edellinen päiväedellinen päivä alkuunalkuun edelliselle sivulleedelliselle sivulle seuraava päiväseuraava päivä

I PÄIVÄ (2.9.96)

1030 Menen lentokentälle Airport Taxilla. Matkalla joudun kuuntelemaan muutaman mummon valitusta. Taxi oli tullut tänään hakemaan heidät liian aikaisin, eilen he eivät olleet saaneet kyytiä kaupunkiin pahimpaan ruuhka-aikaan. Ei käy kade kuskia, hän kuunteli korvat punaisina valitusta.
1300 Epäonni hyökkää kimppuuni Ivalon terminaalissa. Kävelen pahaa aavistamatta platalta sisälle, tuulikaapissa louteen tukisalko (eli teleskooppionki) jää I-palkin taakse ja kuuluu pahaenteistä rutinaa. Peruutan äkkiä, enkä aluksi uskalla tarkastella tuhoja. Rinkkaa odotellessa tarkastan salon, se murtui toisesta päästä, muttei katkennut. Ehkä sen saa korjattua.
1415 Istun Casamiassa. Syön herkullisen Gorgonzola pannupizzan. Tilatessani en muistanut pyytää valkosipulia, mutta jälkikäteen pyydettäessä saakin kananmunakupillisen valkosipulia, mikä ei kylläkään ollut riittävästi. Samalla pähkäilin tukisalon korjausta. Pelkkä teippi ei riittäisi, vaan salko kaipaa lisätueksi jonkinlaisen lastan. Kaupassa käydessäni tähyilin sähköputken pätkää, samoin mietin josko voisin ottaa pätkän omatekemästä rinkan yläkaaresta, mutta putki on halkaisijaltaan liian pientä. Rakennusterästä voisi yrittää käyttää tai sitten ... IDEA: leikkaan tyhjästä muovipullosta 10*15cm palasen, jonka kiedon tiukasti salon ympärille ja kiristän sen teippaamalla kiinni. Tyhjä muovipullokaan ei tuota ongelmia, sillä alapussissa on yksi, joka oli varaamassa tilaa, tilalle laitoin täyden Marinol-pullon.
1515 Istun linja-autossa ja valmistaudun maksamaan matkan. Samalla muistan, että en muistanut ostaa voimariinia. Pikaisesti päätän, että voimariini ei ole välttämätön. Sitä tarvitsisi tuoreen kivileivän päälle; siihen voin käyttää Olympia-sulatejuustoa. Olin suunnitellut laittaa muutaman kerran voimariinia näkkärin päälle, lähinnä vaihtelun vuoksi. Kolmas voimariini käyttökohde olisi räiskäleiden paisto, mutta toisaalta en ollut laisinkaan varma ennätänkö tai viitsinkö paistaa räiskäleitä. Ja ainahan voisin yrittää lainata joltakin porukalta pikkasen voimariiniä;-|
1715 Puolessatoista tunnissa saavutin Paksupetäjälammet. Edellisistä vuosista poiketen en ole vielä ennätänyt ihmetellä, että miksi tuli taas lähdettyä tänne. Tarkoittaako tämä sitä, että olen lopultakin oivaltanut Hammastunturin erämaan kauneuden? Tai sitten olen todellakin ollut loman tarpeessa.
Louteen pystytys tuotti yhden lisäongelman. Murtuneen keskisalon olin jo korjannut, mutta pystytysvaiheessa huomasin, että myös sisempi putki oli murtunut. Sen fixasin erkkarilla, tietty. Samalla salon kokonaispituus lyheni 15cm, millä ei onneksi ollut merkitystä.
  Illalla nautin "perinteisen" iltapalan: makkaraa, sinappia ja YHDEN oluen. Taidot olivat ruostuneet, sillä tuuli puhalsi kaksi ensimmäistä tulitikkua sammuksiin. Pitihän puhelimen toiminta testata, eli soitin Minnalle, tietty.

edellinen päiväedellinen päivä alkuunalkuun edellinen sivuedelliselle sivulle seuraava päiväseuraava päivä