Päivitetty 3.5.2012
UUTTA JA PÄIVITETTYÄ:
Vaikuttajille_2012-05.pdf (4 sivua)
Presidenttiehdokkaille
2012-01.pdf (4 sivua)
Lapset
ja
harmaantuva Suomi.pdf (4 sivua)
Lapsiperheiden
Etujärjestön
tavoitteet hallitusohjelmaan 2011
Miksi
lapsilisiin tarvitaan nouseva porrastus?
Pitäisikö lapsilisän
olla etuoikeutettua tuloa toimeentulotukea saaville?
Rankaiseeko autoverolaki lapsiluvun
kasvusta?
Fertility
Rates for Low Birth Rate Countries, pdf
"Kahden
lapsen normi" ei
riitä
Ruotsi on saanut syntyvyyden
kasvuun
TAUSTAA TARKEMMIN:
Muistio:
3+
perheet ja liikenneverouudistus, pdf
62 kB
Kalvosarja:
3+ perheet
ja liikenneverouudistus, pdf 162 kB (versio 2)
Kalvosarja:
3+ perheet
ja asuminen (poimintoja STM:n muistiosta 2006), pdf 218 kB
Kalvosarja:
3+
perheitä ja 3+lapsia on eniten Uudellamaalla ja
kaupunkimaisissa kunnissa,
pdf 43 kB
>Kolmeplus_2008.pdf
434
kB
>Lapsilisien
kehitystarpeita
>3+
kynnys: laskuharjoitus asunnon ja auton suurentamisesta
lasten
tilantarpeisiin
>Toimeentulon osatekijät
>johdanto
ja tiivistelmä
>Väestökehitys
ikäluokittain
1950-2069
>Syntyvyyskehitys
>Eurostat:
verot puuttuvat
Aikaisempia:
>Muistioita
(pdf)
>Pääkohdat
2004 >Sisällysluettelo
>Hallitusohjelmaan
2003
>90
-luvun tarkastelua
>Indikaattoreita
>Lapsilisätyöryhmälle
>Skaalaedut?
>Pääkohdat
1999
Linkit:
>Muuta
kotimaassa
>Muuta
ulkomailla
3+ tiimi:
3+
tiimi ja toimintaa
 |
|
Vaikuttajille 2012-05
Uudistettu, mm. 2012
lapsilisillä ja yksityishenkilön velkajärjestelyssä hyväksytyillä
lasten kulumäärillä sekä autoverouudistuksen jälkeisillä luvuilla päivitetty versio aikaisemmasta tiivistelmästä.
Viesti presidenttiehdokkaille 2012
Lähetetty sähköpostilla ehdokkaille
Hyvä presidenttiehdokas,
Millaisia arvoja Teille ovat yhteiskuntamme
jatkuvuus, lapsiköyhyyden vähentäminen ja sosiaalinen
oikeudenmukaisuus? Kenen yhteiskunnassamme pitäisi mielestänne
puuttua ilmapiiriin, jossa on mahdollista sivuuttaa ja polkea
näitä arvoja niin, että on aiheellista kysyä aiheuttaako
julkishallinto itse syrjäytymistä ja kestävyysvajetta, joista
ollaan huolissaan?
Liitteessä on joitakin tiivistettyjä esimerkkejä
julkishallinnon kotitalouksiin kohdistuvien tulonsiirtojen ja
verotuksen pieniin lapsilukuihin ohjaavasta vaikutuksesta, jotka
toisin sanoen lisäävät perheen lapsiluvun kasvaessa riskiä
syrjäytyä, köyhtyä ja antaa lapselle muita puutteellisemmat
aineelliset lähtökohdat. Tämä riski koskee reilua kolmasosaa
lapsista. Mikä vaikutus liitteessä esitetyllä ohjauksella eli
toimeentulon kiristämisellä on perheissä lasten ja vanhempien
ristiriitojen kasvuun? Missä määrin tämä ohjaus lopulta perheen
voimavarojen loppuessa johtaa prosessiin, jossa välit
rikkoutuvat ja ääritilanteissa jopa mielenterveys vaarantuu kun
jo ennestään tiukassa tilanteessa näköpiirissä on vain tilanteen
kiristymistä. Missä tässä näkyy, että Suomi tarvitsee lisää
lapsia pitkän aikavälin kestävyysvajeen kompensointiin?
Tunnette kokeneena poliittisena vaikuttajana ja
päättäjänä julkishallinnon päätöksenteon ja lainsäädännön
valmistelun sektoroituneisuuden. Mistä löytyy sellainen
poliittinen voima ja henki, joka pystyy nostamaan yli
hallinnollisten sektorirajojen ja budjettikausien yhteiseen
tietoisuuteen lapset ja perheiden koossapysymisen yhteiskunnan
jatkuvuuden turvaajana myös niille, jotka eivät lapsia saa tai
edes halua saada?
Uutta eduskuntakaudelle
2011-2015
Harmaantuvan
Suomen kestävyysvaje pahenee, jos perheillä ei ole varaa saada
haluamiaan lapsimääriä
- Työvoiman
uusiutumiseen tarvitaan lisää lapsia, erityisesti tarvitaan
lisää 3+
lapsia
- Lapsiperhevaiheeseen
investoiminen
kannattaa
Lapsia ei saada
rahasta, mutta ilman riittävää toimeentuloa toivottuja lapsia jää
saamatta. Korjaustoimenpiteitä:
Perusteluja: Nyt
yhteiskunta ohjaa
taloudellisesti pieniin lapsilukuihin
- Lapsilisät jatketaan kulukorvauksena 18
vuoteen.
- Lapsilisiä korotetaan kunnolla 3+ lapsiperheisiin
painottaen.
- Verotukseen lapsivähennys 1000 €/lapsi/v verosta 3+
lapsiperheille. Vähennyksellä tasataan 3+ lapsista asumis- ja
liikenne-
ja kulutusmenojen kasvun kautta kohdistuvia lisäveroja, joita
ei
huomioida lapsilisissä.
- Hoitajan lasten hoidosta saama tulo ja eläke samaksi
päivä- ja kotihoidossa, ovat lapset omia tai vieraita.
Toteutus
esimerkiksi Lapsiperheiden Etujärjestön tasarahamallilla.
- Opintotuen tulorajat uudistetaan siten, että niissä
huomioidaan lapsiluku.
- Verotuksen oikeudenmukainen ja maksukyvyn mukainen
kohdistaminen lapsiperheille varmistetaan. Tulonsiirtojen ja
verotuksen
kohdistumisen laskentajärjestelmiä kehitetään välillisten ja
tuloverojen yhteisvaikutuksen arviointia kattaviksi.
Ruotsi
on onnistunut nostamaan syntyvyyttä selvästi perhepolitiikkaan
panostamalla
Aikaisempaa aineistoa:
Tarvitaan aktiivista lapsi- ja perhepolitiikkaa
Väestön tulisi uusiutua: syntyvyys vai
maahanmuutto
3+ lapsiluvut ovat väestön ja työvoiman
uusiutumisen kannalta ratkaisevan tärkeitä
Lapsiluvun kasvun
taloudelliset kynnykset
Verokertymän kasvu vaikeuttaa perheen ja työn
yhteensovittamista
Lapsiperheisiin investointi kannattaa
Julkishallinnon yhteisvaikutukset
kotitalouksiin paremmin hallintaan
Väestön
tulisi
uusiutua: syntyvyys vai maahanmuutto
Suomen väestö ikääntyy muita EU maita aikaisemmin
ja nopeammin, minkä ennakoidaan heikentävän maamme
kilpailukykyä, sosiaali- ja eläketurvan rahoituspohjaa ja
kykyä vastata ikääntyvän väestön
kasvaviin palvelutarpeisiin. Pitkällä
tähtäimellä meillä on
väestöllisesti ja kulttuurin
kannalta edessämme kolme
päävaihtoehtoa:
1) Kun syntyvyys on
uusiutumistasolla tai sen yli eikä esiinny suurta maastamuuttoa,
väestömme määrä säilyy tai kasvaa ja on
pohjana omaleimaisen kulttuurimme kehityksen jatkuvuudelle
2) Kun syntyvyys on alle uusiutumistason ja
maahanmuutto korvaa
aktiivi-ikään
kasvavien vajeen, väestömme määrä
säilyy tai kasvaa ja kulttuurimme korvautuu vähitellen
muilla kulttuureilla
3) Kun syntyvyys on alle uusiutumistason eikä maahanmuutto
riitä korvaamaan aktiivi-ikään kasvavien
vajetta, väestörakenne
ikääntyy nykytasosta, väestö vähenee ja
suomalainen kulttuuri
vähitellen näivettyy.
Uusimman, vuoden 2009 väestöennusteen syntyvyydellä
(kokonaishedelmällisyys 1,85)
ja maahanmuutolla (nettomaahanmuutto noin 15000 henkeä vuodessa)
toteutuu vaihtoehto kolme eli huonoin vaihtoehdoista.
Kakkosvaihtoehdossa riskeinä ovat mm. tarvittavien
maahanmuuttajien jatkuvan saannin ja kotoutumisen epävarmuus.
Arvostetut ekonomistit varoittavat luottamasta yksin
maahanmuuttoon koko EU-tasolla. Maahanmuuton perustelu valmiiksi
muualla koulutetun työvoiman edullisuudella kuulostaa myös hieman
kyseenalaiselta. Käytännössä valtaosa maahanmuutosta tapahtuu
maista,
joissa bkt/asukas tai syntyvyys on Suomea alhaisempi. Mikä oikeus
meillä on perustaa ennustetun työvoimavajeen täyttö meitä
huonommassa
tilanteessa olevien maiden kouluttamalla työvoimalla?
Kysymys on ensi sijassa arvoista. Paljonko annamme arvoa
yhteiskuntamme
jatkuvuuden varmistamiselle? Arvostammeko sitä,
että kasvavan eläkeikäisen väestön työ- ja
verokuormaa kantavat lastemme ja lastenlastemme ikäluokat
selviävät määrän kasvaessa paermmin kuormastaan? Arvostammeko
enemmän
lapsia hoitavan vanhemman muutaman työvuoden työpanosta nyt
kuin lasten kymmenien työvuosien lisäpanosta tulevaisuudessa?
Näemmekö
lapsissa iloa ja
elinvoimaa kaikille?
Syntyvyyden kasvun esteet ovat huomion arvoisia. Tarpeiden
vastakkainasettelun
sijaan tarvitaan eri elämänvaiheiden yhteisten etujen tiedostamista.
Lapsiperhevaiheessa syntyy ikäluokasta toiseen pohja tekijöiden
riittävyydelle muiden elämänvaiheiden tarpeisiin. Rationaalinen
valinta vaihtoehtojen välillä vaatii
arvojen, etujen ja kustannusten punnintaa ja tietoa keinoista päästä
nykytilasta valittuun tavoitetilaan.
Väestöpolitiikka ja perhepolitiikka ovat sidoksissa toisiinsa.
Seuraavassa pyritään tuomaan
lisävaloa ykkösvaihtoehtoon eli uusiutumistasoiseen syntyvyyteen
liittyviin kysymyksiin.
3+
lapsiluvut ovat väestön ja työvoiman uusiutumisen kannalta
ratkaisevan
tärkeitä
Väestön uusiutumiseen tarvitaan keskimäärin 2,1
lasta naista kohden. Kahden lapsen perheiden enemmistö on
siten
väestön ja työvoiman
uusiutumisen kannalta lähes
neutraali. Alle
kahden jäävien lapsilukujen
vastapainoksi
tarvitaan 3+ lapsilukuja, jotta keskiarvo nousisi yli kahden.
Nykyisin Suomessa
syntyy keskimäärin 1,86 lasta naista kohden (vuonna 2009). Luku
on Pohjoismaiden toiseksi alhaisin. Lapsiluvultaan 3+ perheitä
on
7%
perheistä ja niissä kasvaa 34% lapsista. Eniten 3+ perheitä ja 3+
perheissä
asuvia lapsia asuu Uudellamaalla, jossa on myös suurin
lapsiluvun kasvupotentiaali.
Väestön ja työvoiman
uusiutumisen kannalta lapsiluvultaan 3+ perheiden määrän kasvu on
ratkaisevan tärkeää, koska juuri lapsiluvultaan 3+
perheiden määrän ja osuuden
jyrkkä lasku selittää syntyvyyden laskun uusiutumistason
alle vuonna 1969. Lapsettomuuden yleistyessä uusiutumistasolle
pääsyyn tarvittaisiin 3+ perheiden määrän ja osuuden
kasvun
lisäksi myös lapsettomuuden
vähenemistä.
Kun syntyvyys ei riitä uusimaan
väestöä niin ikäluokat pienenevät. Käytännössä se tarkoittaa,
että jatkossa 20 vuotta
täyttävien määrä ei riitä korvaamaan
65 vuotta
täyttävien määrää suurten ikäluokkien
eläkeikään tulon jälkeenkään. Aktiivi-ikäisen
työvoiman määrä tulee siis vähenemään jatkuvasti, ellei
syntyvyyden kasvu pysäytä kehitystä. Väheneminen on
huono kehityssuunta ihmisten keski-iän kasvaessa.

Eläkeikään
jatkossa tulevien
korvaamiseen tarvittaisiin noin 1-2%:n kasvu vuosittain synnyttävien
lapsiperheiden määrään. Silloin nykyisellä vajaan 600 000
lapsiperheen
määrällä syntyisi vuosittain 6 000-12 000 lasta enemmän.
Päivää
kohti se tarkoittaisi 2-3 syntyvää lasta enemmän kymmenessä
suurimmassa
kaupungissa.
Lapsiluvun
kasvua ajatellen yksilöiden arvot ja arvojärjestys
viime
kädessä ratkaisevat, paljonko kukin on lasten saannin
takia valmis tinkimään jostain muusta. Yksilöiden
arvojen lisäksi
vaikuttavat myös
lähipiirin ja yhteiskunnan arvot sellaisina kuin ne
perheelle käytännössä näkyvät.
Vanhemmat haluavat lähes poikkeuksetta hoitaa lapsensa hyvin. He
pyrkivät arvioimaan voivatko näköpiirissä olevassa
tulevaisuudessa luottaa selviävänsä lapsiperhevaiheen
vaatimuksista ja päästä
tärkeinä pitämiinsä
tavoitteisiin, kun perheeseen tulee ensimmäinen lapsi tai
lisää lapsia. Omaa ennakoitua tilannetta suhteutetaan
silloin vastaaviin muihin perheisiin ja
elämänvaiheisiin.
Luottamuksen
syntyyn vaikuttavat arvomaailman pohjalta keskeisimmin
luottamus
puolisoon ja itseen sekä luottamus toimeentuloon. Suurinta
taloudelliseen toimeentuloon liittyvä epävarmuus
on ennen ensimmäistä
lasta ja kolmannesta lapsesta eteenpäin.
Suomessa on kasvupotentiaalia lapsiluvun kasvulle, koska toivottujen
lapsilukujen keskiarvo on selvästi
toteutunutta
suurempi. Periaatteesta monilapsisten perheiden määrään
toimeentuloon liittyvillä tekijöillä lienee vähäinen vaikutus
suuntaan
tai toiseen. Muilla toimeentulon riittämättömyyden ennakointi
siirtänee
ensimmäisen lapsen saantia ja karsinee kahta suurempien
lapsilukutoiveiden toteuttamista.
Kun
periaatteesta monilapsisten 3+ lapsimäärät eivät ole riittäneet
uusiutumistasolle pääsemiseen kohta 40 vuoteen lienee selvää,
että lasten saantiedellytyksiä on tarpeen parantaa.
Kasvupotentiaali on niissä pääosin kaupunkimaisissa kunnissa
elävissä
lapsiperheissä, joihin lapsia ei synny "joka tapauksessa".
Tarvittavaa
lisäpanostusta arvioitaessa on hyvä tiedostaa, että yhteiskunta
menettää jokaisen syntymättä jäävän lapsen
työpanoksessa keskimäärin ratkaisevasti enemmän kuin hyötyy lapsen
hoitoon sitoutuvan työpanoksen "vapautumisesta". Vaatii malttia
olla vaatimatta ainakin niiden vanhempien työpanosta lasten hoidosta
muuhun käyttöön nyt, jotka ovat edellytyksenä useamman
lapsen yhteenlasketun työpanoksen saannille myöhemmin, elleivät
vanhemmat itse sitä halua.
Lasten
saannin siirtymiseen ja lopulta lapsettomaksi jäämiseen liittyvistä
kysymyksistä on muualla tietoa saatavissa ja vaihe on
lapsiperheille kokemuksesta tuttu. Sen takia tässä 3+
tiimin
aineistossa painopiste on kolmannesta lapsesta alkavan
toimeentulokynnyksen, 3+ kynnyksen, osatekijöiden osoittamisessa,
vaikutuksissa
ja korjausehdotuksissa. Niitä olisi tarpeen tiedostaa laajemmin.
Lapsiluvun
kasvun
taloudelliset kynnykset
Perhettä perustettaessa ja lapsiluvun kasvaessa kolmeen ja yli
seuraavat tekijät aiheuttavat kotitalouden
toimeentuloon ehkä
selvimmät ja suurimmat nettomenoportaat, hankintatavasta
riippumatta:
- lasten kulutus:
nettokulutusmenot
kasvavat lapsiluvun kasvaessa
- lasten hoito:
perheen nettoansiot
vähenevät lasten
hoidon
takia
lapsiluvun kasvaessa ja
- lasten tilantarve: asumis-
ja
liikennemenot kasvavat lapsiluvun ja lasten tilantarpeen
kasvaessa
Jotta "kolmipyörä kulkisi", eli perheillä ei olisi
painetta sopeutua kasvaviin vaatimuksiin lapsilukutoiveita
karsimalla,
on kaikkien "pyörien" oltava kunnossa.
Pääosa
lapsiperheistä asuu jo kaupunkimaisissa kunnissa, joissa
on parhaat työnsaantimahdollisuudet, mutta myös kalliit
tontit
ja rakennuskustannukset ja pitemmät työmatkat.
Elintarvikkeita
ja muuta kulutustavaraa lapsille ei niissä
saa enää
palstaa pidentämällä tai itse tekemällä, vaan
ne hankitaan pääosin ostamalla.
Lapsista johtuviin kulutusmenoihin lapsilisät ovat
Suomessa tärkein ja useimmille lapsiperheille ainoa suora
osittainen kulukorvaus lapsiperhevaiheessa. Lapsilisä kasvaa
portaittain viidenteen lapseen saakka, mutta jo
minimikulutustasolla jokainen lapsi lisää kuluista perheen
vastuulle jäävää nettotulotarvetta.
Normaalikulutustasolla omavastuusumma kuluista
kasvaa jyrkemmin. Lisää
lapsilisistä...
Lasten hoito- ja huoltotyö vähentää perheen
nettotuloja sekä päivähoito-, että
kotihoitoperheissä. Lapsiluvun kasvaessa pienten lasten vaihe
perheessä pitenee, työmäärä kotona kasvaa
ja kotihoito yleistyy, jolloin perheen nettotulot ja
eläkekertymä pienenevät lasten hoidon takia yleensä
päivähoitoperheitä enemmän. Eroa perustellaan
lapsiluvusta riippumatta tarpeella kannustaa vanhempia
työhön jatkossa uhkaavan työvoimapulan takia. Perustelu
ontuu yhteiskunnan näkökulmasta, jos toimeentulo- ja
eläketurvaero karsii lapsilukuja. Työllistyvien lasten
tuleva työpanos kertautuu lapsiluvulla ja panosten
kokonaismäärä ylittää lapsena hoitoon
sitoutuvan työpanoksen moninkertaisesti hoitopaikasta riippumatta. Lisää lasten hoidosta...
Tilantarpeen kasvaessa asumisen ja liikenteen
hankinta- ja käyttömenojen kattamiseen tarvitaan
käytännössä kahdet tulot ja asutuskeskusten hintatasolla mielellään
vielä nousujohteinen tulo-/urakehitys.
Synnytysiässä olevat ihmiset ennakoivat kasvavia
tulotarpeita, joten opiskelu- ja
urakehitystavoitteet eivät välttämättä
ole ristiriidassa lapsilukutoiveiden kanssa. Tähän viittaa
sekin, että korkea-asteella naisten lapsilukutoiveiden
keskiarvo on ollut muita koulutusasteita korkeampi,
vaikka toteutunut lapsiluku jääkin muita
alhaisemmaksi suuremmasta
lapsettomaksi jäännistä johtuen.
Lapsiluvun kasvaessa asumis- ja liikennemenojen kasvu isoin portain
tilantarpeen kasvaessa, perheen nettotulojen väheneminen ja
perhetukien heikkeneminen ovat kotitalouden kannalta kasvavassa
ristiriidassa, jota julkishallinnon asunto- ja liikennepoliittiset
toimet ja verotuskäytännöt pahentavat. Lisää
asunnon ja auton tulo- ja verokynnyksestä...
Monikkoperheet (kaksoset, kolmoset,...) ja
uusperheet kohtaavat samoja
kynnyksiä ja monilapsisilla yksinhuoltajilla ne vielä
korostuvat.
Verokertymän kasvu
vaikeuttaa perheen ja työn
yhteensovittamista
Verotuksen rakenne ja kohdistuminen ovat muuttuneet
sukupolven
aikana kahta tulonsaajaa ja pientä lapsilukua, jopa
lapsettomuutta suosivaksi ja lapsiluvun kasvusta
rankaisevaksi.
- lasten elatusvastuusta johtuvat
verovähennykset on käytännössä poistettu
niin, että Suomen verovähennysten ja lapsilisien muodostama
perhetuki on häntäpäässä
kansainvälisessä vertailussa (Veronmaksajat)
- kustannustason nousu lisää maksettujen
välillisten verojen määrää ja
hankinnoista suoraan johtuvien verojen, kuten varainsiirto- ja
kiinteistöveron yms. määrää
- lapsiluvun kasvaessa kasvavat kulutusmenot, asunnon ja
auton
suurentamisesta johtuvat hankinta- ja käyttömenot ja
myös niihin sisältyvät välillisten
verojen määrät
- kansainvälisestikin korkea
tuloverotaso ja tuloveroprosentin jyrkkä progressio
lisäävät tuloveromäärää kun tuloja
tarvitaan menoja vastaavasti lisää menojen
kasvaessa lapsista johtuen välillistenkin verojen
vauhdittamana
- erityisen kireää, kansainvälistä
huippua, on Suomessa yhden tulonsaajan perheen verotus eikä
ota
huomioon lapsilukua ja muuta elatusvastuuta, eikä
kotityömäärää
Vaikuttaa nurinkuriselta, että lapsista johtuvien menojen ja
samalla välillisten verojen määrän kasvaessa
yhteiskunta nostaa progressiivisesti menojen maksamiseen
tarvittavien tulojen veroprosenttia. Tämä
lisää progressiivisesti myös menojen maksuun tarvittavan
työajan tarvetta eli aikaa jää perheelle sitä
vähemmän, mitä useampi lapsi sitä tarvitsee.
Julkishallinnon erilaisten maksujen ja verojen yhteisvaikutus
vaikeuttaa yllä olevan perusteella tuntuvasti perheen ja
työn yhteensovittamista erityisesti kun perhe haluaa toteuttaa yli
tavanomaisen 1-2
lapsen meneviä lapsilukutoiveita.
Jos otetaan huomioon myös omien lasten hoitoajan
eläkekertymä, niin sen parannuksista huolimatta perheen
yhteenlaskettu toimeentulo- ja eläkekertymä
on lapsiperhevaiheen
osalta sitä huonompi, mitä useampi tuleva verojen ja
eläkemaksujen maksaja perheeseen syntyy ja siinä hoidetaan
itse.
Lapsiperheisiin
investointi
kannattaa
Investointina pidetään kulua, jolle odotetaan myöhemmin
tuottoa. Miten panostuksia lapsiperheisiin ja
erityisesti lapsiluvun kasvun esteiden poistamiseen
voi perustella investointina?
Panostustapoina
tulevat kyseeseen ainakin
- suorat tuet kuten lapsilisät, kotihoidon tuki ja
pienituloisten tuet jne.
- tuki maksuvähennyksiin, kuten
päivähoitomaksut, kodinhoitajamaksut, sairaala- ja
terveyskeskusmaksut, lääkekulut jne.
- verovähennykset, kuten lapsivähennys,
vähennys elatusvastuusta nykyistä ja aikaisempaa
laajemmin, erilaiset verokatot kulutusverojen kasvulle jne.
Kutakin panostusta on tarpeen arvioida ainakin osuvuuden ja
vaikuttavuuden kannalta, jotta selviää millä
toimenpiteillä on toivottua arvoa
- jokainen työllistyvä lapsi
lisää aikanaan aktiivi-ikäisenä yhteiskunnan saamaa
työpanosta keskimäärin 35 henkilötyövuotta, jonka arvo
bkt:lla mitaten on laskennallisesti noin 3,5 miljoonaa euroa,
josta verojen osuus on noin 1,7 miljoonaa euroa
- jos lapsen kasvatuskustannukset arvioidaan
keskimäärin 0,25 miljoonaksi euroksi (1 - 2 mmk
vähän - paljon kouluttaen), niin lapsiin ja erityisesti
lapsiluvun kasvuun panostaminen on laskennallisesti varsin
tuottavaa
hoitopaikasta ja koulutuksen määrästä riippumatta
- päivähoitopalvelut lisäävät
työvoiman nettotarjontaa vanhempien työnä ja
parantavat palkkatulojen kautta toimeentuloa perheiden
ollessa
lapsiluvultaan pieniä, mikä puoltaa
päivähoitomaksujen tukea tavalla tai toisella
- kotihoidon tuki, kodinhoitajapalvelut ja vastaavat
parantavat mahdollisuuksia lapsiluvun kasvuun ja samalla
väestön uusiutumiseen ja työvoimatarjonnan kasvuun
lasten työpanoksina tulevaisuuspainotteisesti, mikä puoltaa
riittävää tukea ja palveluja myös lasten kotihoitoon
- verotuksen kautta saatu tuki kohdistuu hyvin
lapsiperhevaiheen kustannusten tasaveroistamiseen muiden
elämänvaiheiden kanssa, koska lapsiperheissä on
korkea työllisyys ja lapsiluvun kasvu lisää
tuntuvasti sekä välillisten, että suorien verojen
määrää erityisesti lapsiluvun kasvaessa (ks.
tarkemmin)
- lapsiperheiden kulutusmahdollisuuksiin panostamisella
suorina tukina, verotuksen kautta ja
hintatukina on myönteinen vaikutus perheiden
lapsiluvun
kasvuun, kaikkeen
taloudelliseen toimeliaisuuteen ja erityisesti kotimaiseen
kysyntään ja yritysten työllistämismahdollisuuksiin
Suoraan lapsiluvun kasvun taloudellisiin kynnyksiin kohdistuvina
hyvään alkuun pääsisi jo seuraavilla
toimenpiteillä
- Lapsista aiheutuvien kulujen
riittävä korvaus
- lapsilisä kulukorvauksena ajan tasalle 18 vuotiaaksi
saakka, kuluomavastuu neutraaliksi lapsiluvun kasvulle
- opintotuki lapsilisän jälkeen vanhempien
elatusvastuuajaksi
- neutraalina ja verovapaana lapsilisä ei aiheuta
tuloloukkuja
- Palvelut ja toimeentulo
riittäviksi myös lapsiluvun kasvaessa
- palvelut kattamaan kaikki hoitomuodot, myös kotihoito,
joka yleistyy lapsiluvun kasvaessa
- toimeentulo ja eläketurva hoitomuodosta
riippumattomaksi - Tasarahamallissa alle kouluiässä 400
eur/kk/lapsi + alle 3v sylirahaa 235 eur/kk/lapsi
- Verohelpotuksia vähintään
lapsiluvultaan 3+ perheille
- isojen (lisä)hankintojen kynnykseen lapsiperheille
vuodessa 1000 euron vähennys per lapsi verosta
- edelleen asuntolainoista korkovähennys tuloverotuksessa
ja asumistuki pienituloisille ja vuokra-asuntoihin
Syntyvyyden, eli lapsiluvun keskiarvon, kasvua tarvitaan edelleen
pitempää
aikaväliä ajatellen. Väestön uusiutuminen on
hyvä peruste panostamiselle. Kasvuun panostamisen
siirtäminen
vain pahentaa tilannetta, vaikka syntyvyyden kasvun vaikutus alkaa
näkyä vasta 15-25 vuoden kuluttua.
Vuodesta 2025 alkaen suuret ikäluokat
alkavat kasvavin joukoin täyttää 80 vuotta, jolloin he
viimeistään alkavat tarvita nuorempien hoitoa. Ei sairaankaan
lääkityksen aloittamista voi siirtää sen takia,
että tauti ehtii pahentua ennen myöhään aloitetun
lääkkeen
vaikutuksen alkamista.
Julkishallinnon
yhteisvaikutukset
kotitalouksiin paremmin hallintaan
Vaikuttaa vahvasti siltä, ettei
erilaisten julkishallinnon verojen, maksujen ja
tukien yhteisvaikutusten seuranta kotitalouksien
kannalta ole
kenenkään
tehtävänä julkishallinnossa. Puute on vakava.
Syntyvyyden jääminen uusiutumistason alle, toisin
sanoen väestön
pelätty ikääntyminen, on varsin
todennäköisesti vero- ja perhepoliittisten linjausten tulos.
Vaikka köyhimpien
lapsiperheiden toimentulosta huolehtiminen on erittäin tärkeää,
se
ei yksin riitä. Julkishallinnon päätöksentekoon
ja siihen äänestämällä ja suoraan vaikuttamiseen tarvitaan nykyistä
selvästi parempi kuva
aivan tavallisten lapsiperheiden ja erityisesti kasvavien
lapsiperheiden edellytyksistä rahoittaa
elämisensä, asumisensa, liikkumisensa ja
eläketurvansa tuloillaan.
Julkishallinnon tavoitteissa tulisi ottaa huomioon ainakin seuraavaa
- Syntyvyys selvemmin mukaan
väestörakennetavoitteisiin
- Maahanmuutto ei yksin riitä uusimaan
väestöä ja työvoimaa ja johtaa kulttuurisidonnaisen
koulutuksen vajaatehoiseen käyttöön
- Syntyvyys uusii väestöä ja parantaa ikärakennetta
parhaiten ennakoitavasti
- Kulttuuri säilyy ja siirtyy luonnollisimmin
lasten omaksuessa sen kasvaessaan
- Lapsiperheiden parempi
toimeentulo huomion kohteeksi
- Tavoitteeksi ei riitä pelkkä
julkishallinnon talouden tasapaino, on tiedettävä, että
myös lapsiperheiden talous pysyy tasapainossa
riittävästi ennakoitavasti
- Tarvitaan kattavampia laskentamalleja, jotka
ottavat paremmin huomioon verokertymät ja lapsiperheen
nettotulojen riittämisen asumisen, liikenteen ja kulutuksen
menoihin, myös lapsiluvun kasvaessa
- Julkishallintoon tarvitaan
rakenteellisia uudistuksia
- Onko eläkeläistenkään kannalta
pitkällä tähtäimellä viisasta pitää
lapsimenot samassa budjettiraamissa vanhusmenojen kasvaessa?
- Tarvitaan tavoitteellisempaa ja kootumpaa
lapsiperheiden toimeentulon kannalta keskeisimpien tulo- ja
menoerien
valmistelua ja seurantaa
- Valtion tulisi hoitaa pääosa lapsikustannusten
tasauksesta, jotta muuttoliike voisi olla vapaata
Tarvitaan aktiivista lapsi- ja
perhepolitiikkaa! |