Jäsenmaksut nousivat. Kannattaa kuitenkin muistaa, että korotuksen hinnalla (21 mk) ei paljon muutataan nyky-Suomessa saisi: n. sata lautasellista kaurapuuroa, jota ei kuitenkaan jaksaisi popsia tuollaista määrää, tai vaikka kolme litraa vaniljajäätelöä, tai ravintolassa kaksi pulloa keskiolutta tai vajaat viisi litraa bensiiniä. Jäsenmaksu on kuitenkin sentään koko vuoden huvi.
Yhdistyksen purkista viskattiin ei-jäsenet pellolle. Tai ainakin verkkopalvelut rajattiin vain jäsenille. Mutta siitä huolimatta on nyt alkanut kuulua valituksia, että purkkiin ei tahdo millään päästä. Se ei olekan ihme, koska sinne on vain kaksi modeemilinjaa. Verkon kautta taas yhteyksiä voi olla usemampia, mutta ne kärsivät verkkotahmasta, koska kiinteän linjan nopeus on vain 19 kbps. Suunnitelmia uuden modeemilinjan hankkimiseksi on, mutta katsotaan nyt... Myös purkkia pyörittävän PC:n uusimiseen on tarve ja siihenkin on jo joitakin ideoita.
Pitäisikö Suomeen perustaa tietoliikenneministeriö? Sen tehtävänä olisi huolehtia siitä, että Suomessa on kansalaisille yksityishenkilöinä ja myös yrityksille tarjolla riittävän tehokas ja kattava tietoliikenneverkko. Nykyisin olemassa oleva puhelinverkko ei täytä vaatimuksia, koska se on vanhaa tekniikkaa ja sen takia kallis käyttää ja hidas. Siinä ei voi siirtää kunnolla kuvaa eikä se sellaisenaan tue dataliikennettä. Puhelinverkolla ei ole myöskään muistia: ei ole mahdollista jättää ääni- tai tekstiviestiä vastaanottajan postilaatikkoon, ei myöskään voi lähettää kuvia viikonlopun kalareissulta mummolle Ähtäriin, ja myös kuopuksen ristiäisvideon lähettäminen enolle Kuopioon on mahdotonta. Lyhyesti sanottuna puhelinverkon ongelma on siinä, että se ei ole digitaalinen, se ei toimi tietokoneiden välillä.
Tietoliikenneministeriön tärkein tehtävä olisi luoda ja ylläpitää Suomessa tietoliikenneverkkoa, joka olisi avoinna kenelle tahansa ja jonka käyttö olisi niin kohtuuhintaista, että esimerkiksi kahden tunnin elokuvan lähettäminen verkon kautta ei maksaisi paria markkaa enempää. Tekniikka tällaisen verkon rakentamiseksi alkaa pian olla olemassa ja hintakin varmaankin alittaisi reilusti vaikka Helsinki-Turku -moottoritien kustannukset. Nopea verkko, jossa voisi siirtää halvalla liikkuvaa kuvaa, kaiken lisäksi vähentäisi ihmisten fyysistä liikkumistarvetta paikkakunnalta toiselle. Tämä vähentäisi (tie)liikenneinvestointeja ja autoilun (tai rautateiden) aiheuttamia muita haittoja. Tietoliikenne on luontoystävällistä - todella ihmettelen, että luonnonsuojelijat eivät ole ruveneet toden teolla tukemaan tietoliikenneinvestointeja, vaikka he vastustavatkin kiivaasti tieliikenneinvestointeja. Pelkkä yhden asian vastustaminen on hedelmätöntä, jollei tilalle tarjota todellista vaihtoehtoa. Tässä tapauksessa vaihtoehto on kunnollinen tietoliikennemahdollisuus.
Suomalaiset väittävät maamme olevan tietoliikenteessä maailman kehittyneimpien valtioiden joukossa. Mutta aina on varaa parantaa - jos meillä on verovaroin kustannettu rauta-, vesi- ja maantieverkko, niin miksei meillä jo ole vastaavaa tietoliikenneverkkoa?
Ari Järmälä 8.2.1994