edellinen päiväedellinen päivä alkuunalkuun edellinen sivuedelliselle sivulle seuraava päiväseuraava päivä

XV PÄIVÄ (16.9.96)

0700 "Kettu ku nukuttaa, en kyllä viitti vielä nousta".
Mietiskelen ja torkun viisi varttia, sitten aamutoimet. Ne sujuivat taas ennätysajassa, viidessä vartissa, vaikka en pitänyt minkäänlaista kiirettä.
0930 Kuljen kohti Tolosjokea mahdollisimman ylhäällä, eli en laskeudu Harrijokivarteen, kuten aikaisempina kertoina on tullut tehtyä.
1000 "No nyt pitänee laskeutua alas jokivarteen. Mitä !@#$%a! Missä vesi? Ja mitenkäs tämä laakso on muutenkin oudonnäköinen ... V&%¯#ssa minä voi puolessa tunnissa eksyä, näin selkeässä maastossa. Hmm, kompasssin mukaan ... hmm.. ja kartalla ... hmm, joo tää onkin Iso-Harrivaarajontka... juu ja tuolla oikealla onkin tutunnäköinen, kuivunut lampi".
Koska olin lännenpänä kuin olin, niin päätin jatkaa koko päivän jokilaaksossa, enkä oikaise Harripäiden yli, vaan kuljen Tolosjokivartta.
1200 Ruokatauko Harripään rumakurun lammella; keittoa ja teetä. Samalla loppui sokeri. Onneksi rinkassa on -tai ainakin pitäisi olla- pari vara-annosta sokeria pakattuna filmipurkkeihin. Jatkan matkaa kello 13.
1400 Tauko Kuusiojan kohdalla. Vastarannalla kulkee kolmen naisen päiväretkiporukka. Meinaavatkohan päästä Tolosjoen yli kuivin jaloin matalavartisissa kengissä? Jatkan jokivartta, katselen uusia leiripaikkoja ja potentiaalista ylityskohtaa, ilman tulosta.
1500 Laanilammen kohdalla. Aika kahlata Tolosjoen yli.
1515 Eipä ollut ongelmia ja kengät säilyivät kuivina ihan perinteisin konstein, koska käytin toimivia remmejä lahkeiden kiristämiseen. Toki joen yli voisi kahlata ilman kenkiä, sillä tunnottomaksi jäätyneet varpaat eivät varmaankaan välitä kipuviestejä aivoihin, ei vaikka kuinka löisi varpaitaan kiviin!
  Leiripaikaksi valitsen lammen länsirannan, saman paikan kuin kaksi vuotta sitten. Valmistan maxiannoksen Italianpataa: yksi annos jauhelihaa (= kaikki mitä minulla on jäljellä) ja 3-4 annosta (=1 pss) pata-aineksia. Puoli tuntia menee syödessä ja päälle vielä suklaakiisseliä; NAM NAM
1800 Lähden vähän kävelemään. Zemppaan aluksi lammen toisella puolella olevalle kukkulalle. Puhelin ei kuulu siellä. Jatkan edellisen vuoden nuotiopaikalle. Sytytän nuotion, ja piipun, ja kirjoittelen retkipäiväkirjaa. Aurinko häviää vastapäisten tuntureiden taakse 1920 ja ilma viilenee nopeasti. Onneksi laitoin riittävästi vaatetta päälle lähtiessäni leiristä. Kuuntelen kuinka Tolosjoki kohisee alhaalla laaksossa.
  Mietteitä iltanuotiolla:

XVI-vaellus alkaa olla ohi. Olen ihan tyytyväinen: ruoka on ollut maittavaa, yhtään yötä ei ole tarvinnut nukkua autiotuvassa. Eipä minun juurikaan tehnyt mieli sisämajoitukseen, sillä säät suosivat minua. Loukeessa olen tarennut yhtä hyvin kuin sisällä, kiitos hyvän makuupussin. Loukeessa nukkuessa on niin lähellä luontoa. Aamulla herääminen ei ollut herkkua, mutta illalla nukahtaminen on namia.

Säät ovat suosineet, valtaosa on ollut poutapäiviä. Muutamia sadekuuroja sillointällöin, mutta ei mitään pahempaa. GT-housuja tarvitsi muutama aamuna, koska maasto ei kuivunut nopeasti yöllisen kosteuden jäljiltä. GT-takkia käytin vaeltaessani suojana tuulta vastaan ja leirissä pysyäkseni lämpimänä.

Ruska tuli myöhään, maaruska vasta viikko sitten ja lehtiruska aivan näinä päivinä. Leiripaikat ovat olleet hyviä. Olen löytänyt paljon hyviä leiripaikkoja ja uuden hyvän reitin Kultalan-Palsin välille.


edellinen päiväedellinen päivä alkuunalkuun edellinen sivuedelliselle sivulle seuraava päiväseuraava päivä