Taulukko 1. HP DeskJet Plussan musteen kulutus yhtä merkkiä kohti mikrogrammoina. Kasettina HP:n oma HP 51626A. Tulostettu tavallista ASCII-tekstiä kirjoittimen omalla courier-fontilla pikkukirjaimina (a-ö).
tyyli vedoslaatu laatujälki
ug/merkki ug/merkki
-------------------------------------------------------
courier 10 merkkiä/tuuma 18 36
courier 16 merkkiä/tuuma 13 23
courier 20 merkkiä/tuuma 11 19
12 p Times new roman - 30
12 p Arial - 40
-------------------------------------------------------
Times ja Arial on tulostettu Windows Write-ohjelmalla. Musteen kulutus on verrannollinen merkkien pistekoon neliöön, esim. 9 pisteen Arial kuluttaa mustetta n. 22 ug/merkki (siis 40*(9/12)Ü2) ja 36 pisteen Times n. 270 ug/merkki (30*(36/12)Ü2). Tällä tavalla on helppo laskea, miten painavaa asiaa tuli kirjoitetuksi ;)
Mittaustuloksista voidaan laskea esim., että laatujäljellä 20 gramman singlekasetti kestää 20 g / 36 ug/merkki = 556000 merkkiä eli jos yhdelle sivulle tulostetaan keskimäärin 2000 merkkiä (siis vain vaivaiset 40 riviä, joilla kullakin 50 merkkiä), kasetti kestää vain 280 sivua, jolloin yksi sivu maksaa jopa 50 penniä. Vedoslaadulla saa luvatut 500 sivua. Jos rivit ovat pitempiä tai tyhjiä rivejä on vähemmän, niin sivumäärä jää laatujäljellä selvästi alle 250 sivun ja hinta sivua kohti alkaa lähestyä yhtä markkaa. 170 mk:n tuplakasetilla sivun hinnaksi tulee n. 31 penniä.
Edellä laskettu tulostuskustannus on kallis. Siksi kannattaakin täyttää juuri tyhjentymässä olevat kasetit itse uudelleen bulkkimusteella, mikä tulee huomattavasti edullisemmaksi kuin aina uusien kasettien ostaminen. Kasetti on täytettävä heti, kun oireet sen tyhjenemisestä ilmenevät. Jos käytettävissä on riittävän tarkka vaaka, voi punnita kasettinsa ja näin jo ennakolta ennustaa, milloin muste alkaa loppua.
Lisäksi uudelleenkäyttö, -täyttö ja kierrätys on EKO.
Huomautus: vaikka Parker Quink-mustepullon kyljessä lukeekin "Permanent", muste ei kuitenkaan siitä huolimatta ole vedenkestävää. Se siis käytännössä on paperilla aivan yhtä huonosti pysyvää kuin Pelikan 4001:kin. Pelikanin hinnan kallistuttua suositelluksi tulee Quink, koska se tulee halvemmaksi kuin Pelikan.
Pakkaus väittää tussin olevan "waterproof". Pakkauksessa on 23 ml ja hinta on kallis 25-35 mk (merkkituote kun on). Rotringin tussi on tussia - välineet on puhdistettava välittömästi käytön jälkeen tai niitä ei enää saa puhtaaksi. Tahriintuneet sormet eivät puhdistu täysin pelkällä vedellä. Tussia testattiin yhdessä singlekasetissa ja lopputulos oli, että muutaman päivän kuluessa kasetin suuttimet tukkeentuivat aivan kokonaan eikä niitä enää sen jälkeen saanut puhtaaksi millään. Tussin käyttöä ei tämän takia voi suositella.
Taulukko 2. Eri mustelaatujen vedenkestävyys pisaratestissä.
muste tulos
--------------------------------------------------------------
Pelikan 4001 ei kestä vettä
Parker Quink ei kestä vettä
HP:n oma muste hieman parempi, mutta ei sekään kestä
tussi tuloste on vedenkestävää, vaikka
vesipisarat hieman irrottavatkin mustaa
väriä tekstistä
kuivamustekynä kestää täydellisesti
lyijykynä kestää täydellisesti
spriitussi kestää täydellisesti
--------------------------------------------------------------
Mitä useamman kerran singlekasetti on täytetty, sitä vähemmän sinne tuntuu saavan sopimaan uutta mustetta. Kasetin sisällä on huokoinen sieni, joka ryytyy ajan mittaan. Sienen tarkoituksena on estää mustetta loiskumasta tulostuksen aikana sekä valumasta ulos kasetista vaikka kasettia kallistelisikin. Tuplakasetissa taas ei ole mitään sientä vaan pussi, jossa muste loiskuu vapaasti.
Singlekasetti pitää täytönkin jälkeen musteen sisällään itsestään, mutta _tuplakasetissa täyttöreikä on tukittava teipillä_, jotta muste ei valuisi kasetin pohjassa olevan huohotusreiän ja mustesuuttimien kautta ulos.
Kasetin voi täyttää useita kertoja - itse asiassa niin monta kertaa kuin tulostusjälki antaa myöten. Suuttimet nimittäin tukkeutuvat ja jälki huononee sitä enemmän, mitä suurempi mustemäärä kasetilla on tulostettu.
Todistettavasti yhdellä singlekasetilla pystyy tulostamaan ainakin 100 ml täyttömustetta eli se täytettiin kuusi kertaa. Tuplakasettia on täytetty myös jo viisi kertaa eli sillä on tulostettu jo yli 170 g mustetta ja vieläkin se toimii tekstitulostuksessa oikein hyvin, grafiikasta alkaa jo tulla hieman raidallista, koska muutama suutin on tukossa.
Single- ja tuplakasetin kestävyydessä ei pitäisi olla eroja, koska oletettavasti suuttimet ovat samat molemmissa.
Ruisku hankitaan myös apteekista, esim. 20 ml:n vetoinen injektioruisku maksaa n. 2,81 mk. Eli neula+ruisku tulevat maksamaan runsaat kolme markkaa. Suuremmat ruiskut ovat kalliimpia, esim. 35 ml:n maksaa jo n. 13 mk.
Toinen vaihtoehto on hankkia ensin yksi kaupallinen täyttöpakkaus ja käyttää sitten siitä yli jäävää ruiskua vastedes.
Neula imetään täyteen mustetta ja tungetaan kasetin päällä olevasta ainoasta reiästä kasetin sisään:
1. paina neula pohjaan asti ja ruiskuta 1/3 musteesta, nosta ruiskua hieman ja ime siihen ilmaa kasetin sisältä
2. paina neula lähes pohjaan asti ja nosta sitä 5 mm ylöspäin ja ruiskuta 1/3 musteesta, ime ylimääräinen ilma ruiskuun kuten edellä
3. nosta ruiskua vielä 5 mm ja ruiskuta 1/3 musteesta, ime taas kasettiin mahdollisesti syntynyt ylipaine ruiskuun
4. odota, kunnes musteen juokseminen suuttimista ulos lakkaa ja paine kasetissa on tasaantunut, pyyhi suuttimet talouspaperilla puhtaaksi musteesta ja katso, että uuttaa mustetta ei enää valu suuttimista itsestään 3 minuutin kuluessa
5. laita kasetti kirjoittimeen ja tee koetulostus
Ilman imemisellä takaisin ruiskuun saavutetaan se etu, että kasetin sisälle ei synny suurta ylipainetta, joka tunkisi mustetta suuttimien läpi ulos kasetista.
Jos tulostusjälki katoaa paperilta yhtäkkiä, on syynä joko
a) muste ei lennä suuttimista paperille asti vaan jää tipaksi suuttimiin - ota kasetti kirjoittimesta ja pyyhi suuttimet talouspaperilla puhtaiksi, odota niin kauan, että näet musteen pysyvän kasetissa niin, ettei se itsestään valu suuttimien läpi
b) muste on liian paksua, jolloin se ei jaksa tulla suuttimien läpi - ohenna mustetta sopivalla liuottimella (Pelikan 4001: vesi, Parker Quink: vesi tai sprii) tarvittava ohennus on n. 5 - 10 % laimentamattoman musteen määrästä.
Muista puhdistaa käyttämäsi välineet (vesi riittää, jos et anna musteiden kuivua).
Tuplakasetin täyttäminen on hieman mutkikkaampaa kuin singlekasetin, koska kasetin rakenne on erilainen. Siinä on kasetin alaosassa huohotusputki, jonka tarkoituksena on päästää kasettiin hallitusti ilmaa musteen tilalle sitä mukaa, kun mustetta ruiskutetaan kasetista paperille. Tämä putki on tukittava tiiviillä teipillä ennen kuin täyttämiseen voi ruveta, koska muuten täyttömuste ruiskuaa tästä reiästä käsille ja vaatteille.
1. tuki kasetin pohjassa oleva huohotusreikä tiiviisti teipillä
2. paina täyttöneula kasetin yläpinnassa keskellä olevasta täyttöreiästä kokeeksi läpi
3. ota neula pois kasetista ja ime se täyteen uutta mustetta
4. työnnä neula kasettiin sisälle ja ruiskuta muste rauhallisesti kasetiin - varo rikkomasta kasetin sisällä olevaa mustepussia, silloin tällöin kannattaa imeä kasettiin syntynyt ylipaine (ilmaa) takaisin ruiskuun, jotta suuttimista läpi valuva mustemäärä olisi mahdollisimman pieni
5. täytä neula uudelleen musteella niin monta kertaa, että kasetti tulee täyteen uutta mustetta
6. kuivaa täyttöreikä yli vuotaneesta musteesta ja _teippaa se ilmatiiviisti umpeen_
7. siirry paikkaan, jossa muste saa hieman valua ja poista varovasti huohotusreiän päällä oleva teippi. Reiästä valuu muutama tippa mustetta ulos, mutta niin pitääkin. Kuivaa tipat painamalla paksulla talouspaperitukolla. (Jos haluaa toimia hieman siistimmin, voi teipin jättää aluksi kasetin pohjaan paikalleen ja tulostaa niin kauan, että kasettiin muodostuu alipaine ja tulostusjälki loppuu. Sitten vain teippi pohjasta pois. Yhtään mustetta ei valu ulos, koska alipaineen takia ilma haluaa mennä samasta reiästä sisäänpäin... Purista sitten kasettia sormin kyljistä hieman niin, että suuttimista pursuaa tippa mustetta ulos. Hellitä puristus ja pyyhkäise talouspaperilla suuttimet kuiviksi. Tee koetulostus.)
8. tarkista, että kasetti pitää musteen sisällään tulostusasennossa ja että suuttimista ei valu itsestään mustetta ulos. Odota n. kolme minuuttia ja tarkista uudelleen.
9. laita täytetty kasetti kirjoittimeen ja kokeile tulostusta
Muista puhdistaa käyttämäsi välineet.
Tuplakasetilla on välttämätöntä varmistua siitä, että täyttöreiän päälle liimattu teippi on ehdottoman tiivis, koska jos kasettiin pääsee sitä kautta ilmaa, niin muste valuu joko suuttimien tai huohotusreiän kautta kirjoittimeen. Jos niin käy, irroitetaan verkkojohto ja kirjoitinkaapeli ja kirjoittimen kuoret avataan ja tahraantuneet osat pestään vedellä.
Turvallisinta lieneekin poistaa kasetti kirjoittimesta, jos sillä ei tulosteta mitään muutamaan päivään. Kasettia säilytetään kirjoittimen mukana tulleessa kasettikotelossa, jotta suuttimet eivät kuivuisi. Jos koteloa ei ole, voi suuttimet peittää uusien kasettien mukana tulevalla sinisellä teipillä. Tavallista teippiä ei kannattane käyttää, koska siitä voi irrota liimaa, joka saattaa tukkia suuttimet.
Oletetaan, että ostetaan kaupasta uusi kasetti (täynnä mustetta), tulostetaan se ja täytetään sitä Parkerin Quink -musteella (26 mk per 57 ml pullo, laimennus 5 % eli 26 mk:lla saadaan n. 60 g täyttömustetta). Tällöin saadaan kyseisellä kasetilla ja täyttömusteella siihen mennessä tulostettujen sivujen keskimääräiseksi hinnaksi seuraavan taulukon mukaiset arvot.
Taulukko 3. Tulostuksen mustekustannus, kun ostetaan uusi kasetti ja sen tyhjennyttyä sitä täytetään Parker Quink -musteella.
Tulostettu Tuplakasetti Singlekasetti
Mmerk grammaa sivua p/sivu p/sivu
-------------------------------------------------------
0,5 20 250 -- 56
1,0 40 500 40 30
1,5 60 750 28 21
2,0 80 1000 22 16
3,0 120 1500 15 12
4,0 160 2000 12 10
5,0 200 2500 10,6 8,5
-------------------------------------------------------
Huomaa, että singlekasettia joutuu täyttämään kaksi kertaa useammin kuin tuplakasettia ja sen sisällä oleva sieni todennäköisesti tukkeutuu jo kolmen miljoonan merkin tienoilla.
Jos saa jostain ilmaiseksi tyhjiä kasetteja, niin silloin maksaa vain täyttömuste: kustannus on silloin 3,1 penniä per sivu.
Vertailun vuoksi: Canonin koneistolla varustettujen laserien tulosteet maksavat n. 20 penniä/sivu (3000 sivua/kasetti, kasetin hinta 600 mk). Kierrätyskaseteillakin tulostesivun hinnaksi tulee n. 10 penniä.
Jos kirjoittimen oma puhdistustoiminto ei kykene puhdistamaan suuttimia tarpeeksi hyvin, voi tehdä itse seuraavasti:
Tuplakasetille on vaihtoehtoinenkin tapa: jos kasetin toimimattomuus johtuu siitä, että mustesuuttimissa ei ole yhtenäistä mustefaasia, voi kokeilla puristaa kasettia kyljistä sormin. Tällöin yleensä tulee suuttimista tippa mustetta näkyviin ja suuttimet jäävät täyteen mustetta niin kuin pitääkin. Pyyhkäise lopuksi ulospursunnut muste talouspaperilla pois ja tee koetulostus. Singlekasetilla sama ongelma taas ratkeaa puhaltamalla täyttöreiästä kasettiin kunnes suuttimista tulee mustetippa ulos.
Jos edellä oleva ei auta, voi vielä viimeisenä keinona laittaa n. 5 mm vettä lautaselle ja asettaa tukkeutunut kasetti seisomaan siihen suuttimet veden alla muutamaksi tunniksi. Sitten puhallusta, kuivaus ja kokeilu. Jos ei auta, kasetin voi heittää menemään.
Jos kasetin suuttimista on valunut paljon mustetta ulos ja muste on päässyt imeytymään kasetin johdotuksen alle, kirjoitin ei enää hyväksy kasettia. Tähän auttaa, kun painelee talouspaperilla johtojen alle päässeen musteen pois ja antaa kasetin kuivua seuraavaan päivään. Sitten vain kokeilemaan ja yleensä kirjoitin hyväksyy kasetin iloisesti.
Kannattaa muuten mainita tässä, että kasetin sisustaa voi puhdistaa ja huuhtoa tarvittaessa vedellä. Veden voi aina tulostaa kasetista ulos, kun laatii 60-rivisen tekstitiedoston, jossa on 79-merkkisiä rivejä täynnä ASCII-merkkiä 219 (ÛÛÛÛÛÛ). Laatujäljellä tulostettuna yksi tällainen sivu kuluttaa n. 1,0 grammaa kasetin sisällä olevaa mustetta (tässä tapauksessa siis pelkkää vettä). Kasetin saa myös tarvitessaan tyhjennetyksi tällä tavalla.
Kasettia ei parane ruveta huuhtomaan spriillä, koska pelkkä sprii ei tulostu kasetista ulos. Tämä myös estää spriiliukoisten musteiden käytön.
Kun aloituspakkauksen musteet on tulostettu loppuun pitää ostaa lisämustetta 30 ml:n pulloissa 175 mk pullo (PC Superstore). Kukin väri on omassa pullossaan ja ostettava erikseen. Jos edelleen lasketaan yhden täytön vaativan 5 ml mustetta, pullosta riittää kuuteen täyttöön. Jäljempänä neuvotaan halvempia värillisiä bulkkimustelaatuja, jolla hinta halpenee 175 mk:sta muutamaan kymppiin per 30 ml pullo.
Yhteistä kaikille liukoisille väriaineille on heikko valonkesto. Ne haalistuvat ajan myötä ja erityisen nopeasti auringonvalossa. Myös HP:n oma värillinen 500-sarjan muste käyttäytyy tällä tavoin. Paremman valonkeston saa vain pigmenteillä, joita HP käyttää 1200-sarjan mustesuihkuissaan.
Jo aiemmin tuli todettua, että alkoholiperustaiset musteet eivät toimi mustekasetissa: ne joko valuvat itsestään suuttimien läpi ulos tai eivät tulostettaessa kulje suuttimien läpi. Alkoholin pintajännitys on nimittäin vain n. kolmasosa veden pintajännityksestä, jolloin alkoholiliuokset valuvat helpommin ohuiden putkien, kuten mustesuuttimien, läpi.
Ecoline: valmistaja Royal Talens, P.O. Box 4, Apeldoorn, Holland. Pullossa 30 ml, hinta 18 mk. Hinta on edullinen.
syaani n:o 522 turkoosinsininen
magenta n:o 337 magenta
keltainen n:o 201 vaalean keltainen
Diaphoto Dye-Lasurfarbe: valmistaja Schmincke-Keilitz, Leipzig, Saksa. Pullossa 30 ml, hinta 44 mk. Selvästi kalliimpi kuin Ecoline. Sopivien sävyjen valinnassa kannattaa luottaa omaan tai myyjien värisilmään.
Pelkkää grafiikkaa eli pylväitä ja piirakoita tulostettaessa tarkoilla sävyillä ei ole niin väliä. Sävykriteerit kuitenkin tiukentuvat heti, kun aletaan tulostaa värivalokuvia ja bittigrafiikkaa, esim. ihonvärin toistaminen oikein on väärillä mustevalinnoilla vaikeaa. Kannattaa ottaa kauppaan mukaan aidolla HP:n värikasetilla tulostettu testisivu, josta näkee musteiden tavoitevärisävyt.
Monet kuvankäsittelyohjelmat tarjoavat kuitenkin mahdollisuuden säätää kuvan sävyskaalaa ennen tulostamista, joten korjailu on toki mahdollista.
Kun kansi on irti, näkee selvästi, missä järjestyksessä kolme osaväriä ovat. Samalla huomaa myös, että kunkin värisäiliön keskellä on halkaisijaltaan n. 3 mm:n kokoinen reikä, jonka kautta uutta mustetta on helppo ruiskuttaa lisää injektioruiskulla kasettiin.
Värien järjestys kasetissa on magenta - syaani - keltainen, kun ne luetaan kasetin kontaktipinnat omaavasta päädystä alkaen. Eli juuri mustesuuttimien päällä on magentan värin säiliö, keskellä on syaani ja takapäässä on keltainen säiliö.
Täytön jälkeen kansi asetetaan takaisin paikalleen, varmistetaan, että muste ei valu omia aikojaan kasetista ulos ja tehdään koetulostus.
Kolmivärikasetin kanssa pitää olla paljon tarkempi ja varovaisempi kuin mustien kasettien, koska 3-värikasetti menee helpommin pilalle. Se on mennyttä kalua heti, kun muutama mustesuutin menee tukkoon. Jos tukossa on vaikkapa keltaisia suuttimia, niin paperille tulee liian vähän keltaista ja värikuvista tulee liian violetteja. Silmä on kehitetty erityisesti huomaamaan pieniä sävyeroja kuvissa ja se paljastaa tukkoiset suuttimet heti ja armotta. Sama sävyongelma tulee esille myös silloin, jos 500C-kirjoittimella tulostetaan mustaa kolmivärikasetilla: mustan sävy heittää neutraalista aina johonkin suuntaan, jos kasetin mustesuuttimia on tukossa.
Mustilla kaseteilla sen sijaan ei muutama tukkeutunut suutin kesää tee, koska sävytasapaino ei vääristy ja ajurin esityslaadulla voi paikata tukkoisten suuttimien aiheuttamaa raidallisuutta.
550C:n kelkassa on paikka kahdelle kasetille, sekä mustalle että kolmivärikasetille. Tällöin kaikki mustat alueet tulostetaan mustasta kasetista, jolloin kallis kolmivärikasetti ei turhaan tuhlaannu toisarvoiseen mustan tulostukseen.
Alivärin korvaus mustalla tarkoittaa sitä, että jos värisävy vaatisi tulostettavaksi kaikkia kolmea osaväriä, voi kaikille yhteisen osuuden korvata mustalla, koska mustaahan kolmesta yhdessä tulee, jos niitä sekoitetaan yhtä paljon kutakin. Esim. jos pitäisi tulostaa sävy, joka vaatii 30C+40M+60Y, niin 30 yksikköä voidaan korvata mustalla, koska 30C+30M+30Y = 30K. Tällöin tarvitseekin käyttää vain 0C+10M+30Y+30K saman tuloksen aikaansaamiseksi. Ensimmäinen tapaus vaatii 130 yksikköä väriä, mutta jälkimmäinen vain 70 yksikköä, joista 30 on kaiken lisäksi halpaa mustaa. Kolmivärikasetin säästö tässä esimerkissä on siis 69 %. Menetelmä säästää mustetta sekä absoluuttisesti että erityisesti kallista kolmivärikasettia.
Taulukko 4. HP DeskJet-kirjoittimet ja niiden tärkeimmät erot.
-----------------------------------------------------------------
Deskjet alkuperäinen malli
Deskjet Plus nopeutettu grafiikka
Deskjet 500 paperin puolirivin siirto, joka vähentää
tulosteiden ja erityisesti grafiikan
raidallisuutta
Deskjet 500C värillinen, mutta vain yhdellä kasetilla,
jolloin värien ja mustan tulostaminen
samalle paperille tulee kalliiksi
Deskjet 540 tarkkuus 600x300 dpi + terävöinti,
väritulostus optiona
Deskjet 550C värillinen, musta ja värikasetti samaan
aikaan koneessa, säästää värikustannuksissa
Deskjet 510 parannettu malli 500:sta
Deskjet 310 kannettava malli, vastaa 510:tä,
saatavana lisähintaan värioptio,
jolloin vastaa 500C:tä
Deskjet 320 muuten kuin 310, mutta resoluutio mustalla
tulostettaessa on 600x300 dpi
Deskjet 1200C nopea väritulostus, edellisistä
poikkeava peittokykyinen
pigmenttipohjainen muste
Deskjet 520 tarkkuus 600x300 dpi + reunaterävöitys
Deskjet 560 tarkkuus 600x300 dpi + reunaterävöitys,
musta ja värikasetti samaan aikaan
kirjoittimessa, mikä halventaa yhdistettyä
väri- ja mustatulostusta olennaisesti samalla
tapaa kuin 550C:kin
Deskjet 1600 tarkkuus 600x600 dpi, mallissa C sekä musta että
väritulostus, mallissa CM myös PostScript ja
JetDirect -Ethernet -liitäntä. Nopeus jopa 8
sivua minuutissa, koska tulostus kolme riviä
kerrallaan.
Deskjet 660 tarkkuus 300?x600, uusi arkistokelpoinen
pigmenttipohjainen musta muste.
Deskjet 850 tarkkuus 600x600, uusi arkistokelpoinen
pigmenttipohjainen musta muste. Väritulosteet
600x300 dpi. Econofast säästää 50 % musteesta.
Deskjet 870 kuten 850, mutta nopeampi.
Deskjet 400 modernimpi versio DJ 500:sta, mv 600x300,
väritulostus 300x300 dpi.
Deskjet 670C mv 600x600, väri 600x300 dpi. 512 KB RAM.
Deskjet 690C+ valokuvatulosteita erikoisvärikasetilla, mv
600x600, väri 600x300 dpi. 512 KB RAM.
Deskjet 890C valokuvatulostus PhotoRet II, mv 600x600 dpi. 512
KB RAM.
Deskjet 720C kuten 890C, mutta hitaampi ja ilman sisäisiä
fontteja.
Deskjet 1100C A3 tulostin. Mv ja väri 600x600 dpi. 2 MB RAM.
-----------------------------------------------------------------
Vastaavat Desk Writer -kirjoittimet on tarkoitettu Macceihin.
Taulukko 5. Deskjetin Windows-ajurit ja niiden erot.
-----------------------------------------------------------------
Versio 1.x: yksinkertaisin ja vanhin, mutta siitä hyvä, että
toimii hyvin taustalla eikä ota sovellusta hallintaansa
tulostuksen ajaksi.
Versio 2.x: kehitetty versio, parannetut rasterointitavat ja
väritulostus. Valittaa, jos HP:n omia fontteja ei ole
asennettu.
Versio 3.x: tuki DJ 550 ja 560 -kirjoittimille, ei valita
puuttuvista fonteista, ulkonäköä muutettu hieman
kakkosversiosta.
Versio 4.x: tuki DJ 560-kirjoittimille, Colorsmart-tekniikka,
joka toimii myös 550C:llä.
Versio 5.x: tämä ei enää tue DeskJettiä eikä DeskJet Plussaa.
HP:n uudet ajuriversiot Windows 95:een ja 600-, 700- ja
800-sarjojen kirjoittimet tukevat kirjoittimen toimintojen
ohjausta ohjelmallisesti PC:ltä käsin. Tämä vaatii tietenkin
kaksisuuntaisen tiedonsiirron kirjoittimen rinnakkaiskaapelissa.
Mm. tulostuslaadun valinta (laatu/normaali/musteensäästö)
valitaan helposti kirjoitinajurista samoin kuin uusien
mustekasettien kohdistus. Ajurit osaavat ja opastavat
kaksipuoleisten tulosteiden tekemisessä ja osaavat tarvittaessa
tulostaa työt viimeisestä sivusta alkaen. Colorsmart -tekniikka
pyrkii valitsemaan automaattisesti parhaan tulostustavan
erilaisille tulosteille ja tulostusmateriaaleille.
Valokuvalaatuisia tulosteita saa tätä varten suunnitelluilla
kirjoittimilla ja hailakan värisiä musteita sisältävällä
erikoisväripatruunalla (Photoret -tekniikka), joilla saa tasaisia
väripintoja. Valitettavasti valokuvatulostus tulee kalliiksi
erikoisväripatruunan ja tarvittavan erikoispaperin takia.
-----------------------------------------------------------------
Kopiopaperi, jonka pinta antaa aavistuksen kiiltävän vaikutelman, on hyvää mustesuihkutulostukseen. Tällaista paperia on mm. Canon Dry -kopiopaperi.
Tavallisista kopiopapereista myös varsin hyväksi on osoittautunut halvalla myytävä Zoom.
Kevyesti pinnoitettuja papereita voi myös käyttää, esim. Kym Laser Office. Pinnoitetut paperit tuntuvat olevan hieman liukkaampia kuin pinnoittamattomat, joten sen nostaminen paperikaukalosta on kirjoittimen kumirullille hieman vaikeampaa. Tämä näkyy siitä, että rullia on puhdistettava useammin kuin tavallista, taustaltaan karkeampaa, kopiopaperia käytettäessä.
Deskjettien paperinsyöttömekanismi toimii hyvin tavallisella 80-grammaisella paperilla. Paksumpaa tai jäykempää paperia käytettäessä raja tulee vastaan. Tiivistä, ohutta ja taipuisaa 115-grammaista paperia kirjoitin pystyy käyttämään, mutta alkaa nikotella jäykällä ja paksulla jo 100 g/m2 luokassa.
Paperia voi ostaa pieniä määriä (500 arkkia = 1 riisi) kirjakaupoista, mutta suuremmat määrät kannattaa noutaa laatikoittain toimisto- tai paperitukuista, joissa hinnat ovat kohtuullisempia kuin kirjakaupoissa. Tukuissa ehdottomasti pienin myytävä erä on yksi laatikko eli 2500 arkkia.
Kirjakaupassa 80-grammainen kopiopaperi maksaa 17 - 40 mk riisiltä, kun taas paperitukusta saa suuria eriä mitä tahansa 80-grammaista 14,50 mk per riisi. Yksi A4-arkki maksaa siis ostopaikasta ja -määrästä riippuen n. 3 - 8 penniä.
Kirjoittimien valmistajat propagoivat, että takuu katkeaa, jos on syytä epäillä täytettyjen kasettien käyttöä. Tämä ei haittaa mitään jos/koska
a) takuuaika on jo kulunut loppuun, tai
b) on otsaa katsoa käräjillä, kuka on oikeassa, tai
c) noudattaa näitä ohjeita, niin jälkikäteen ei mistään voi edes todeta, että kirjoittimella on tulostettu bulkkimustetta
Tosiasia on, että pienellä harjoittelulla ja näitä ohjeita noudattamalla ei kukaan voi jälkikäteen väittää, että kirjoittimella olisi tulostettu täytetyillä kaseteilla, yksinkertaisesti siksi, että sitä ei voi huomata mistään.