Sivut näkyvät parhaiten frameja tukevalla selaimella. Sivut toimivat myös ilman frameja. Sivut eivät ole loppuun asti viilattu näyttäväksi vaan tarkoitus on lähinnä löytää Wilskoista kiinnostuneita, tutkijoita tai suvun jäseniä. Parantelemme sivuja koko ajan.
Sivut kertovat Parikkalan Rautalahdessa asuneesta Wilska-suvusta niin suurelle yleisölle kuin suvun jäsenille. Sivuilta löytyy sukupuu yhdestä laajasta sukuhaarasta, kirjallisuusviitteitä, kertomuksia ja tunnettuja Wilskoja. Linkeistä löytyy valokuvia. Sivuilla on suvun jäsenille ja suvun tutkijoille email-lista.
Suuren suomalaisen nimikirjan mukaan Vilska nimi voisi olla lähtöisin ortodoksisesta ristimänimestä Vilka. Puolan kielessä Wilska tarkoittaa naarassutta. Nimikirjassa mainitaan, että Parikkalassa eli 1640 Anders Wilska ja Muolaassa nimi mainitaan jo 1544 (hen wilska). Sukunimet Vilpponen jne. ovat samaa juurta.
Parikkalasta löytyy ainakin kolme erillistä Wilska-sukua. Rautalahden Wilskat, Savikummun Wilskat ja kolmas sukuhaara. Wilskoja löytyy myös seuraavista kylistä: Tarnala, Tyrjä, Jongio, Järvenpää, Kesusmaa, Mäntylahti, Joensuu ja Kaukola. Yhteistä esi-isää ei ole löytynyt. Vilskoja löytyy myös Hämeestä, mm. Pälkäneeltä. Vanhoista kirkonkirjoista löytyy Wilska-nimeä Parikkalan naapuriseurakunnista 1700- ja 1800 -luvuilla ainoastaan Axel Wilska Kurkijoelta ja lösdrifvare Joh. Wilska, jolla oli vuonna 1784 avioton lapsi Jaakkimassa. Melko tiiviisti Wilskat ovat pysytelleet Parikkalassa ja Rautalahdella. Näin oli useimmiten niihin aikoihin yleensäkin.
Sivustolla on valokuvia Wilskoista. Jos sinulla on lisää valokuvia, olemme kiinnostuneita niistä. Lähetä tieto osoitteeseen ilpo@iki.fi.
Kirjoita Wilskojen sukututkijoiden vieraskirjaan lyhyt viesti meille muistoksi!
Katso Wilska-suvun uutisia.
Tekemistä odottavia tai tekeillä olevia tehtäviä.
Ruptuurisotien, katovuosien, Ruotsin harjoittaman luterilaisen käännytystyön sekä R-S:n ankaran verotuksen ja velkaantumisen takia monet talonpojat perheineen muuttivat Parikkalan alueelta pois vuosina 1630-1640. Autioituneiden tilojen tilalle muutti uudisasukkaita. Joukion vuoden 1643 syyskäräjillä annettiin useita väestöpaon seurauksena autioituneita tiloja uudisasukkaille. Vuonna 1643 ilmoitettiin Rautalahdella olevan 4 autiotilaa. On mahdollista, että Wilskat ovat uudisasukkaita, joille on annettu autiotila. Syksyllä 1996 julkaistussa Parikkalan historia -teoksessa on mainita: "...Wilskat saapuivat Rautalahdelle v. 1644 mennessä...".
Tarinan mukaan Vilskat ovat tulleet Parikkalaan etelämpää, Muolaan yms. tienoilta joskus 1620 - 1640 -luvulla. He olivat luterilaisia, jotka siirtyivät Käkisalmen lääniin sen jouduttua Stolbovan rauhassa Ruotsille. Ortodoksista väestöä lähti enemmän tai vähemmän vapaaehtoisesti Inkerinmaalle ja Venjäjälle ja tyhjäksi jääneet tilat asutettiin luterilaisilla.
Toisen tarinan mukaan Parikkalaan on tullut Puolasta ruotusotamiehiä 1600-luvun lopulla. Ruotuväkeä tarvittiin sittemmin taas rintamalle ja niinpä kahta Wilskan veljestä tultiin hakemaan. Soini Wilskan mukaan Parikkalassa haastetaan seuraavaa tarinaa: On tullut kaksi veljestä Juakko joka on tullut Ala-Vilskaan ja Tuakki joka on tullut Neuvolan paikalle (molemmat Rautalahdessa edelleen talonpaikkoja). Tuakki oli mennyt riihen ahdetun ruisahoksen päälle piiloon, eikä sotaväki löytänyt. Juakko oli piiloutunut hameen alle. Emäntä oli vastannut sotilaille: "En tiä minne oli mennyt Jouakkoin ja missä lie Tuakko, lie piä perseen juuressa...". Sotaväki oli epäillyt naisen tarinoita ja jättänyt hänet rauhaan.
Yksittäisen kertomuksen mukaan puolalainen maanmittausinsinööri olisi tullut Suomeen työmatkalle. Avioitumisen jälkeen hän on jäänytkin asumaan tänne. Tämä tarina voi olla peräisin: 1) Anna Kososen sanotaan olleen erään paikkakunnalla oleskelleen maanmittarin tytär. Tämä maanmittari (Nyberg) oli varsin originelli henkilö - eteni virkaurallaan pitkälle ja kuoli kamarineuvoksena 1800-luvun lopulla. 2) Legendan alkuperä voi olla maanmittari, toimittaja ja suomalaisuusmies Pietari Hannikaisessa (23.8.1813 Sääminki Kiilanmäki - 27.9.1899). Ei liity sukuun.
Neljäs perimätieto kertoo kreivi Wilskofista. Tätä voisi tukea tieto M. Wilska on ollut hallitsija Puolassa 1380-luvulla (kts. kirjallisuusviittet; puolalainen lehti). Puolasta löytyy Wilska (Wilski) -niminen suku, joka on peräisin jostain Krakovan tienoilta. Noin 100 km sieltä pohjoiseen sijaitsevan paikkakunnan kirkossa on Wilski/Wilska -suvun vaakuna. Vuonna 1997 Krakovan puhelinluettelosta löytyi n. 10 Wilskaa. Liisa Wilskan mukaan legendat Puolasta ja maanmittausinsinööristä eivät ehkä pidäkään paikkaansa.
Ulla-Maarit Saarisen mukaan heilläpäin kerrotaan suvun tulleen Englannista (Wilson, Wilkins).
"Missä Wilska viileksii, kuntoinensa kuleksii, niitä maita mainitahan." Näin kerrotaan kansakoulun kirjassa.
Rautalahden kylän n:o 5 maalla n. 1600-luvulla on ollut korkea pelto Jorosen (entisen isännän) kalmisto. Se kentiesi on ollut kreikanuskoisten, koska on löydetty ihmisen luita ja pieniä vaskiristejä. Lähde: lehtori J.M. Salenius - tutkimuksia Parikkalan historiaan, omistaja I. Sourander.
Tuomas Ollinpoika on ollut käräjillä vuonna 1663: "Farandes en löösdrengh Thomas Olofsson Wilska, vilken har belägnad en lööse qna Carin." Saanut raippoja ja 10 taalaa sakkoja.
Savikumpulainen Pekka Kärpänen, kivijärveläinen Paavo Terävä ja rautalahtelaiset Heikki Vilska ja Pekka Hopia myivät Kurkijoen markkinoilla 1685 käkisalmelaiselle porvarille Berndt Kaasalaiselle voita ja talia, mutta huomasivat myöhemmin, ettei kauppiaan puntari ollut kohdallaan. Sitä he eivät olleet ymmärtäneet kaupantekohetkellä. (Parikkalan historia, s. 108).
Vuonna 1682 Abraham Mattfeinpoika oli haukkunut ja hyökännyt Vilskan kimppuun ja hän löi, että M. kuoli muutaman päivän kuluttua. Todistajat kertoivat, että J.V. oli ostanut hevosen Tohmajärven mieheltä, joka tuli sitä kauppaamaan. Sitten he joivat harjak. Erik Pellisen tuvassa. Sinne tullut M. oli kieltänyt ostamasta hevosta, parempi viskata rahat 30 taaleria Saaren salmeen (ehkä siksi, että oli lanko, M.n eukko tuotu V:n talosta). Haukkunut V:aa koiraksi ja kelmiksi, sanonut, ettet sillä hevosella kynnä. V. meni kotiina ja M. seurasi perästä, yhäti vain haukkuen. Siellä syntyi tappelu. M. uhkasi puukolla ja J.V. otti pyssyn porstuan oven takaa ja löi sillä käsille mutta kun M. vielä uhkasi, löi hän niskaan ja silloin M. lähti horjuen kotiinsa, kuoli toisena päivänä. Todistajien kertomat jonkin verran ristiriitaiset. Vainajan leski väitti, että Ollikin löi, ainakin oluttuopilla. Päätös: J. ja O.V. vapautetaan kokonaan katsoen siihenkin, ettei leski vaadi edesvastuuta ja on saanut hyvitystä 180 taaleria kuparirahaa Vilskalta ja sopinut puolestaan. Asia oli M.lle raskuattava siksi, että hän rikkoi kotirauhan.
Vuonna 1690 tai 1691 Johan Wilska on ollut käräjillä jostain tappelujutusta (jatkoa edelliselle?).
Pohjan sodan pelossa rautalahtelainen Juho Heikinp. Vilska vei 700 vaskitaaleria (vastasi 196,5 kg hopeaa tai kolme kertaa se määrä) talteen Säämingin Pykälämäkeen Antti Vihavaiselle vuonna 1701. Viejä kuoli vuona 1707. Juhon veli Heikki haki rahat takaisin. Tästä voidaan päätellä Rautalahdessa asuneen 1600-luvun loppupuolella Heikki Vilska ja hänellä pojat Juho ja Heikki. Rautalahden talojen isäntäluettelosta löytyy Heikki Vilska vuosina 1683-1695.
Wilskan sukua koskeva sukututkimus- yms. kirjallisuus on koottu erilliselle sivulle.
Parikkalan ja Rautalahden löydät Maanmittaushallituksen Karttapaikan karttasivulta. Napsauta hiirellä alhaalla kohdasta "Place names" ja kirjoita siihen ko. paikannimet. Käyttääksesi Karttapaikkaa sinun tulee rekisteröityä sinne.
Olli Wilskan jälkipolvilista, henkilöluettelo ja paikkakuntaluettelo. Huom! Tulisiko lista poistaa henkilötietolain takia.
Suvun käyttöön löytyy laajempi salasanasuojattu Olli Wilskan jälkipolvilista. Lisäksi Henkilöluettelo ja paikkakunnat aakkosjärjestyksessä. Luetteloja päivitetään jatkuvasti. Huom! Sivujen salasanan saa sivujen ylläpitäjältä (ilpo@iki.fi).
Parikkalassa on asunut vuonna 1663 Tuomas Olofinpoika Wilska. 1600-luvun isäntä luotteloissa löytyy Heikki Wilska, hänellä pojat Heikki ja Juho.
Parikkalan kirkonkirjat HisKinä. Mustat kirjat - SSS Parikkalasta. Parikkalan mikrokortit. Seurakunnan postiosoite.
Vuoden 1754 henkikirjat kertovat Parikkalassa asuneen näihin aikoihin Olli Wilskan sukuhaaran lisäksi:
Rautalahden kylällä
Anders Wilska Maria-vaimonsa kanssa. Lapsia Carin, Hendrich ja Johan.
Axel Wilska Carin-vaimonsa kanssa, lapsia Carin, Johan ja Anders.
Inhysningarna:
Oloff Wilskan leski poikansa Andersin ja hänen vaimonsa Annan kanssa
Klemetti Wilskan leski Maria poikansa Matsin kansa.Järvenpään kylässä asuu Johan Wilska. Kesusmaalla inhysningar Erich Wilska Tyrjän kylällä Johan Wilska Anna-vaimonsa kanssa. Lapsia Anders Oloff ja Elin. Kaukolan kylässä Påhl Wilska Valpuri Kemppisen kanssa.
Näiden lisäksi Wilskoja on vaimoina ja yksittäisinä henkilöinä Parikkalan eri kylillä.
Voit kysyä hyvin sinua kiinnostavista kysymyksistä, mm. kuuluuko tietämäsi henkilö samoihin sukuhaaroihin, seuraavilta wilskat-listan jäseniltä:
Sukututkimusta Wilskoista ovat tehneet yllämainitut sekä Oiva Vilska ja Yrjö Wilska. Originaali Suku 8.0 -sukutietokanta on Jari Nykäsellä. Usat ovat lähettäneet lisäyksiä tietoihin ja korjanneet virheitä. Kiitos teille!
Jos olet Wilska-suvun jäsen, olet tutkinut sukua tai jos olet kiinnostunut Parikkalan Vilskoista, anna kuulua itsestäsi! Wilska-suvun tutkijoiden tai muuten suvusta kiinnostuneiden email-listalle wilskat@pcuf.fi pääset lähettämällä mailin listapalvelimelle osoitteeseen listserv@pcuf.fi ja mailin tekstiin "sub wilskat Etunimi Sukunimi". Listalla on 11 jäsentä lokakuussa 1999.