Teksti: Hallitusohjelmassa on hyvä ottaa kantaa myös jatkuvasti 20 vuoden viiveellä työvoimaan vaikuttavaan syntyvyyteen nyt, kun siitä on ajan mittaan kiinni koko kansakunnan säilyminen ja työvoiman uusiutuminen. Muuten vuodesta 2020 eteenpäin vanhushuoltosuhde heikkenee edelleen jyrkästi.

Liitteessä on kolme perusedellytystä uusiutumistasoisen syntyvyyden toteutumiselle ja vastaavat graafit.

Liite:

Hallitusohjelmaan väestön ja työvoiman uusiutuminen

Uusiutumistasoinen syntyvyys ja samalla ikääntymisen taittaminen ei ole mahdollista ilman vähintään kolmelapsisten perheiden yleistymistä. Edelliset hallitukset ovat kaventaneet toimeentuloa eniten juuri näiltä perheiltä ja paradoksaalista kyllä, eniten työväestön lapsiperheiltä.

Mihin syntyvyyden kasvun edellytyksiin hallitus voi vaikuttaa? Jos STM:n perhepoliittisen strategian suunnassa otetaan tavoitteeksi väestön uusiutuminen ja siis kansamme ja kulttuurimme säilyminen, tärkeimmät kehittämiskohteet ovat:

1. Lapsilisien ostovoiman palautus ja säilyttäminen sitomalla ne indeksiin, verottomana ne eivät aiheuta kannustinloukkuja. Lapsilisän ulottaminen 18 vuoteen saakka, jonka jälkeen koulua käyville opintotuki vanhempien elatusvastuuajaksi. Huoltajien kuluomavastuu neutraaliksi lapsiluvun kasvulle verotuksen lapsivähennyksillä.
2. Palvelut ja lapsia hoitavan vanhemman toimeentulo riittäviksi myös lapsiluvun kasvaessa. Palvelut kattamaan myös kotihoito, joka yleistyy lapsiluvun kasvaessa (kodinhoitajat, perheneuvolat/-keskukset jne.). Toimeentulo ja eläketurva lasten hoidosta riippumattomaksi hoitomuodosta. Tasarahamallissa alle kouluiässä 400 eur/kk/lapsi + alle 3v sylirahaa 235 eur/kk/lapsi.
3. Asunto- ja liikennepolitiikan kehittäminen laajemmin perhekoon kasvua mahdollistavaksi. Lisähankintojen  kynnykseen lapsiperheille vuodessa 1700 euron vähennys per lapsi tuloista tai 850 euroa verosta. Edelleen asuntolainoista korkovähennys tuloverotuksessa ja asumistuki pienituloisille ja vuokra-asuntoihin

Perustelut:

Lapsia tuskin syntyy rahan takia, mutta rahan puutteessa lapsia jää syntymättä. Lapsilisät/verovähennykset eivät yksin riitä nostamaan syntyvyyttä, mutta niiden riittämätön taso voi kyllä estää nousun. Asuminen, liikenne ja omien lasten hoidosta johtuva tulo- ja eläkemenetys aiheuttavat suurimmat taloudelliset kasvukynnykset lapsiluvulle.

Väestön uusintamiskustannukset kuuluvat kaikille. Lapsiluvultaan 3+perheiden toimeentulo tulee nostaa 1-2 lapsisten perheiden tasolle. Muutoksen läpivientiin tarvitaan perhemininsteri(ö). Tämän panostuksen kustannus väestön uusintamiseen jää vähämerkityksiseksi, samoin työvoiman tarjonnan nettoväheneminen lasten kasvuaikana. Hyötyinä ovat säästöt julkisessa päivähoidossa kotihoidon ansiosta sekä ostovoiman kasvaessa työpaikkoja luova kotimaisen kysynnän kasvu. Ennen kaikkea näin turvataan tulevaisuuden työvoiman kasvu, joka kantaa tulevia eläkkeitä ja sosiaaliturvaa.

Yllä olevaan löytyy tarkempia taustoja 3+ tiimin nettisivuilta ja täydennyksiä Lapsiperheiden Etujärjestön nettisivuilta. Näin toimien kansamme ja kulttuurimme säilyy ja teemme Suomelle mahdollisuuksia elää itsenäisesti ja kilpailukykyisesti kansanvälisessä maailmassa myös tulevaisuudessa. Ottakaa yhteyttä, jos jokin kohta jäi askarruttamaan.
 

Kunnioittaen

3+ tiimi
Risto Honkanen, Rauno Saarnio ja Matti Sillanpää

http://www.pcuf.fi/~mjs/alku.htm (tai http://continue.to/kolmeplus )

Lapsiperheiden Etujärjestö ry
http://www.lapsiperheet.net

1) Kuluomavastuu lapsista neutraaliksi lapsiluvun kasvulle

Lapsilisillä ja verovähennyksillä kuluomavastuu lapsista kansainvälisesti kilpailukykyiseksi ja neutraaliksi lapsiluvun kasvulle. Fiskaalisesti erityisesti 4+ perheiden saaminen pois kohonneen toimeentulotuen tarpeen piiristä onnistuu suhteellisen vähäisin panostuksin, mikä helpottaisi kuntien maksupaineita.

Lapsiluvultaan 3+ perheiden toimeentulo tulee nostaa 1-2 lapsisten perheiden tasolle, joka voisi olla perustaso. Nyt perheen tulot putoavat selvästi huollettavien lasten määrän kasvaessa sekä toimihenkilö- (manageriaalis-professionaalinen pari), että työläisperheissä (molemmat vanhemmat työntekijöitä).  Työväestöön kuuluvan perheen tulot olivat keskimäärin 31% pienemmät kuin toimihenkilöperheiden kulutusyksikköä kohti perheryhmittäin vuosina 1988, 1994, 2000).

Lapsiluvun kasvaessa asunnon suurentaminen vaiheittain pientaloksi ja auton tila-autoksi tai pikkubussiksi tulee verotuksen nettovaikutukseltaan olla rahallisesti neuraali tilantarpeen kasvaessa lasten lukumäärän tai iän mukana. Verovähennyksiä tulee saada muustakin kuin koroista. Lapsilisät osittaisina kulukorvauksina eivät tämän suuruusluokan menoportaisiin riitä.
 

Kuvien taustat ja luvut tarkemmin 3+ tiimin nettisivuilla http://www.pcuf.fi/~mjs/alku.htm