Dia 14 (14)

5. Yhteenveto ja suositukset

1990-luvulla on lapsiperheiden tukijärjestelmiä "kehitetty" leikkaamalla 3+perheiden etuuksia ja tukia sekä vähentämällä 3+perheiden valinnanmahdollisuuksia. Leikkaukset ovat lisänneet erityisesti 3+ perheiden osalta kustannuksia toimeentulotuessa, lasten päivähoidossa ja todennäköisesti myös työttömyysturvassa ja lisänneet samalla hallinnollista työtä ilman vastaavaa hyötyä. Monet perheet ovat syrjäytyneet tukijärjestelmien ulkopuolelle samaan aikaan kun toiset ovat voineet käyttää täysimääräisesti yhteiskunnan palveluita.

• Indeksikorotusten puuttuminen lapsilisistä ja kotihoidon tuesta on heikentänyt tukijärjestelmiä ja kireä verotus vähentää lisäansioiden tehoa. Perheille välttämättömien investointien tekeminen vaikeutuu, ja syrjäytymiskehitys näyttää väistämättömältä, ellei 3+perheiden elämisen edellytyksiä ryhdytä pitkäjänteisesti parantamaan.

• Monilapsisten perheiden toimeentulotuen menot ovat henkeä kohti laskettuna pieniä. Indeksitarkistusten puuttumisen ja vuonna 1995 tehdyn leikkauksen korjaamisella voidaan valtaosa toimeentulotuen varassa olevia lapsia siirtää pysyvästi takaisin ihmisarvoiseen ja tulevaisuuteen luottavaan sosiaaliseen kasvuun ja kehitykseen. Samalla voidaan antaa toivoa myös niille keskituloisille lapsiperheille, jotka kamppailevat kasvavien taloudellisten vaikeuksien keskellä, vaikka molemmilla huoltajilla saattaa olla kohtuullisen hyväpalkkainen työpaikka. Lapsilisiin tuleekin tehdä vähintään 10 % tasokorjaus sekä muuttaa lakia siten, että lapsilisiä tarkistetaan vuosittain automaattisesti elinkustannusindeksin muutoksella.

• Myytti skaalaedusta tulisi systemaattisen tutkimuksen avulla selvittää, jotta 3+perheille voidaan kohdentaa oikein mitoitettua tukea. Hoitojärjestelmiä tulee kehittää sellaisiksi, että ne soveltuvat 3+perheille. Tällöin on avainasemassa kotihoidon tuki ja sen riittävä taso. Lapsilisien porrastus tulee säilyttää lapsimäärän mukaan kasvavana, jotta sen vaikutus ei syrji monilapsisia perheitä.

• Lapsiperheet ovat kansakunnan kannattavin investointi. Varsinkin monilapsiset perheet ovat yhteiskunnalle edullinen ja tuottava sijoitus (kuvio 12). Vaikka monilapsisten perheiden tukiverkkoa huomattavasti parannettaisiin, olisi se edelleenkin lapsikohtaisilta investointimenoiltaan 1- ja 2-lapsisten perheiden investointimenoja selvästi edullisempaa. 3+lapsia on Suomessa vielä noin kolmasosa kaikista lapsista, he ovat voimavara, jotka hyvin hoidettuina palkitsevat huolenpidon moninkertaisesti.