Yrityskäytössä sähköposti on kohtuullisen helppoa virittää lähiverkon kattavaksi, tällaisia ohjelmia ovat monet kaupalliset sähköpostiohjelmat. Tunnetuimmat ohjelmatalot myyvät niitä ja joitakin versioita tulee jopa tavallisten ohjelm(apakett)ien mukana: Windows for Workgroupissa on kuulemma jokin sähköposti ja *Office-nimisissä paketeissa on yleensä sähköpostiohjelma mukana.
Lähiverkon sähköpostiohjelman saa myös Shareware-ohjelmien joukosta: Novellin verkoissa toimivaa uusiseelantilaista Pegasus Mailia pidetään yleisesti erinomaisena softana, joka asentuu verkkoon suorastaan itsestään. Rekisteröintimaksu on kohtuullinen.
Sähköinen viestintä on kuitenkin paljon enemmän kuin pelkkä sähköposti. Esimerkkinä käytettiin Internet-tietoverkkoa ja demottiin purkkeja, joista pääsee käyttämään mm. Internetiä.
Alkuun pääsemiseksi tarvitaan PC, modeemi ja tietoliikenneohjelma. PC:stä ei sen enempää. Modeemeja saa modeemikaupasta nyt jo kohtuuhintaan. Halvimmat maksavat 500 mk ja niillä pääsee harrastuksen alkuun, mutta melko pian alkaa kaivata kunnollista ja erityisesti nopeaa modeemia, joka maksaa 1800 - 3000 mk. Nopeus tarkoittaa tiedonsiirtonopeutta - standardien mukaiset suurimmat linjanopeudet ovat: V.22 2400 b/s, V.32 9600 b/s, V.32bis 14400 b/s ja uusin vasta loppuvuodesta markkinoille tuleva V.34 28800 b/s. Nopeus on siis bittiä sekunnissa, yhden merkin siirtämiseen tarvitaan enimmillään 10 bittiä, jollei tietoa tiivistetä. Tiivistysstandardeja ovat mm. V.42bis ja MNP. Virheenkorjausstandardeja ovat MNP ja V.42.
Yksinkertainen, mutta toimiva, tietoliikenneohjelma tulee Windowsin mukana: Terminal. Se on kankea käyttää eikä sisällä kaikkia hienouksia, mutta silläkin pääsee alkuun (ainakin sillä saa imuroiduksi purkeista paremman tietoliikenneohjelman...). Toistaiseksi parhaat ohjelmat ovat olleet DOS:ille kirjoitettuja ja pääasiassa Sharewarea: Telix, Telemate, Qmodem jne.
Jos haluaa säästää omissa puhelinlaskuissaan ja olla solidaarinen muita purkin käyttäjiä kohtaan, kannattaa hankkia sharewarena levitettävä etälukuohjelma purkissa käytävän keskustelun lukemiseen kotona. Etälukimelle imuroidaan purkista nopeasti muutamassa minuutissa tiivistettynä pakettina kaikki uudet viestit, jotka sitten yhteyden katkaisemisen jälkeen luetaan etälukuohjelmalla kotona paljon miellyttävämmin kuin purkissa on-line konsanaan. Puhelinrahaa säästyy ja muutkin pääsevät käyttämään purkkia, kun ei maata purkissa tuntitolkulla. Ohjelmia: suomalaiset OMEN-paketteja lukevat Post ja Aso; ulkomaiset: kaikki QWK-paketteja lukevat ohjelmat, joita on useampi tusina.
Purkkien puhelinnumeroita saa mistä tahansa purkista komennolla boxit tai imuroimalla ns. purkkilistan. Jostain on saatava ensimmäisen purkin puhelinnumero, jotta saisi itselleen ko. listan. Alkuun pääsee vaikka seuraavista: PCUF 608070, 6121545, 640290, 641228; Metropoli 4554801, 4554805, 4554807, 4554810, 4554812; MikroPC 1461285, 142063, 143227. Kaikki kolme mainittua ovat käyttäjilleen ilmaisia. Kaupallisiakin purkkeja on mm. MITS ja COMPART. Kaupalliset eroavat ei-kaupallisista purkeista siinä, että niissä on yleensä laajemmat tiedostokokoelmat ja niistä usein pääsee Unix-puolelle ja sitä kautta reuhaamaan vapaammin Internettiin.
Purkeissa (kuten vaikkapa PC-Käyttäjät ry:n PCUF:ssä) on yleensä seuraavat palvelut: sähköposti (yhdeltä yhdelle, ja Internetin kautta minne tahansa maailmassa), julkiset viestialueet (yhdeltä monelle), tiedostojen imurointi (julkisohjelmia ja kaikkea muuta julkista kamaa, kuvia, musiikkia, kirjoja ja kaikkea mahdollista, joka vain on esitettävissä digitaalisessa muodossa).
Internetin globaaleja palveluja taas ovat: Usenet News (pallonlaajuiset julkiset viestialueet, useita tuhansia eri aihepiirejä), tiedonhakupalvelut (tekstipohjainen Gopher sekä graafinen ja multimediaalinen WWW), maailmanlaajuiset tiedostopalvelimet (tiedostojen imurointi FTP:llä verkon periltä), maailmalaajuinen reaaliaikainen keskustelujärjestelmä IRC (satoja ellei jo tuhansia eri aihepiirejä käsittelevää (kirjallista) keskustelua verkon välityksellä etäisyyden tai aikavyöhykkeiden häiritsemättä (Maassa aina joku on jossain hereillä)).
Demoina esitettiin PCUF, Metropoli, ComPart sekä yhden etälukuohjelman käyttö.
MikroPC 4/94:ssä näyttää alkaneen Harri Talvitien viisiosainen sarja tietoliikenteestä. Kannatta lukea, koska se on toki huomattavasti seikkaperäisempi kuin tämä lyhyt referaatti teemaillasta.
Ari Järmälä 2.6.1994