Gore-Tex® ASUJEN KÄYTTÖKELPOISUUS ERÄMAASSA

Rakenne
Hoito-ohjeet
Uusintakäsittelyt
Omakohtaiset kokemukset
Milloin Gore-Tex® toimii parhaiten?
Mikä on paras valinta retkeilyasuksi?

Fleece ASUJEN KÄYTTÖKELPOISUUS ERÄMAASSA

Rakenne
Hoito-ohjeet
Omakohtaiset kokemukset

GSM PUHELIN ERÄMAASSA

Tele vs Radiolinja
Puhelimien erot
Kuuluvuuden parantaminen
Akut ja käyttövinkkini

VAELLUSKENKIEN KUIVAAMINEN ERÄMAASSA


Gore-Tex® ASUJEN KÄYTTÖKELPOISUUS ERÄMAASSA

Disclaimer: En ole GT tai fleece myyjä/konsultti/maahantuoja. Jäljempänä esittämäni omakohtaisia kokemuksia perustuvat lähinnä retkeilykokemuksiin syyskuussa Lapissa. Mikäli ilma on lämpimämpi tai kylmempi, tarvitsee vähemmän tai enemmän lämpimiä kerroksia, tai ei laisinkaan. Lisäksi ihmisen anatomiassa ja fysiologiassa on eroja. Niinpä joku toinen hikoilee siinä missä minulle tulee lämmin ja joku kolmas saattaa jopa palella.


        Gore-Tex 
 Guaranteed to keep You dry
   For Extreme wet weather
Garment Specially Engineered
                               Bob Gore, President 

Rakenne

 kaksikerroskolmekerros
GT-kalvolaminoitu ulkokankaaseen, erillinen vuorilaminoitu kangasten väliin
hengittävyys:hyvä?himpun parempi?
äänettömyysäänetönkahiseva
painomelko kevytkevyt

Hoito-ohjeet

Wash it lots, dry it hot!
Jos itse Bob Gore sanoo noin, niin kait pitäisi uskoa. Pesu normaalisti pesuaineilla, asusteen mukana tulevaa pesuohjetta noudattaen. Ylimääräinen huuhtelu suositeltava, jottei asuun jää yhtään pesuainetta.

Tuossa ohjeessa on kuitenkin se vika, että samalla pestään pois ulkokankaan vedenhylkimisominaisuudet. Pesulla ei ole vaikutusta itse GT-kalvoon. Mutta kun ulkokankaan vettähylkivä ominaisuus pesujen yhteydessä heikkenee, niin samalla koko asun hengittävyys kärsii. Ei auta että GT-kalvo hengittää, jos ulkokangas ei hengitä! Mitä asialle voi tehdä myöhemmin?

Uusintakäsittelyt?

Olen kokeillut kahta erilaista käsittelyä.
-Imprenex on viimeiseen huuhteluun lisättävä eräänlainen kyllästysaine, jossa GT-asun annetaan olla jonkun aikaa. Tällä käsittelyllä saadaan esitteen mukaan palautettua alkuperäinen ulkokankaan vedenhylkimiskyky. Haltin Tierra GT-asuun tuo ei tuntunut vaikuttavan yhtään milläänlailla.

-ScothGard on ympäristöystävällinen spray, joka suihkutetaan puhtaalle ulkokankaalle. Spray-purkki maksoi 75mk, mikä riitti nippanappa takin ja housujen kahteen käsittelykertaan. Asusta tuli taas vettä hylkivä, liki uudenveroinen, mutta käsittelyn hankauksenkestävyys jätti toivomisen varaa. Käsittely riitti jollain tapaa pariviikkoiselle vaellukselle, eli hinta/laatu suhde on mielestäni kohtuullinen(?)

Kumpikaan uusintakyllästeistä ei pysty tarjoamaan täysin alkuperäisiä vedenhylkimisominaisuuksia. Kaikenlaiset lisävinkit ovat tervetulleita. Sfnet.harrastus.autot palstalla joku kertoi, että on pessyt Rukan (moottoripyöräily) GT-asua vain käsinpesussa, ilman pesuaineita, jolloin asun alkuperäiset ominaisuudet olivat kestäneet pitempään kuin konepesussa.

Omakohtaiset kokemukset

Minulla on ollut useita vuosia käytössä Haltin Tierra (2k) GT-asu sekä vajaan vuoden käyttökokemus MECin (3k) Couloir II takista sekä Apex plus housuista (sekä Rukan ulkoiluasusta, MECin pyöräilyhousuista ja takista, Meindlin ja Alfan vaelluskengistä, pipoista, käsineistä ...).

Äkkiseltään eroja GT-kalvon toimisessa ei huomaa. Kummankin valmistajan tuotteet tuntuvat toimivan yhtähyvin. Ero mukavuudessa saattaa johtua siitä, että vuosien kuluessa on oppinut pukeutumaan oikein. Avainsana on oikein valitut asut ja kerrospukeutuminen.

Aion jatkossakin tukeutua voimakkaasti GT-asun käyttöön syksyisellä vaelluksella. Asu on erinomainen suoja kylmällä ilmalla. GT toimii parhaiten kuivalla säällä, jolloin vanhakin asu hengittää hyvin. Sateella on turha kuvitella pysyvänsä kuivana. Silti GT on paras, sillä sadeasun tai vaikka Fjällrävenin takin sisällä kastuu nopeammin.

Milloin Gore-Tex® toimii parhaiten?

From - Thu Nov  7 08:58:40 1996
Path: news.csc.fi!news.evitech.fi!news.funet.fi!nntp.inet.fi!newnews.inet.fi!news.inet.fi!kiravuo
From: kiravuo@nixu.fi (Timo Kiravuo)
Newsgroups: sfnet.harrastus.retkeily
Subject: Re: 'G-tex kangas'
Date: 31 Oct 1996 14:41:20 GMT
Organization: Nixu oy
Lines: 23
Message-ID: <KIRAVUO.96Oct31164122@jalopeno.nixu.fi>
References: <326327CC.7DAF@ivo.fi> <53vlr0$rbr@lut.fi> <5458lm$b2u@cc.tut.fi>
	<545dhp$78n@kanto.cc.jyu.fi> <326B1311.6550@ntc.nokia.com>
	<326DB700.1BFC@sysdeco.fi> <54q9tv$mkl@axl02it.ntc.nokia.com>
	<551vin$8uo@idefix.eunet.fi> <32783D36.758@ntc.nokia.com>
	<559iba$f0c@idefix.eunet.fi>
NNTP-Posting-Host: jalopeno.nixu.fi
In-reply-to: Teemu.Marjamaki@microchem.fi's message of Thu, 31 Oct 1996 06:52:31 GMT

In article <559iba$f0c@idefix.eunet.fi> Teemu.Marjamaki@microchem.fi (Teemu Marjamäki) writes:
> vaikka uisi ko. vaatteissa. Sanoisin, että GoreTexistä VOI valmistaa
> vaatteita, jotka pitävät kuivana kaikissa olosuhteissa (poislukien
> ehkä voimakkaat hiekkamyrskyt), mikäli niiden saumat on käsitelty

Ei aivan. Kyllähän puku vettä pitää, mutta sitten kun sinne pannaan se
käyttäjä sisälle, alkaa hikoilu.

Muistan nähneeni ainakin jonkun testin, jossa todettiin että Gore-Tex
ei pidä kuivana. Kun testasivat pukuja lenkkeilykäytössä.

Sanoisin että karkeasti ottaen 15 lämpöasteen yläpuolella ei oikein
mikään pidä rinkkaselkäistä vaeltajaa kuivana. Sateenvarjo lienee
tuollaisella säällä paras vaihtoehto. 20 asteen yläpuolella
kannattanee käyttää uimahousuja. Mutta sitten kun lämpötila laskee 10
asteen alle, GoreTex alkaa loistaa ominaisuuksillaan. -5 asteen
alapuolella alkaa taas puolestaan olla niin kylmä että GoreTexin
ominaisuuksilla ei ole suurempaa väliä.

Ylläolevat lukemat ovat suuntaa-antavia, summittaisia ja hihasta vedettyjä.
--
Timo Kiravuo
Helsinki, Finland

Mikä on paras valinta retkeilyasuksi?

Tähän on helppo vastata:
Parasta asua retkeilyyn ei voi nimetä, sillä yksi asu ei ole paras kaikissa olosuhteissa!

Minun vaellukset ajoittuvat yleensä syyskuunpuoliväliin, jolloin vuorokauden keskilämpätila on 5-10°C, yöllä voi olla pakkasta, päivällä saattaa olla hellettä ja aurinko paistaa, muutaman tunnin kuluttua saattaa sataa räntää!
Syksyllä 1996 minun vaellusasu tyynenä päivänä (+5°C) oli vaellushousut ja peltipaita, muuten olisi tullut hiki. Samaisen päivän iltana, leirissä puuhaillessani olin pukenut ylleni lisäksi fleece- ja Gore-Tex®takin, jottei tulisi kylmä (ilman lämpötila ei ollut muuttunut yhtään.)
Summa summarun: Gore-Tex® on hyvä valinta, kunhan vain tietää milloin ja miten se toimii. Omaa pukeutumista täytyy mukauttaa vallitseviin (ilmasto)olosuhteisiin!


Fleece-ASUJEN KÄYTTÖKELPOISUUS ERÄMAASSA

Rakenne

Fleece on Gore-Texin ohessa toinen mielenkiintoinen materiaalivalinta retkeilykäyttöön. Fleece tuntuu olevan yleisnimitys käherretylle keinokuidulle. Minä ostin MECin valmis(tut)taman Arco pusakan ja housut. Materiaalina on Polartec 200, josta minulla on vain hyvää kerrottavaa: kuitu ei ime yhtään vettä (sen voi pestä ja sen jälkeen puristaa kuivaksi!), se hengittää hyvin ja paljas kuitu tuntuu miellyttävältä jopa suoraan ihoa vasten.

Hoito-ohjeet

Helpot: pese ja anna kuivua. Fleecestä kannattaa puristaa pois ylimääräiset vedet pois kuivumisen nopeuttamiseksi. Periaatteessa Fleecen voi puristaa kuivaksi, koska keinokuitu ei ime yhtään vettä!

Omakohtaiset kokemukset

MEC käyttää useissa tuotteissaan ns. kainalotuuletusta. Kuns sellainen on sekä fleecessä että sen päällä olevassa GT-takissa, niin tarvittaessa höyryt voi päästää pihalle takkeja riisumatta.

Mutta parasta kahdessa hengittävässä asussa on se, että hiki/kosteus haihtuu iholta ilman että tuuli pääsisi kankaan läpi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei vaellukselle välttämättä ottaa mukaan vaihtovaatteita, sillä märät vaatteet saa kuivatettua leirissä illan aikana.

Huonona puolena voisi todeta keinokuidun repeämis- ja paloherkkyyden. Fleece repeää, mikäli se jää johonkin tiukasti kiinni: tavalliset risut ja oksat eivät revi fleeceä. Minun fleece-asu säilyi ehjänä syksyn vaelluksella. Asun kastuminen ei vaikuta kestävyyteen.
Fleecelle lennähtäneet hehkuvat puunkappaleet polttavat kolon. Yhtään läpireikää en saanut asuuni vaelluksella, (pienet) kipinät (joita tulee esimerkiksi nuotiota kohennettaessa) tekevät fleeceen koloja.


GSM PUHELIN ERÄMAASSA

Tele vs Radiolinja

Harmittaa, etten huomannut syksyllä ottaa mukaan RL:n SIM-korttia. Minun kokemukset perustuvat yhden operaattorin -TeleCom Finland- toimivuuteen erämaassa. Arvaan, että Radiolinja häviää Telelle kuuluvuudessa erämaa-alueella.

Olen parina syksynä kuljettanut mukanani Nokia valmistamaa GSM-puhelinta (2110i) ja Telen SIM-korttia Hammastunturin erämaassa. Telen peittokartan (5.95) mukaan puhelimen ei pitäisi kuulua erämaassa. Näin onkin varmaan 90% tapauksissa: puhelin ei toimi. Minun paristakymmenestä soittoyrityksestä epäonnistui pari, jotka olivat tapauksia, jotka olin arvannut etukäteen.

Puhelin toimii ainoastaan silloin, kun soittaa korkean tunturin laelta. Jopa aivan alueen keskellä, Hammastunturin päältä, onnistuu häiriötön yhteys, kiitos GSM-tekniikan. Kolme vuotta sitten mukanani oli NMT-puhelin. Yhteyttä en silloinkaan saanut muualta kuin avoimesta tunturista, mutta yhteyden laatu oli yleensä surkeä - ritinää rätinää ja katkoja. Kertaakaan puhelin, sekä NMT että GSM, ei toiminut jokilaaksoissa ja notkoissa. Yleisesti uskotaan/väitetään/kerrotaan, että 450MHz NMT kuuluu kaikkialla Suomessa, paitsi ei ainakaan Hammastunturin erämaassa.

Eli mikäli puhelimen ottaa mukaan erämaahan turvavälineeksi, niin puhelin toimii ennakoivana välineenä. Yleensä vahinko sattuu, jos on sattuakseen, muualla kuin tunturin laella, joten yksin kulkiessa puhelimella on turha yrittää hälyttää apua akuuttiin hätään.

Minä käytin puhelinta ennakoivana välineenä. Ilmoitin missä olen, minne menen ja milloin soitan seuraavan kerran. Mikäli seuravaa soittoa ei kuuluisi, olisi etsittävä alue kohtalaisen pieni. Silti varauduin siihen, että avun saapumiseen saattaisi kulua useampi vuorokausi.

puhelimien erot

Eri puhelimien erot kuuluvuudessa saattavat olla melkoisia erämaaolosuhteissa. Nokian valmistama puhelin ei tunnetusti ole kaikkein herkin, monet muut merkit ja mallit toimivat silti huonommin.

kuuluvuuden parantaminen

Antenni
En huomannut eroa kuuluvuudessa, oli puhelimen oma antenni ulkona tai sisällä. Ilmeisesti ainoa todellinen parannus tulisi vasta ulkoisen suunta-antennin käytöstä, mutta kukapa sellaisen ottaisi mukaan eräretkelle?

Paikan valitseminen maastossa
GSM-puhelin kuuluu ainoastaan avoimilla tuntureilla. Puhelin ei kuulu jokilaaksoissa tai metsäisessä tunturissa. Etukäteen kannattaa pyrkiä selvittämään tukiasemien sijainti, jolloin on helpompi arvioida paikat, joissa puhelin voi ylipäänsä toimia. Mikäli puhelin ei toimi yhdessä paikassa, niin joskus riittää kun siirtyy 10 cm, toisinaan 10 metriäkään ole riittävästi. Pelkkä pään käätäminen saattaa heikossa kentässä vaikuttaa ratkaisevasti kuuluvuuteen (pää toimii heijastimena.)

Akut ja käyttövinkkini
Minulla oli mukana kaksi 500mAh:n ja yksi 1500mAh:n NiMH akkua. Pikkuakut tuntuivat kovin tehottomilta, tehoakusta löytyi voimaa kuin isosta kylästä. Kaikki akut olivat hyväkuntoisia. Pidin puhelinta päällä vain 15 minuuttia sovittuna ajankohtana, muulloin se oli suljettuna. Normaalisti kukin puhelu kesti suunnilleen 10 minuuttia, mikä purki tehoakkua ilmeisesti sopivasti.
Toinen kikka on soittaa silloin kun se on mahdollista. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kun on korkean tunturin päällä, voi soittaa, GSM-puhelin kun ei yleensä kuulu muualla. Eipä kuulunut 450MHz NMT-puhelinkaan muutama vuosi sitten, ei vaikka operaattori toista väittää.
Ikävä kyllä soittaminen GSM:lla onnistuu vain oaivilta. Jo hyvin vähäinen puusto, esimerkiksi tunturikoivikko, joko estää kokonaan yhteyden muodostumisen tai sitten aiheuttaa pätkimistä.
Turvavälineenä GSM-puhelin toimii ainoastaan ennakoituna käytettynä, ts. jos jalka katkeaa jokilaaksossa, niin eipä puhelimesta ole apua. XVI-vaelluksella soittelin aina kun olin korkealla paikalla, jolloin kotijoukoilla oli aina tieto, minne olin päässyt ja minne seuraavaksi suuntasin kulkuni. Jos seuravaa soittoa ei alkaisi kuulua, niin ei tarvitsisi etsiä "siellä se on jossain, Lapissa, kait ...."-ohjeilla. Tähän asti olen pois päässyt omin nokkineni, toivottavasti jatkossakin!


VAELLUSKENKIEN KUIVAAMINEN ERÄMAASSA

KIISTÖ: Jokainen saa polttaa omalla vastuullan kenkänsä. Se että minä en ole polttanut kenkiäni ei takaa, että kaikki kengät kestäisivät tuikulla kuivattamisen (en ole kuullut, että kukaan olisi vielä polttanut kenkiään Tuikulla, mutta kertahan se on ensimmäinenkin;-).

Menneen syksyn vaelluksella kuivatin GoreTex/nahka vaellussaappaani Tuikuilla (lämpökynttilä), mikäli olivat päivällä kastuneet. Menestyksellisesti, en menetyksellisesti!

Kengät kuivuivat kärkiä myöten yön aikana. Kun kengän pohja on kutakuinkin vaakasuorassa, niin ilmeisesti lämmin ilmavirta kiertää kengän kärkeä myöten. Ainoa kurja homma on ulkona kuivatettaessa, että aamuyöstä mahdollinen kostea ulkoilma kostuttaa kenkää uudestaan, jahka kynttilä on palanut loppuun.

Kynttilän pohja ei aiheuttanut ongelmia. Ennen kuivatusta otin irtopohjallisen pois kengästä. Tiedä häntä oliko tuo viisasta, sillä jos kynttilä olisi kaatunut kengässä ...
No, jokatapauksessa lämpökynttilä normaalisti palaessaan ei aiheuttanut ainakaan minun vaelluskengille mitään pohjan sulamista.


alkuunalkuun edelliselle sivulleedelliselle sivulle