASE
tietokannan generoinnissa
CASE
ohjelmien generoinissa
Sovellus-
kehitin
Olio-ohjelmointi-
ympäristö
Ei erityisiä suunnittelun välineitä
Suunnittelijan rooliMäärittelijä
Suunnittelija
ToteuttajaPäättäjä Ideoija
Neuvoja
Asiantuntija
Ohjaaja
Koordinoija
Käyttäjän
rooli
Määrittelijä
Suunnittelija
ToteuttajaPäättäjä Ideoija
Neuvoja
Ohjaaja
Koordinoija
Ryhmätyön
muodot
TiimiProjekti Etätyö
Suunnittelijalta
vaadittava
asiantuntemus
Kohdealueen/toimialantuntemus Tietotekniikan
tuntemus
Yhteistyö- ja ihmissuhdetaidot EsitystaidotProjektityötaidot Taloudellisten realiteettien hallinta
Hankinta-
tapa
Ulkopuolinen toimittajaOma
kehitystyö
Kehittämis-
tapa
Kokonais-kehittäminen Nykyjärjestelmän ylläpito Valmis-
ohjelmistojen
käyttö
Luokka-
kirjastojen
käyttö
Tyhjältä
pöydältä
kehittäminen
System re-engineering
TeknologiaKeskuskone YksittäiskoneClient/
server
Hajautettu
prosessointi
Tiedon-
hallinta
Tiedosto-
pohjainen
Hierarkinentiedonhall.
järj.
Verkkotiedonhallintajärj. Relaatio tiedon-
hallintajärj.
Olio-
tiedonhall.järj.
Muu
tiedonhall.
järj.
Päättely-
menetelmä
Ei erityisiä
päättelymenetelmiä
AsiantuntijateknologiaNeuraali
verkot ja
geneettiset algoritmit
Älykkäät agentit
Käyttö-
liittymä
Rivi
pohjainen
Merkki/
lomake-
pohjainen
GraafinenHyperteksti MultimediaVirtuaali-
todellisuus
Laatu-
järjestelmä
Standardoidut
työtavat
ISO 9000
pohjainen
sertifiointi
Prosessi-
keskeinen
Kypsyysmallien soveltaminen Laatupalkinnot, benchmarking Muu

Jäsenkyselyn tulos

Painopisteet systeemityössä määritettiin elinkaaren vaiheella 3 (= aktiivisessa käytössä) ja vastausten laskennallisena keskiarvona.
Tummennetuissa kohdissa: 2,8 <= keskiarvo <= 3,2

Painopisteet systeemityössä
Ennuste, 5 vuoden aikaperspektiivissä

Rakentamis
malli
Vesiputous
malli
Spiraali
malli
Bottom-up
MenetelmäTieto-
keskeinen
Toiminto-
keskeinen
Olio-
keskeinen
Työtapa
määrittelyssä
PrototSeinä
taulutekniikka
Formaalit
kielet
Sanalliset
kuvaukset
Kaavio-
tekniikat
VälineetCASE
ohjelmiston
suunnittelussa
CASE
tietokannan
generoinnissa
CASE
ohjelmien
generoinnissa
Sovellus-
kehitin
Olio-
ohjelmointi-
ympäristö
Ei erityisiä
suunnittelun
välineitä
Suunnittelijan
rooli
Määrittelijä
Suunnittelija
ToteuttajaPäättäjä Ideoija
Neuvoja
Asiantuntija
Ohjaaja
Koordinoija
Käyttäjän
rooli
Määrittelijä
Suunnittelija
ToteuttajaPäättäjä Ideoija
Neuvoja
Ohjaaja
Koordinoija
Ryhmätyönmuodot TiimiProjekti Etätyö
Suunnittelijalta
vaadittava
asiantuntemus
Kohdealueen/
toimialan
tuntemus
Tietotekniikan
tuntemus
Yhteistyö- ja
ihmis-

suhdetaidot
EsitystaidotProjekti
työtaidot
Taloudellisten
realiteettien
hallinta
Hankinta-tapaUlkopuolinen
toimittaja
Oma
kehitystyö
Kehittämis-tapaKokonais-
kehittäminen
Nyky-
järjestelmän
ylläpito
Valmis-
ohjelmistojen
käyttö
Luokka-
kirjastojen
käyttö
Tyhjältä
pöydältä
kehittäminen
System
re-engineering
TeknologiaKeskus-
kone
Yksittäis-
kone
Client/
server
Hajautettu
prosessointi
Tiedon-
hallinta
Tiedosto-
pohjainen
Hierarkinen
tiedonhall.järj.
Verkko
tiedon
hallintajärj.
Relaatio
tiedonhallintajärj.
Olio-
tiedonhall.järj.
Muu
tiedonhall.järj.
Päättely-
menetelmä
Ei
erityisiä
päättely
menetelmiä
Asiantuntija
teknologia
Neuraaliverkot
ja geneettiset
algoritmit
Älykkäät
agentit
Käyttö-liittymä Rivi
pohjainen
Merkki/
lomake-
pohjainen
GraafinenHyper
teksti
Multi
media
Virtuaali-
todellisuus
Laatu-
järjestelmä
Standardoidut
työtavat
ISO
9000pohjainen
sertifiointi
Prosessi-
keskeinen
Kypsyys-
mallien
soveltaminen
Laat
palkinnot,
benchmarking
Muu

Jäsenkyselyn tulos

Painopisteet systeemityössä määritettiin elinkaaren vaiheella 3 (= aktiivisessa käytössä) ja vastausten laskennallisena keskiarvona.
Tummennetuissa kohdissa: 2,8 <= keskiarvo <= 3,2