Gore-Tex Guaranteed to keep You dry For Extreme wet weather Garment Specially Engineered Bob Gore, President
kaksikerros | kolmekerros | |
---|---|---|
GT-kalvo | laminoitu ulkokankaaseen, erillinen vuori | laminoitu kangasten väliin |
hengittävyys: | hyvä? | himpun parempi? |
äänettömyys | äänetön | kahiseva |
paino | melko kevyt | kevyt |
Wash it lots, dry it hot!Jos itse Bob Gore sanoo noin, niin kait pitäisi uskoa. Pesu normaalisti pesuaineilla, asusteen mukana tulevaa pesuohjetta noudattaen. Ylimääräinen huuhtelu suositeltava, jottei asuun jää yhtään pesuainetta.
Tuossa ohjeessa on kuitenkin se vika, että samalla pestään pois ulkokankaan vedenhylkimisominaisuudet. Pesulla ei ole vaikutusta itse GT-kalvoon. Mutta kun ulkokankaan vettähylkivä ominaisuus pesujen yhteydessä heikkenee, niin samalla koko asun hengittävyys kärsii. Ei auta että GT-kalvo hengittää, jos ulkokangas ei hengitä! Mitä asialle voi tehdä myöhemmin?
-ScothGard on ympäristöystävällinen spray, joka suihkutetaan puhtaalle ulkokankaalle. Spray-purkki maksoi 75mk, mikä riitti nippanappa takin ja housujen kahteen käsittelykertaan. Asusta tuli taas vettä hylkivä, liki uudenveroinen, mutta käsittelyn hankauksenkestävyys jätti toivomisen varaa. Käsittely riitti jollain tapaa pariviikkoiselle vaellukselle, eli hinta/laatu suhde on mielestäni kohtuullinen(?)
Kumpikaan uusintakyllästeistä ei pysty tarjoamaan täysin alkuperäisiä vedenhylkimisominaisuuksia. Kaikenlaiset lisävinkit ovat tervetulleita. Sfnet.harrastus.autot palstalla joku kertoi, että on pessyt Rukan (moottoripyöräily) GT-asua vain käsinpesussa, ilman pesuaineita, jolloin asun alkuperäiset ominaisuudet olivat kestäneet pitempään kuin konepesussa.
Äkkiseltään eroja GT-kalvon toimisessa ei huomaa. Kummankin valmistajan tuotteet tuntuvat toimivan yhtähyvin. Ero mukavuudessa saattaa johtua siitä, että vuosien kuluessa on oppinut pukeutumaan oikein. Avainsana on oikein valitut asut ja kerrospukeutuminen.
Aion jatkossakin tukeutua voimakkaasti GT-asun käyttöön syksyisellä vaelluksella. Asu on erinomainen suoja kylmällä ilmalla. GT toimii parhaiten kuivalla säällä, jolloin vanhakin asu hengittää hyvin. Sateella on turha kuvitella pysyvänsä kuivana. Silti GT on paras, sillä sadeasun tai vaikka Fjällrävenin takin sisällä kastuu nopeammin.
From - Thu Nov 7 08:58:40 1996 Path: news.csc.fi!news.evitech.fi!news.funet.fi!nntp.inet.fi!newnews.inet.fi!news.inet.fi!kiravuo From: kiravuo@nixu.fi (Timo Kiravuo) Newsgroups: sfnet.harrastus.retkeily Subject: Re: 'G-tex kangas' Date: 31 Oct 1996 14:41:20 GMT Organization: Nixu oy Lines: 23 Message-ID: <KIRAVUO.96Oct31164122@jalopeno.nixu.fi> References: <326327CC.7DAF@ivo.fi> <53vlr0$rbr@lut.fi> <5458lm$b2u@cc.tut.fi> <545dhp$78n@kanto.cc.jyu.fi> <326B1311.6550@ntc.nokia.com> <326DB700.1BFC@sysdeco.fi> <54q9tv$mkl@axl02it.ntc.nokia.com> <551vin$8uo@idefix.eunet.fi> <32783D36.758@ntc.nokia.com> <559iba$f0c@idefix.eunet.fi> NNTP-Posting-Host: jalopeno.nixu.fi In-reply-to: Teemu.Marjamaki@microchem.fi's message of Thu, 31 Oct 1996 06:52:31 GMT In article <559iba$f0c@idefix.eunet.fi> Teemu.Marjamaki@microchem.fi (Teemu Marjamäki) writes: > vaikka uisi ko. vaatteissa. Sanoisin, että GoreTexistä VOI valmistaa > vaatteita, jotka pitävät kuivana kaikissa olosuhteissa (poislukien > ehkä voimakkaat hiekkamyrskyt), mikäli niiden saumat on käsitelty Ei aivan. Kyllähän puku vettä pitää, mutta sitten kun sinne pannaan se käyttäjä sisälle, alkaa hikoilu. Muistan nähneeni ainakin jonkun testin, jossa todettiin että Gore-Tex ei pidä kuivana. Kun testasivat pukuja lenkkeilykäytössä. Sanoisin että karkeasti ottaen 15 lämpöasteen yläpuolella ei oikein mikään pidä rinkkaselkäistä vaeltajaa kuivana. Sateenvarjo lienee tuollaisella säällä paras vaihtoehto. 20 asteen yläpuolella kannattanee käyttää uimahousuja. Mutta sitten kun lämpötila laskee 10 asteen alle, GoreTex alkaa loistaa ominaisuuksillaan. -5 asteen alapuolella alkaa taas puolestaan olla niin kylmä että GoreTexin ominaisuuksilla ei ole suurempaa väliä. Ylläolevat lukemat ovat suuntaa-antavia, summittaisia ja hihasta vedettyjä. -- Timo Kiravuo Helsinki, Finland
Minun vaellukset ajoittuvat yleensä syyskuunpuoliväliin,
jolloin vuorokauden keskilämpätila on 5-10°C, yöllä
voi olla pakkasta, päivällä saattaa olla hellettä ja
aurinko paistaa, muutaman tunnin kuluttua saattaa sataa räntää!
Syksyllä 1996 minun vaellusasu tyynenä päivänä (+5°C)
oli vaellushousut ja peltipaita, muuten olisi tullut hiki. Samaisen päivän
iltana, leirissä puuhaillessani olin pukenut ylleni lisäksi fleece- ja
Gore-Tex®takin, jottei tulisi kylmä (ilman lämpötila ei ollut
muuttunut yhtään.)
Summa summarun: Gore-Tex® on hyvä valinta, kunhan vain tietää
milloin ja miten se toimii. Omaa pukeutumista täytyy mukauttaa vallitseviin
(ilmasto)olosuhteisiin!
Mutta parasta kahdessa hengittävässä asussa on se, että hiki/kosteus haihtuu iholta ilman että tuuli pääsisi kankaan läpi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei vaellukselle välttämättä ottaa mukaan vaihtovaatteita, sillä märät vaatteet saa kuivatettua leirissä illan aikana.
Huonona puolena voisi todeta keinokuidun repeämis- ja paloherkkyyden. Fleece
repeää, mikäli se jää johonkin tiukasti kiinni: tavalliset
risut ja oksat eivät revi fleeceä. Minun fleece-asu säilyi ehjänä
syksyn vaelluksella. Asun kastuminen ei vaikuta kestävyyteen.
Fleecelle lennähtäneet hehkuvat puunkappaleet polttavat kolon. Yhtään
läpireikää en saanut asuuni vaelluksella, (pienet) kipinät
(joita tulee esimerkiksi nuotiota kohennettaessa) tekevät fleeceen koloja.
Olen parina syksynä kuljettanut mukanani Nokia valmistamaa GSM-puhelinta (2110i) ja Telen SIM-korttia Hammastunturin erämaassa. Telen peittokartan (5.95) mukaan puhelimen ei pitäisi kuulua erämaassa. Näin onkin varmaan 90% tapauksissa: puhelin ei toimi. Minun paristakymmenestä soittoyrityksestä epäonnistui pari, jotka olivat tapauksia, jotka olin arvannut etukäteen.
Puhelin toimii ainoastaan silloin, kun soittaa korkean tunturin laelta. Jopa aivan alueen keskellä, Hammastunturin päältä, onnistuu häiriötön yhteys, kiitos GSM-tekniikan. Kolme vuotta sitten mukanani oli NMT-puhelin. Yhteyttä en silloinkaan saanut muualta kuin avoimesta tunturista, mutta yhteyden laatu oli yleensä surkeä - ritinää rätinää ja katkoja. Kertaakaan puhelin, sekä NMT että GSM, ei toiminut jokilaaksoissa ja notkoissa. Yleisesti uskotaan/väitetään/kerrotaan, että 450MHz NMT kuuluu kaikkialla Suomessa, paitsi ei ainakaan Hammastunturin erämaassa.
Eli mikäli puhelimen ottaa mukaan erämaahan turvavälineeksi, niin puhelin toimii ennakoivana välineenä. Yleensä vahinko sattuu, jos on sattuakseen, muualla kuin tunturin laella, joten yksin kulkiessa puhelimella on turha yrittää hälyttää apua akuuttiin hätään.
Minä käytin puhelinta ennakoivana välineenä. Ilmoitin missä olen, minne menen ja milloin soitan seuraavan kerran. Mikäli seuravaa soittoa ei kuuluisi, olisi etsittävä alue kohtalaisen pieni. Silti varauduin siihen, että avun saapumiseen saattaisi kulua useampi vuorokausi.
Paikan valitseminen maastossa
GSM-puhelin kuuluu ainoastaan avoimilla tuntureilla. Puhelin
ei kuulu jokilaaksoissa tai metsäisessä tunturissa. Etukäteen
kannattaa pyrkiä selvittämään tukiasemien sijainti, jolloin
on helpompi arvioida paikat, joissa puhelin voi ylipäänsä
toimia. Mikäli puhelin ei toimi yhdessä paikassa, niin
joskus riittää kun siirtyy 10 cm, toisinaan 10 metriäkään
ole riittävästi. Pelkkä pään käätäminen
saattaa heikossa kentässä vaikuttaa ratkaisevasti kuuluvuuteen
(pää toimii heijastimena.)
Akut ja käyttövinkkini
Minulla oli mukana kaksi 500mAh:n ja yksi 1500mAh:n NiMH akkua.
Pikkuakut tuntuivat kovin tehottomilta, tehoakusta löytyi
voimaa kuin isosta kylästä. Kaikki akut olivat hyväkuntoisia.
Pidin puhelinta päällä vain 15 minuuttia sovittuna ajankohtana,
muulloin se oli suljettuna. Normaalisti kukin puhelu kesti
suunnilleen 10 minuuttia, mikä purki tehoakkua ilmeisesti
sopivasti.
Toinen kikka on soittaa silloin kun se on mahdollista. Käytännössä
tämä tarkoittaa sitä, että kun on korkean tunturin päällä, voi
soittaa, GSM-puhelin kun ei yleensä kuulu muualla. Eipä kuulunut
450MHz NMT-puhelinkaan muutama vuosi sitten, ei vaikka operaattori
toista väittää.
Ikävä kyllä soittaminen GSM:lla onnistuu vain oaivilta. Jo hyvin
vähäinen puusto, esimerkiksi tunturikoivikko, joko estää kokonaan
yhteyden muodostumisen tai sitten aiheuttaa pätkimistä.
Turvavälineenä GSM-puhelin toimii ainoastaan ennakoituna
käytettynä, ts. jos jalka katkeaa jokilaaksossa, niin eipä
puhelimesta ole apua. XVI-vaelluksella soittelin aina kun olin
korkealla paikalla, jolloin kotijoukoilla oli aina tieto, minne
olin päässyt ja minne seuraavaksi suuntasin kulkuni. Jos seuravaa
soittoa ei alkaisi kuulua, niin ei tarvitsisi etsiä "siellä se
on jossain, Lapissa, kait ...."-ohjeilla. Tähän asti olen
pois päässyt omin nokkineni, toivottavasti jatkossakin!
Menneen syksyn vaelluksella kuivatin GoreTex/nahka vaellussaappaani Tuikuilla (lämpökynttilä), mikäli olivat päivällä kastuneet. Menestyksellisesti, en menetyksellisesti!
Kengät kuivuivat kärkiä myöten yön aikana. Kun kengän pohja on kutakuinkin vaakasuorassa, niin ilmeisesti lämmin ilmavirta kiertää kengän kärkeä myöten. Ainoa kurja homma on ulkona kuivatettaessa, että aamuyöstä mahdollinen kostea ulkoilma kostuttaa kenkää uudestaan, jahka kynttilä on palanut loppuun.
Kynttilän pohja ei aiheuttanut ongelmia. Ennen kuivatusta otin
irtopohjallisen pois kengästä. Tiedä häntä oliko tuo viisasta,
sillä jos kynttilä olisi kaatunut kengässä ...
No, jokatapauksessa lämpökynttilä normaalisti palaessaan ei
aiheuttanut ainakaan minun vaelluskengille mitään pohjan
sulamista.