Otsikon termi Corporate Wide Web tarkoittaa yrityksen laajuista Web-palvelinta. Kyseessä siis ei ole maailman laajuinen verkko vaan tarkoitus on laatia WWW:tä vastaava järjestelmä yrityksen lähiverkkoon vaikkapa ilman, että on lainkaan hankittu Internet-yhteyttä tai tilaa kaupallisesta WWW-palvelimesta.
Miksi ihmeessä kutistaa WWW näin pieneksi? Syitä on useita. Ensinnäkin on helppoa laatia prototyyppejä järjestelmästä, kun ei tarvitse heti haukata koko Internettiä, vaan voi keskittyä olennaiseen eli kunnollisten WWW-sivujen laatimiseen.
Toinen syy on tyypillisesti pragmaattinen. Jos on tarve jakaa yrityksen laajuisesti tietoa, dokumentteja, työohjeita, luetteloita, manuaaleja, myynnin ja markkinoinnin tukimateriaalia tai muuta vastaavaa tietoa, voi olla hyvinkin järkevää kokeilla WWW:tä tähän tarkoitukseen. Kokeilu on edellisen lisäksi helppoa ja halpaa aloittaa oman lähiverkon sisällä ja unohtaa koko Internet, ainakin aluksi.
Lähiverkon pitää pystyä ajamaan TCP/IP-protokollaa. Tämä ei ole ongelma, koska kaikki kunnolliset verkot pystyvät siihen. Esimerkiksi Netwaressa, josta minulla on eniten kokemusta, tarvitsee vain lisätä työaseman net.cfg -tiedostoon Link Driver -osaan rivi: Frame Ethernet_II.
Työasemaan pitää asentaa ajuri, joka huolehtii TCP/IP-pinosta. Näitä saa esim. Windowsiin lisäpakettina ilmaiseksi tai pikkurahalla verkkokäyttöjärjestelmän toimittajalta. Kolmas vaihtoehto on käyttää julkisohjelmina saatavia pakettiajureita (winpkt ja odipkt), jotka löytyvät paketeista odipkt*.zip ja pktd*.zip.
Näillä muutoksilla (net.cfg ja pakettiajurit) saa aikaan (ainakin Ethernet-verkoissa ja Netwarella) TCP/IP-protokollan lähiverkon yli.
Protokollakerroksen lisäksi pitää Windowsiin asentaa Windows Sockets TCP/IP-rajapinta, jota varsinaiset hyötyohjelmat käyttävät halutessaan liikennöidä TCP/IP-protokollalla lähiverkossa. Uusien Windows-versioiden mukana kai tulee tämä Winsock. Muussa
tapauksessa voi asentaa esim. shareware-ohjelman nimeltä Trumpet Winsock.
Lopuksi tarvitaan vielä jokin WWW-selaajaohjelma, joista eniten käytetty lienee Netscape.
Kannattanee tässä vielä erikseen mainita, että samalla kertaa, kun on virittänyt Netscapen toimimaan lähiverkossa, on tullut tehneeksi valmiin pohjan pääteyhteyksille lähiverkkoon liitettyihin Unix-koneisiin. Saman Winsock-rajapinnan päällä voidaan näet ajaa telnet-yhteyksiä verkon Unix-koneisiin.
Verkkopalvelimelle tehdään kaikille käyttäjille (tai valitulle testiryhmälle) näkyvä hakemisto, jonne HTML-dokumentit on tarkoitus tallettaa. Työsemille asennettujen WWW-selaajien oletussivuksi asetetaan serverin HTML-hakemistossa sijaitseva index.html(l)-niminen tiedosto, esim. file:///n:/html/index.html). Tällöin selaajaohjelma noutaa aina ensi töikseen tämän aloitussivun, josta on tuleva yrityksen sisäinen kotisivu.
Tämän jälkeen ei tarvitsekaan tehdä muuta kuin laatia halutunlaiset HTML-dokumentit yrityksen sisäiseen käyttöön. No, se on toki helpommin sanottu kuin tehty, koska varsinainen työ, eli WWW-sivujen laatiminen, alkaa vasta tästä. Kun sivut on sitten joskus laadittu ja testattu käyttämällä niitä yrityksen sisällä, ei ole enää suurikaan temppu siirtää niitä koko maailman nähtäviksi - ei tarvitse muuta kuin vuokrata tilaa joltakin kaupalliselta WWW-palvelimelta ja siirtää sivut sinne. Kalliimpi vaihtoehto on perustaa oma WWW-palvelin.
Ari Järmälä 23.11.1995
HTML tulee sanoista HyperText Markup Language eli hypertekstimerkintäkieli. WWW-sivut laaditaan HTML-kielellä. Selausohjelmat tulkitsevat tätä kieltä ja muotoilevat dokumentit kielen syntaksin mukaisten ohjeiden mukaan.
Muotoiluohjeet on kirjoitettu varsinaisen tekstin sekaan kulmasulkumerkkien < ja > sisään. Seuraavassa on esimerkkkinä pätkä HTML-dokumenttia apinoitavaksi (ainakin tämän kirjoittaja oppii asioita parhaiten tekemällä samalla tavalla kuin muut).
--- cut ---
<HTML>
<TITLE>Esimerkki HTML-dokumentista</TITLE>
<BODY>
<CENTER><H1>Tämä on keskitetty pääotsikko</H1></CENTER>
Sitten tuleekin jo aivan tavallista suhteutettua leipätekstiä, jonka
selaajaohjelma rivittää automaattisesti selaajan ikkunan levyiseksi.
Kaikki teksti tulee samaan kappaleeseen jollei käytetä
kappaleenvaihtomerkintää:<P>
tai pakotettua rivinvaihtoa:<BR>
Tässä HTML-lähdetekstissä olevat muotoilut eivät välity lukijalle asti.
Dokumentin lopullinen muoto lukijan ruudulla määräytyy pelkästään
tekstin sekaan asetettujen muotoilukomentojen vaikutuksesta. kaikki
muotoilukomennot on siis kirjoitettu kulmasulkujen sisään.<P>
Jos välttämättä haluaa saada näkymään ruudulla valmiiksi muotoiltua
suhteuttamatonta tekstiä, se pitää kirjoittaa preformatted-merkintöjen
väliin seuraavasti.<P>
<PRE>
Tässä on nyt valmiiksi muotoiltua suhteuttamatonta tekstiä
Kenttä1 Kenttä2 Kenttä3
---------------------------
a b c
1 2 3
A B C
---------------------------
</PRE>
<B>Tekstiä voi myös vahventaa</B> ja on toki mahdollista
myös<I>kursivoida sitä</I>.
<B><I>Molemmatkin</B></I> voi laittaa päälle
yhtaikaa.<p>
Apropoo, otsikot tehdään merkinnöillä H1, H2, H3,..,H6. H1 on korkeimman
tason vahvin otsikko ja vastaavasti H6 on alimman tason
väliotsikko.<P>
<H2>Esimerkki toisen tason otsikosta</H2>
Vaakasuuntaiset väliviivat syntyvät helposti:
<HR>
Ja tietenkin kaikki haluavat tehdä taulukkoja:<p>
<TABLE BORDER WIDTH=500 CELLSPACING=2>
<CAPTION><H3>Taulukon otsikko</H3></CAPTION>
<TR ALIGN=LEFT><TH>Eka otsikko<TH>Toka<TH>Kolmas<TH>Neljäs
<TR ALIGN=LEFT><TD>1<TD>2<TD>3<TD>4
<TR ALIGN=LEFT><TD>AA<TD>BB<TD>CC<TD>DD
<TR ALIGN=LEFT><TD>111<TD COLSPAN=2>Pari
saraketta<TD>Viimeinen
<TR ALIGN=LEFT><TD><TD><TD><TD>Vähän
tyhjää
<TR ALIGN=LEFT><TD>fgfg<TD>gfhfhfdhfdjh<TD><TD>
<TR ALIGN=LEFT><TD>1<TD>2<TD>3<TD>4
</TABLE>
<BR>
Ja sitten viitteet eli hypertekstilinkit. Ne ovat helppoja <A
HREF="foobar.html">vaikka tästä</A>. Tai sitten
oikeasti Internetissä esim. <A
HREF="http://www.pcuf.fi/˜jarmala/index.html">omalle</A>
sivulleni.<P>
Sitten vielä listat ja luettelot (UL on sisennys):<P>
<UL>
<LI>Ensimmäinen juttu
<LI>Toka
<LI>Kolmas
</UL>
Ja kuvat tulevat tällä viisiin <IMG SRC="kuva1.jpg"
ALIGN=RIGHT>
<P>
Että siinäpä tämä erittäin lyhyt käytännön apinointiin johdattava
esimerkki.<P>
Skandimerkit kannattaa sitten kirjoittaa Windowsin käyttämässä ISO-Latin
1 -muodossa (eli esim. pieni ä näkyy DOS:ssa katsottaessa sigmana).
<HR>
<I>Ari Järmälä 23.11.1995</I>
</BODY>
</HTML>
--- tuc ---
Toistaiseksi ei ole saatavissa oikein kunnollisia HTML-editoreja, joilla voisi sujuvasti ja helposti mättää muotoilukoodeja tekstin sekaan. Toivottavasti ennen pitkää parhaimpiin tekstureihin tulee HTML-lisäosia. Tällä hetkellä ne eivät ainakaan toimi kunnolla.
Toistaiseksi on ollut melkein helpointa kirjoittaa HTML-dokumentit normaalilla mieliteksturilla ISO-Latin-1 -koodina (eli skandit Windows-tyylillä) ja asetella muotoilut käsin. Kovin suuri vaiva ei ole myöskään laatia sopivia makroja useimmin käytettyjen muotoilukoodien syöttämiseen. Itse olen kirjoittanut QEditillä kaikki HTML-tiedostoni.
Ari Järmälä 24.11.1995
Se ken lukee, on viime aikoina nähnyt varsin kummallisia tavaramerkkejä tietotekniikan alan mainoksissa. Tavaramerkkihän merkitään pienellä TM-symbolilla yleensä merkin oikeaan yläkulmaan.
Erityisesti englanninkielisiä mainoksia ja firmoja olen kummastellut. Pohtikaapa vaikka näitä muutamaa ja miettikää, onko niissä enää mitään järkeä.
Microsoft® näkyy rekisteröineen seuraavanlaisen lauseen: WHERE DO YOU WANT TO GO TODAY?™ En minä vaan tiedä, mutta huomenna aion mennä saunaan™...
Sun™ -yhtiöllä näkyy seuraava: THE NETWORK IS THE COMPUTER™. Muuten, se Network -elukka on ihan söpö, mutta mitähän merkkiä se on...
Sybase™ -yhtiöllä on: The Architecture for Change™ .
Ja kaiken huippu on Digital Equipment Corporation, se kun yrittää rekisteröidä jopa Suomessa pienellä kirjoitettua sanaa digital™.
Höh!
Pian alkaa aika, jolloin tätäkään artikkelia ei voisi kirjoittaa tarkistamatta, ettei tule käyttäneeksi ilman lupaa vaikkapa sanaa ilman™.
Kas, kun kukaan ei ole vielä rekisteröinyt vaikka seuraavia:
Mitä kummaa™
Kyl se siit™
Kyllä lähtee!™
Tietotekniikka on kehittynyt tänä vuonna melkein
yhtä paljon kuin kahtena viime vuonna yhteensä™
Meillä halvimmat hinnat™
Osta nyt™
Hauskaa joulua™
Ari Järmälä™ 23.11.1995