Alkukäsite "psychical research" sisälsi tyypillisimmillään vuonna 1882 Lontoossa perustetun Society for Psychical Research - seuran harrastamaa spontaanitapausten systemaattista keruuta. Tutkimusote systematisoitui lisää 1930-luvulla, kun kokeita alettiin tehdä laboratorioympäristössä (J.B.Rhine), ja arvioinnissa käytettiin apuna tilastollisia menetelmiä. Tähän toimintaan sopi käsite parapsykologia paremmin.

Saksassa käytettiin jo 1800-luvulla termiä 'Parapsychologie' em. laajassa mielessä, mutta termin otti järjestelmälliseen käyttöön Duken yliopiston psykologian professori William McDougall vuonna 1927 artikkelissaan 'Psychical Research as a University Study' kirjassa 'The Case For and Against Psychical Belief'. Hän määritteli parapsykologisen tutkimuksen yliopistotasoiseksi kokeelliseksi ja kvantitatiiviseksi (määrälliseksi, ei pelkästään laadulliseksi) tilastolliseksi tutkimukseksi ja termin Psychical Research spontaanitapausten rekisteröinniksi. Hän perusti Duken yliopistoon parapsykologian laboratorion. 1937, vuosi ennen hänen kuolemaansa, alkoi ilmestyä The Journal of Parapsychology.