edellinen päiväedellinen päivä alkuunalkuun edelliselle sivulleedelliselle sivulle seuraava päiväseuraava päivä

XV PÄIVÄ (Ma 22.9.97)

0700 PIIP PIIP PIIP PIIP. Seuraan hetken säätilan muutoksi. Vaikka yön aikana on pilvistynyt, niin nyt näyttäisi taas kirkastuvan.
Yöllä on ollut jonkin verran pakkasta, sillä louteen liepeet ovat vieläkin jäässä.
0720 Aloitan aamutoimet. Aamupalaa laittaessani huomaan, että minulla on vain kymmenkunta teepussia jäljellä, vaikka tarve olisi viidelletoista. Pitänee käydä Kultalan autiotuvassa katsomassa, josko sieltä saisi täydennystä.
0935 Lähden kulkemaan kohti Kultalaa.
1000 Kultala. Käyn raapustamassa vieraskirjaan taas harakanvarpaita. Kämppään on jätetty mm. perunamuusia, suolaa, sokeria ja kahviakin, mutta ei yhtään teepussia. No, pitänee säännöstellä teepusseja.
1015 Saunaranta. Molemmilla rannoilla on veneet, aivan niinkuin pitääkin. Soudan yli ja mietin, josko jättäisin veneen vastarannalle, sillä 99 prosentin todennäköisyydellä seuraavat kulkijat tulevat etelän suunnasta. En kuitenkaan tee oharia, sillä ei minulla ole niin kiire, ettenkö ennättäisi viedä toista venettä vastarannalle. Nostan rinkan rannalle. Otan toisen veneen hinaukseen ja käyn viemässä sen saunarannalle, soudan itse takaisin. Taas on kummallakin rannalla vene, eikä operaation mennyt kuin muutama minuutti.
1035 Riippusillan rakennustyömaa. Metsähallituksen tiedotteen mukaan riippusillan pitäisi olla valmis 7/1997, mitä se nyt tarkoittaakin. Kovasti on sillanrakentajilla tekemistä, sillä sillasta on valmiina vasta kantavat metallirakenteet. Jätän sillanrakentamisen muiden huoleksi (liekö homma keskeytetty, sillä paikalla ei näkynyt yhtään rakentajaa. Rakennustyömaa oli kyllä himpun edistynyt niiden kymmenen päivän aikana, jolloin kuljin maastossa.) Minun oma jättiurakka alkaa nyt, sillä edessä on hirmuinen nousu Björklundin vaaralle.
1100 Pahin ÄH-HUH-PUH loppuu, sillä pääsin lopultakin kohtaan, jossa Pahaojan polku ja Kummituspolku eroavat. Hiki valuu solkenaan, vaikka olen kulkenut vain satakunta metriä vajaassa puolessa tunnissa - no olihan se pääasiassa korkeussuunnassa!
1130 Björklundinoja. Koska aikataulu pitää vieläkin minuutilleen, niin nyt minulla on normaali puolitoista tuntia aikaa lounastamiseksi. Niin, lupasin reilu viikko sitten Minnalle, että soitan tänään maanantaina viimeistään kello neljätoista eikä tästä ole Patatunturille kuin reilu puolen tunnin matka (viikon olen ollut täydellisessä puhelinhiljaisuudessa).
1230 Nuudelikeiton keittämiseen ja syömiseen ei mene kauaa, varsinkin kun sää on tuulinen ja viileä. Tai siltä ainakin tuntuu. Ilmeisesti rankan nousun jäljiltä vaatteeni olivat vielä hieman kosteat. Nyt jatkan kohti Patatunturia.
1245 Nousu alkaa tasaantumaan, joten laitan kännykän päälle ja rintataskuun.
1255 PIIIP-PIIIP-PIIIP kuuluu rintataskusta, eli olen taas kuuluvuusalueella. Kännykkä piipitti sen merkiksi, että olin saanut lyhytsanoman. En välittänyt lukea sitä, vaan etsin kiven, istuin sille ja soitin Minnalle. Hän oli ollut jo hieman huolissaan, vaikka tiesi etten pystyisi soittamaan näinä ns. välipäivinä. Ilmoitin olevani kunnossa, että vaellus on sujunut ongelmitta ja että palaan kotiin suunnitelmien mukaisesti.
1400 Patatunturi. Enpä ole aikaisemmin poikennut tänne. Poikkeaminen on ehdottomasti kannattava, sillä Patatunturin päältä on yllättävän hyvät näköalat Ivalo-jokilaaksoon.
1530 Pataojan hiekkakankaat, on aika leiriytyä. Juon reippaasti vettä janooni, sillä nuudelikeitto oli aika suolainen. Otan myös yhden Paratabsin olkapään lihassärkyyn. Nyt uskallan turvautua lääkelaukkuni sisältöön, sillä loppumatkan pärjään vaikka mikä tulisi. Olkapään lihassärky oli vaivannut jo monta päivää, mutta koska särkylääkettä oli mukana vain muutamia, niin eihän niitä uskalla ottaa ennenkuin on tosi kyseessä!
  Irrotan rinkan päältä makuualustan ja sen sisälle rullatun louteen. Paketissa ollut loue ei ollut sulanut, vaan liepeet olivat vieläkin huurteessa. Tiivis paketti ja viileä päivä, niin ihmekös tuo, ettei jää sulanut.
Saatuani louteen tuulensuojaksi kirjoittelen retkipäiväkirjaa oikein urakalla. Tavoistani poiketen en polttele kirjoittamisen ohessa piipullista, sillä olen tainnut edellisenä iltana polttaa suuni.
  Illemmalla laitan valkosipulijauheella terästettyä Espanjanpataa. Kohtuus kaikessa, myös lisämaustamisessa, sillä pata ei ollut parasta mahdollista, kun pussista lorahti aikalailla valkosipulijauhetta kattilaan.
  Muistin liian myöhään paikallisen säätiedotuksen, joten kuulin radiosta vain lauseen lopun: " ... ja lumi sulaa päivän kuluessa". Katsoin taivaalle, ja siellä jo näkyikin sateen merkit. Sade alkanee kuitenkin vasta puolilta öin, sillä nyt on poutasää.
  Ruoan jälkeen sytytän kuitenkin piipun ja pilkon polttopuut. Laitan vadelmakiisselin turpoamaan ja teen vielä lisää puita, sillä en tiedä milloin lumisade alkaa. Syön vadelmakiisseli, mikä osoittautuu erittäin maukkaaksi.
2200 Käyn makuulle, en vaivaudu kuuntelemaan uutisia ja säätiedotusta, sillä radion patteri on heikossa kunnossa. Ja mitäpä minä säätiedotuksesta, siihen kun ei pysty itse kuitenkaan vaikuttamaan. Satakoon yöllä lunta!
2230 ZZZZ
edellinen päiväedellinen päivä alkuunalkuun edellinen sivuedelliselle sivulle seuraava päiväseuraava päivä