IK>Pelikanilta on saatavana täyttöpatruunoita HP:hen (n. 100,-). Näitä käyttämällä ei tarvitse injektoida. Ovat silti puolet halvempia kuin HP:n mustesäiliöt.
Ja Pelikanin 4001-pullomustetta saa kirjakaupoista saman määrän järjestään 14,50 mk:lla.
Laskeskelin tässä muuten hieman tulostuskustannuksia:
- HP:n singlepatruuna 170 mk (jossa mustetta 18 g)
- injektioruisku 2 mk
- 2 pulloa mustetta a 14,50 = 29 mk (yht. mustetta 60 g)
=> yhteensä 201 mk / 78 g mustetta = 2,58 mk/g (ja jos patruunan suuttimet vaan pysyvät auki, niin menee kolmaskin pullollinen samalla patruunalla, jolloin kustannus on n. 2,00 mk/g). Mustesuuttimet alkavat tukkeutua sitä pahemmin, mitä enemmän kasetilla on tulostettu. Ensimmäisenä tukkeutuminen näkyy grafiikan raidallisuutena, mutta tavallinen teksti on vielä silloinkin aivan kelvollista. Jatkettaessa tulostamista alkaa tekstinkin laatu heikentyä. Silloin loppuunkäytetty kasetti heitetään menemään ja otetaan peliin uusi kasetti.
Singlepatruunassa musteen hinta on 9,44 mk/g ja tuplapatruunassa jotain 239mk/36g = 6,64 mk/g.
Mittasin kerran, kun tulostin kuvallista tekstiä Wordistä, että Pelikanin 4001 mustetta kului n. 100 mg per sivu. Tämä on paljon enemmän, kuin HP:n omille kaseteilleen lupaama, esim. 500 sivua single- ja 1000 sivua tuplakasetilla. Mutta kukaan ei ole kai koskaan määritellyt, mitä paperille on tulostettu ko. sivumääriä mitattaessa. Näistähän tulisi vain n. 36 mg per sivu. Ilmeisesti koetulosteessani mukan olleet kuvat haukkaavat suuria määriä mustetta, koska en usko, että irtomusteen ja HP:n "oman" musteen menekkien välillä voisi olla oleellista eroa.
Jos oletetaan, että mustetta kuluu vaikka 40 mg/sivu, saadaan tuhannen tulostesivun kustannuksiksi seuraavat:
systeemi 1000 sivun muste sivuja kaikkiaan ------------------------------------------------------------- - singlekasetti 378 mk 450 - tuplakasetti 266 mk 900 - single+1 pullo 4001:tä 154 mk 1200 - single+2 pulloa 103 mk 1950 - single+3 pulloa 80 mk 2700 - single+4 pulloa 66 mk 3450 - tupla+1 pullo 154 mk 1650 - tupla+2 pulloa 112 mk 2400 - tupla+3 pulloa 90 mk 3150 -------------------------------------------------------------Sivujen kokonaismäärän perusteella voi arvioida mustesuuttimien kestoa. Suuttimienhan ei periaatteessa tarvitsisi kestää kuin 900 sivua eli 36 g mustetta. Onneksi ne kuitenkin kestävät kunnossa paljon pitempäänkin.
Lisäksi 1000 arkkia paperia maksaa n. 28 - 72 mk.
Kaivoinpa tähän vielä kiinnostuksen vuoksi ohjeen musteen valmistamiseksi (mitään takeita ei kuitenkaan ole siitä, että tämä lainkaan sopisi mustesuihkarin patruunoihin...):
Musteen kotivalmistus, Taitokirjan ohje: nestemäisenä sininen, mutta mustuu kuivuessaan, kuivuttuaan vedenkestävä (väittää kirja):
15 g rautakloridia (ferri? ferro? kirja ei kerro)
14 g gallushappoa
liuotetaan 200 g:aan vettä
lisätään 30 g väkevää ammoniakkia
saostetaan 280 g:lla etanolia
sakka suodatetaan ja pestään etanolilla (ensin 70 %:sella, sitten laimentamattomalla).
Sakka liukenee veteen. Muste valmistetaan liuottamalla sakkaa veteen n. 8-prosenttiseksi liuokseksi.
PC-Käyttäjät ry:n purkin käyttö ajanjaksolla 29.12.1993 - 9.2.1994. Yhteyksiä kaikkiaan 4126 kappaletta eli 92 yhteyttä vuorokaudessa. Kaikkiaan 485 eri tunnusta (eri käyttäjää) on käyttänyt purkkia kyseisenä aikana.
Yhteyksistä voidaan laskea seuraava jakauma:
- paikallisyhteyksiä 338 kpl ( 8,2 %) - numeroon 6121545 1155 kpl (28,0 %) - numeroon 608070 720 kpl (17,5 %) - telnet-yhteyksiä 1913 kpl (46,4 %)Purkin käytön vuorokautisesta jakaumasta saadaan seuraava histogrammi:
Alaraja - yläraja kpl %
-----------------------------------------------------------------
0.00 - 1.00 213 5.16 #####
1.00 - 2.00 157 3.81 ####
2.00 - 3.00 120 2.91 ###
3.00 - 4.00 75 1.82 ##
4.00 - 5.00 53 1.28 #
5.00 - 6.00 44 1.07 #
6.00 - 7.00 40 0.97 #
7.00 - 8.00 29 0.70 #
8.00 - 9.00 70 1.70 ##
9.00 - 10.00 134 3.25 ###
10.00 - 11.00 154 3.73 ####
11.00 - 12.00 208 5.04 #####
12.00 - 13.00 245 5.94 ######
13.00 - 14.00 216 5.24 #####
14.00 - 15.00 218 5.28 #####
15.00 - 16.00 200 4.85 #####
16.00 - 17.00 210 5.09 #####
17.00 - 18.00 238 5.77 ######
18.00 - 19.00 264 6.40 ######
19.00 - 20.00 267 6.47 ######
20.00 - 21.00 260 6.30 ######
21.00 - 22.00 265 6.42 ######
22.00 - 23.00 244 5.91 ######
23.00 - 24.00 202 4.90 #####
------------------------------------------------------------------
Lukumäärä : 4126 Kuva tulostettu : 09.02.1994
Ahkerimmat käyttäjät purkissa ovat seuraavien käyttäjätunnusten omistajat (mukaan on otettu vain vähintään 20 kertaa purkkiin kirjoittautuneet käyttäjät):
Tunnus Käyttökertoja --------------------- jnopanen 188 mtn 151 sam 143 snabb 129 kumi 129 aryone 113 pablo 100 aikala 96 joha 92 gdc 84 kata 68 vvisala 58 hhervos 57 bored 57 hanna 51 saba 47 jarkoes 43 markero 39 ethernal 39 tonde 37 jpl 36 sohvi 35 ejvn 34 miquel 33 vpk 32 tapani 31 hsm 31 watchman 30 lauri 29 revenge 28 star 27 sepop 27 erkki 27 tanninen 24 fusion 23 tar 22 mas 22 petteri 21 junnu 21 intruder 21 ajake 21 ade 21 tkassila 20 kikke 20 juska 20 ---------------------Purkki tahmaa nykyisin hieman, koska yhtäaikaisten käyttäjien määrä voi verkkoyhteyksien takia olla paljon suurempi kuin ennen ilman kiinteää yhteyttä verkkoon. Purkki pyörii Jari Nopasen omistamalla 486/33 PC:llä, jossa on jo jos minkälaista viritystä. Emolevylle saa asennetuksi vain 8 MB muistia, mikä Unixissa on vakavin haitta. Kun Unixilta loppuu keskusmuisti, se alkaa vaihtaa koodia levylle (swap), mikä hidastaa systeemin toimintaa olennaisesti. Selvitettävänä on parhaillaan, olisiko jostain saatavissa halvalla (mieluimmin ilmaiseksi) tehokkaampi tietokone tai emolevy purkkikäyttöön.
Verkon kautta PCUF:ää käyttäville (telnet) suurimman tahman aiheuttaa hidas linja, joka on vain 19,2 kb/s. Jos ja kun se joudutaan jakamaan usean käyttäjän kesken, myös se hidastaa verkon kautta PCUF:ään kirjoittautuneiden toimintaa oleellisesti.
Purkkiin on vain kaksi valintalinjaa (6121545 ja 608070, V32bis), mikä myös on aiheuttanut kyselyitä. Selvitettävänä on, miten linjoja saisi kohtuuhinnalla lisää. Jos purkkia ei ylläpitäisi yhdistys vaan yksityishenkilö, voisi puhelinyhdistykseltä saada varsin edullisesti kaksi etuliittymää. Nyt kuitenkin käsitys on, että yhdistys ei voi saada etuliittymiä, mutta katsotaan nyt...
Asennus on periaatteessa helppoa, tai sitten ei. Ohjeita tuli paketin mukana kahdenlaisia, joista kumpikaan ei ollut samanlainen kuin toinen. Suurin ongelma oli siinä, että ei tiennyt kumpaa ajuria olisi käyttänyt ja mihin osoitteeseen asema olisi pitänyt asentaa. Ajureita oli siis kaksi ja mahdollisia osoitteita kahdeksan. Aluksi mikään yhdistelmä ei tuntunut toimivan lainkaan - ajuri vain herjasi, että CD-ROM-asemaa ei ole olemassa. Luovutin pariksi viikoksi muiden kiireiden takia ja laitoin purkkeihin avunpyyntöjä. Sainkin useita vastauksia, joissa päällimmäinen idea oli, että kaikki mahdolliset kuusitoista kombinaatiota osoitteista ja ajureista on käytävä läpi. No, tästä rohkaisin mieleni, ja aloin taas työhön: osoite config.syssiin, kortti irti ja kytkimestä osoite paikalleen, kone käyntiin... Lopulta tärppäsi - oikea ajuri ja osoite löytyivät, ja asema alkoi toimia sillä siunaamalla.
Asema toimii, vaikka se nyt makaakin avonaisen PC:n päällä irrallaan, koska kotelon massamuistipaikat on jo kaikki varattu: kaksi umpilevyä ja kaksi levykeasemaa. Tarkoitus on juottaa massamuistin virtajohtoon haaroituskappale, ja vetää sähköt asemaan koneen ulkopuolelle, jotta kotelon saisi taas kiinni (ja lerppuasemaankin sähköt). Hökötys ei näytä hyvältä, mutta toimii kuitenkin. Uutta koteloa en osta pelkästään esteettisten syiden takia.
MSCDEX-ajuri tekee CD-ROM:sta tavallista massamuistia muistuttavan laitteen. Ajuri vaatii kymmeniä kiloja muistia ja koska ylämuisti on jo asennettu täyteen kaiken maailman tarpeellisia residenttejä ohjelmia, niin vapaa muisti pienenee, jos haluaa käyttää CD-ROM:ia. Mutta ei se mitään, vielä tulee toimeen.
Ostin tietosanakirjan CD:nä. Levy väittää olevansa 22-osainen teos, mikä saattaa hyvinkin pitää paikkansa. Hinta oli mielestäni kohtuullinen 590 mk. Tietenkin varjopuolena on, että teos on englanninkielinen eikä se juurikaan keskity Suomen asioihin, mutta yleiskäyttöön se on pätevä. Hakutoiminnot ovat huomattavasti paremmat kuin minkään tietosanakirjan paperiversiossa. Teoksessa on vielä lisäksi kuvaa, ääntä ja videota, joista kahta viimeistä tuskin tapaa paperikirjoista. Videona on mm. erään suurvallan presidenttien puheita, mutta pettymyksekseni huomasin, että Tasavallan presidentin uudenvuodenpuheita ei ole.
Muita CD-hankintojani ovat pari kuvakokoelmaa, mm. NASA:n kuvia planeettaluotainten matkoilta - upeita. Halvalla sain myös Oxford concise dictionaryn sekä sanakirjat englanti-ranska-englanti ja englanti-saksa-englanti ynnä Euroopan reittikartaston.
resoluutio koko, kB
---------------------------
a) 192 x 128 74
b) 384 x 256 295
c) 768 x 512 1180
d) 1536 x 1024 4719
e) 3072 x 2048 18874
---------------------------
Yhteensä informaatiota on siis kutakin kuvaa kohden n. 25 MB. Keskimmäinen, c, on ns. perustarkkuus. a, b ja c on talletettu levylle pakkaamatta, d ja e on pakattu tilan säästämiseksi. Yksi kuva, jossa siis on kaikki yllä mainitut resoluutiot, vie Photo-CD-levyllä tilaa n. 5 MB.
Käsittelin ja muokkasin kuvia erinomaisella shareware-ohjelmalla Paint Shop Pro:lla, joka osaa myös Photo-CD-malliset kuvat. Perustarkkuuden kuvan avaaminen kestää siedettävän ajan omalla 386:llani, noin parikymmentä sekuntia. D-tarkkuuden kuvan avaaminen kestääkin sitten jo puolitoista minuuttia, hohhoijaa. Tarkkuuden e kuvaa en pystynyt avaamaan, koska Paint Shop Pro pyysi Windowsilta noin 19 megatavua muistia, mutta Windows-ressukalla ei ollut antaa kuin vajaat kuusi. Kuva jäi avaamatta.
Muunsin kokeeksi kuvia eri tallennusmuotoihin, mm. tiffeiksi, giffeiksi, bmpeiksi ja jpegeiksi. Kokeessa oli mukana perustarkkuuden, 768 x 512, kuvia.
Tallennusmuoto Koko,kB värit,b Qpeg CView ------------------------------------------------------ Pakkaamaton TIFF 1181 24 (+++) (+++) BMP (rgb), 8 bit 394 8 (+++) (+++) GIF, 8 bit 210 8 (+++) (+++) JPEG, taso 1 261 24 +++ +++ JPEG, taso 10 79 24 +++ +++ JPEG, taso 20 50 24 +++ +++ JPEG, taso 30 37 24 +++ +++ JPEG, taso 40 31 24 +++ +++ JPEG, taso 50 27 24 ++ +++ JPEG, taso 60 23 24 ++ +++ JPEG, taso 70 20 24 ++ ++ JPEG, taso 80 16 24 + + JPEG, taso 90 12 24 - - JPEG, taso 95 10 24 -- -- JPEG, taso 99 8 24 --- --- ------------------------------------------------------BMP ja GIF oli tallennettu vain 8 bitin (256 värin) väripaletilla, kun taas TIFF ja JPEG käyttävät 24 bitin (16 miljoonan värin) palettia.
Kaksi viimeistä saraketta kertovat, miten hyvän laatuisena kuva näkyy kahdella eri katseluohjelmalla (mitä enemmän plussia sitä parempilaatuinen kuva ja mitä enemmän miinuksia sitä kamalammalta kuva näyttää). Huomio tässä kannattaa kiinnittää nimenomaan JPEGien laatuun eri pakkaustasoilla.
Katseluohjelmista Qpeg on huippunopea, mutta se jättää JPEGien laatua parantavan loppurasteroinnin tekemättä aikaa säästääkseen. Tämä näkyy siinä, että kuvan laatu alkaa huonontua Qpegillä katsottaessa aikaisemmin kuin CView'llä katsottaessa, kun pakkaussuhdetta kasvatetaan.
Johtopäätös on kuitenkin se, että raakakooltaan yli megatavun kokoinen kuva on mahdollista pakata alle 40 kiloiseksi JPEGiksi ilman, että kuvanlaatu oleellisesti kärsii. Toki lienee selvää, että näin pakattu kuva ei kestä suurentamista, vaikka onkin ok katseltaessa sellaisenaan.
Ari Järmälä 9.2.1994