Leikattiinko lapsilisä toimeentulotuesta 1994?

Julkisuudessa on ennen 2011 eduskuntavaaleja jälleen väitelty siitä, pitäisikö lapsilisät poistaa toimeentulotuen sisältä. On myös väitetty, että lapsilisät leikattiin toimeentulotuesta lamavuoden 1994 perhetukileikkauksissa. Samalla on harmiteltu, etteivät köyhimmät hyödy mahdollisista lapsilisäkorotuksista, koska ne vähennetään toimeentulotuesta. “Harmi kyllä” faktojen tarkistaminen taitaa jälleen kerran pilata hyvän väittelyn ja mahdollisuuden syyttelyyn.

Vuoden 1994 perhetukileikkauksen yhteydessä tehty rakenneuudistus oli toimeentulotukea saaville aika neutraali [1]. Samalla kun lapsilisät sisällytettiin toimeentulotukeen nostettiin lasten tulorajoja lapsilisiä vastaavasti [2]. Varsinaiset leikkaukset toimeentulotukeen tehtiin vasta Lipposen kaudella 90-luvun loppupuolella. Vaikuttaa siltä, että lapsilisiä vastaava tulorajojen nosto on jäänyt nykyisiltä lapsilisiä etuoikeutetuksi tuloksi vaativilta huomaamatta, koska ne sisältyvät toimeentulotukisäädöksiin lasten summien muuttuneina prosenttilukuina.

Vuonna 1994 oli todennäköisesti tosiasiassa kyseessä haluttomuus nostaa toimeentulotukea sillä korotuksella lapsilisiin, jolla perhetukileikkauksen yhteydessä osittain kompensoitiin verotuksen lapsivähennysten poistamista. Tämä oli ymmärrettävää, koska toimeentulotukea saaville maksettiin lasten kulutukseen jo muutenkin enemmän kuin pelkkää lapsilisää saaville ja korotus olisi samalla nostanut kynnystä ottaa vastaan työtä.

Asiaa voi havainnollistaa limpulla. Ennen vuotta 1994 limppu oli jaettu kahteen palaan, jotka annettiin erikseen. Vuoden 1994 jälkeen limppu annettiin kokonaisena, mutta siihen oli piirretty viiva lapsilisäosuuden kohdalle. Nyt ehdotetaan, että limppu annettaisiin taas kahtena palana. Missä on hyöty? Jos joku kuvittelee, että tällä historialla lapsilisä maksettaisiin nykyisen toimeentulotuen päälle, niin kannattaa miettiä uudelleen.

Jos lapsilisä maksettaisiin nykyisen toimeentulotuen päälle, lapsi saisi enemmän tukea kuin aikuinen

Otetaan pari lukuesimerkkiä selvennykseksi, mitä esitys lapsilisän ottamisesta etuoikeutetuksi tuloksi sellaisenaan toteutettuna tarkoittaisi. Toimeentulotuen perusosalla korvataan ensimmäisen alle 10 vuotiaan lapsen kulutusmenoja 264,04 eurolla ja viidennen lapsen 222,13 eurolla kuukaudessa. Nämä summat sisältävät myös lapsilisän. Lapsilisää saavalle ensimmäisen lapsen kuluja korvataan maaliskuusta 2011 alkaen 100,40 eurolla ja viidennen lapsen 182,73 eurolla kuukaudessa.

Ehdotettu muutos tarkoittaisi, että toimeentulotuen korvaussumma olisi ensimmäistä lasta kohti 264,04 + 100,40 = 364,44 euroa kuukaudessa ja viidettä lasta kohti 222,13 + 182,73 = 404,86 euroa kuukaudessa. Molemmat uudet perusosat olisivat suurempia kuin aikuisille av(i)opuolisoille maksettava perusosa 356,24 euroa kuukaudessa.

Olisiko siis lapsille maksettava enemmän kuin aikuisille? Jos palattaisiin ennen vuotta 1994 vallinneeseen käytäntöön, maksettaisiin lapsilisä erikseen ja toimeentulotukena ensimmäistä lasta kohden 264,04 – 100,40 = 163,64 ja viidettä lasta kohden 222,13 – 182,73 = 39,40 euroa kuukaudessa.

Kun ollaan köyhän asialla, niin köyhän pitäisi hyötyä

Nyt kun lapsilisiinkin aletaan tehdä indeksikorotuksia ei lapsilisien ottamisella irti toimeentulotuesta ilmeisesti ole juuri käytännön merkitystä.

Aikaisemmin irti ottamisella olisi ollut pitkällä aikavälillä käytännössä toimeentulotukea saavia perheitä rankaiseva vaikutus. Indeksikorotukset toimeentulotukeen ovat tähän saakka koskeneet koko tukisummaa. Jos lapsilisät olisivat olleet etuoikeutettua tuloa, indeksikorotukset olisivat koskeneet vain lapsilisän päälle maksettavaa osaa, edellisessä esimerkissä 163, 64 euroa ja 39,40 euroa. Tällöin lapsilisän osuus olisi jäänyt ilman indeksikorotusta köyhien tappioksi.

Jos lapsilisää ei olisi vuonna 1994 sisällytetty toimeentulotukeen, Lipposen hallituksen ensi töikseen vuonna 1995 toteuttama lapsilisäleikkaus olisi koskenut myös toimeentulotukea saavia. Sisällyttämisen ansiosta toimeentulotukea saavat pääsivät pelkällä säikähdyksellä.

Nykyisessäkin väittelyssä pääasia, eli lapsilisien ja toimeentulotuen armoton jälkeenjääneisyys, näyttää jäävän jälleen kerran sivuraiteelle – mikä on ehkä joillakin taustavaikuttajilla tarkoituskin. Lapsilisäkorotukset on kaadettu “köyhän asialla ollen” paria vähäistä poikkeusta lukuun ottamatta siihen, että toimeentulotuella olevat köyhimmät eivät ole hyötyneet niistä (vaikka korotus olisi alentanut kynnystä ottaa vastaan työtä). Toimeentulotukea taas ei ole korotettu sitten muuten vaan.

Kun perheitä, sekä tavallisia, että toimeentulotuen tarpeessa olevia, halutaan tukea lapsiperhevaiheessa, mikä estää nostamasta toimeentulotuen tulorajaa lapsilisäkorotusta vastaavalla summalla, jos myös köyhimpien halutaan hyötyvän lapsilisien korottamisesta?

LÄHTEET:

[1] HE 1993/75 perusteluissa

http://www.edilex.fi/virallistieto/he/19930075

Lapsilisän korotuksen vaikutus toimeentulotukeen

Toimeentulotuessa lasten perusosat on mitoitettu ottaen huomioon lapselle maksettavan lapsilisän määrä. Kun lapsilisiä nyt ehdotetaan korotettavaksi huomattavasti, tulisi toimeentulotuen perusosia lasten kohdalta vastaavasti alentaa. Tämä on perusteltua sen vuoksi, että muussa tapauksessa ensisijaisen lapsiperheiden tuen ja tarveharkintaisen, viimesijaiseksi tarkoitetun toimeentuloturvan mitoitusperusteet vääristyisivät. Näin ollen valtioneuvoston päätöstä toimeentulotuen myöntämisen yleisistä perusteista (1349/88) muutettaisiin tässä yhteydessä. Etuuden saajien asema säilyisi ennallaan: heille maksettaisiin korkeampaa lapsilisää, mutta se pienentäisi vastaavasti toimeentulotukea.

[2] Lasten osuus toimeentulotuen tulorajoista, jossa lähtökohta prosenteille on kansaneläkkeen taso

Toimeentulotukilaki lasten osalta ennen muutosta: ks 2§

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1988/19881349

...10-16-vuotiaan lapsen perusosa 60 prosenttia ja alle 10-vuotiaan lapsen perusosa 45 prosenttia yksinäisen henkilön perusosasta.

Alle 17-vuotiaan lapsen perusosa on kuitenkin toisesta lapsesta 5 prosenttiyksikköä, kolmannesta lapsesta 10 prosenttiyksikköä, neljännestä lapsesta 15 prosenttiyksikköä sekä viidennestä ja kustakin seuraavasta lapsesta 20 prosenttiyksikköä 3 momentissa mainittua määrää pienempi.

Toimeentulotuen taso lasten osalta muutoksen jälkeen: ks 3§

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1993/19930988

...

4) 10―16-vuotiaalla lapsella 70 prosenttia yksin asuvan henkilön perusosasta; sekä

5) alle 10-vuotiaalla lapsella 66 prosenttia yksin asuvan henkilön perusosasta.