Uutisista, eritoten internetin uutisjärjestelmästä puhuttaessa näkee (ja kuulee) usein termin 'spam' - spämmi. Kyseinen termi on vaikea määritellä tarkasti, mutta yleensä sillä tarkoitetaan sellaista, jolla ei ole mitään käytännöllistä tai esteettistä arvoa. Termiä 'spämmi' käytetään puhuttaessa artikkelista, joka on postitettu useampaan ryhmään tai useampaan kertaan. Artikkelin sisällöllä ei ole merkitystä. Spämmi ei tarkoita mainoksia, väärinkäyttöä tai kyseenalaista sisältöä. Spämmi on nimi ilmiölle, jota voidaan tarkastella varsin objektiivisesti: ilmenikö sama artikkeli tarpeeksi monta kertaa?
Toisinaan esiintyy muokattuja spämmejä; artikkeleita, jotka on kukin muokattu karkeasti kyseiseen ryhmään sopiviksi, mutta joilla kuitenkin on sama sisältö. Vuoden 1994 juolukuussa tehtiin muutamissa uutisryhmissä (mm. news.admin.policy, news.admin.misc) tutkimus, joka osoitti, että 90% lukijoista kokee tällaisten artikkeleiden peruuttamisen (cancel) oikeutetuksi.
Spämmäystä on periaatteessa kahdentyyppistä: useampaan kertaan postittamista ja ristiinpostausta.
EMP (Excessive Multi-Posting) tarkoittaa useampaan kertaan postittamista. Tällöin luodaan aina uusi artikkelin. Artikkelit yksilöidään niiden Message-ID-kentän avulla ja jokaisessa erikseen postitetussa artikkelissa on eri Message-ID (tai asiakasohjelmassa ei toimi oikein).
Ristiinpostituksessa artikkelin Newsgroups-riville laitetaan useita ryhmiä. Tällöin nykyiaikaiset asiakasohjelmat yleensä merkitsevät artikkelin luetuksi, kun se on luettu yhdessä ryhmässä, eikä se enää näy uutena artikkelina muissa ryhmissä. Useimmat nykyaikaiset uutispalvelimet osaavat lisäksi käyttää symbolisia linkkejä, jolloin ristiinpostitettu artikkeli talletetaan vain kerran ja näin säästetään aina arvokasta levytilaa.
Ristiinpostitus on huomattavasti parempi kuin se, että lähetetään sama artikkeli erikseen jokaiseen haluttuun ryhmään. Kuitenkin tällöin tulee kuitenkin miettiä, onko artikkeli tarpeellinen kaikissa halutuissa ryhmissä. Ristiinpostitettaessa kannattaa muistaa laittaa artikkelin Followup-To-kenttään sopiva (yksittäinen) ryhmä, jossa jatkokeskustelu kannattaa käydä. Tällöin jatkokeskustelu ei enää pahenna tilannetta, koska keskustelu ei ilmene enää muissa ryhmissä.
Vuonna 1994 ilmaantui nettihenkilö, joka kutsui itseään nimellä Cancelmoose[tm]. 'Moose' lähetti silloin tällöin spämmejä peruuttavia viestejä sekä ilmoitti niistä. Hän loi tällä tavalla perustan nykyiselle järjestelmälle, jossa useat henkilöt tarkkailevat (ilmeisestikin automatisoidusti) uutisliikennettä ja lähettävät peruutusviestejä spämmeille. Nämä henkilöt ovat yleensä varsin julkisesti hyväksyttyjä. Periaatteessa kuka tahansa voi ryhtyä peruuttamaan spämmejä, mikäli tuntee siihen tarvetta. Yleisesti hyväksytyn peruuttajan tulee kuitenkin tuntea uutisjärjestelmä perusteellisesti ja olla puolueeton. Uutisryhmää news.admin.net-abuse.announce seuraamalla saa tietoa spämmien peruutuksesta.
Teoriassa artikkeleita ei saa peruuttaa kukaan muu kuin niiden alkuperäinen lähettäjä. Käytännössä jokaisen uutispalvelimen ylläpitäjällä on oikeus poistaa haluamiaan artikkeleita omalta palvelimeltaan. Sen uutispalvelimen, johon artikkeli on alunperin postitettu (ensimmäinen palvelin) ylläpitäjällä on oikeus ja ainakin moraalinen velvollisuus peruuttaa asiattomat ja mahdollisesti väärennetyt artikkelit.
Niiden ryhmien määrä, joihin yksi artikkeli on lähetetty, jotta postitusta voidaan kutsua spämmiksi, on varsin häilyvä. Keskiarvona voidaan pitää kahtakymmentä ryhmää. Toisen periaatteen mukaan enemmän kuin viisi erillistä postitusta käytännössä samalla sisällöllä kymmenen päivän aikana on spämmäystä.
Breidbart-indeksi (BI) on mitta, jota yleensä käytetään tunnistamaan spämmejä. Sillä mitataan multipostausten ja risitiinpostausten leveyttä. BI määritellään ryhmien määrän neliöjuurien summana. Mikäli luku saavuttaa luvun 20, kyseessä on usemmiten spämmi, jonka joku peruuttaa. Esimerkiksi neljä identtistä artikkelia on lähetetty yhdeksään ryhmään. 4*3 on 12, joten kyseessä ei ole vielä paha spämmäys. Kuitenkin yhdeksän identtistä artikkelia neljään ryhmään tuottaa indeksiksi 18, mikä koetaan pahemmaksi.
Nykyisin spämmit ovat useimmiten erilaisia kaupallisia ilmoituksia. Useimmissa englanninkielisissä ryhmissä, etenkin alt-hierarkiassa, törmää erityisesti 'elämyslinjoihin', puhelinseksipalveluihin. Varsin monet - etenkin yhdysvaltalaiset - yritykset näkevät internetin ja sen uutisryhmät mainiona ilmaisena mainoskanavana. Nämä mainokset ovat useimmiten pelkkää tekstiä, mutta saattavat myös koostua kuvista. Toinen hyvin selkeä ryhmä ovat ns MMF(MAKE MONEY FAST)- spämmit. Näillä sananmukaisesti koitetaan tehdä helppoa rahaa nopeasti, etenkin lähettäjälle.
Viimeaikoina ovat yleistyneet myös 'tahattomat' spämmit, jotka useimmiten näkyvät täsmälleen saman artikkelin postittamisena useaan kertaan samoihin ryhmiin. Tämän mahdollistavat etenkin 'helppokäyttöiset' asiakasohjelmat, jotka on alunperin suunniteltu WWW-käyttöön. Ongelma näiden kohdalla muodostuu siitä, että käyttäjä ei saa mitään kuittausta artikkelin postituksesta, vaan painaa 'postita'-nappia varmuuden vuoksi useampaan kertaan.
Spämmeistä ei käytännössä voi päästä mitenkään eroon. Ainoa keino olisii tiukka uutisjärjestelmän rajoittaminen ja käyttäjien valvonta, ja sitähän ei kukaan täysijärkinen halua. Paras tapa on, kun pystyy välttämään spämmit. Tässä korostuu erityisesti käyttäjien valistus. Vaikka jokin on mahdollista, se ei välttämättä ole sallittua ja yleisesti hyväksyttyä.
Spämmien peruutukset auttavat paljon, mutta eivät aina. Useimmat kehittyneet asiakasohjelmat tukevat ns kill-toimintoa, jolloin ne kätkevät automaattisesti käyttäjältä tietyt määritellyt ehdot täyttävät artikkelit.
Cancelmoose[tm] johtaa projektia nimeltä NoCeM ("No See 'Em"). Tämä perustuu menetelmään, jossa asiakasohjelma hakee tietyt artikkelit, joissa on lueteltu (luotettujen henkilöiden toimesta) spämmit. Tämän jälkeen asiakasohjelma kätkee nämä artikkelit käyttäjältä.
Spämmäyksellä ei saavuta mitään muuta kuin huonoa mainosta itselleen. Koska lähes kaikki uutisryhmät ovat tännä erilaisia spämmejä tai melkein-spämmejä, lukijat eivät yleensä edes vilkaise niitä, kun otsikoista jo selviää, että kyseessä on spämmi. Spämmäämällä saa huonon käyttäjän leiman, josta saattaa olla vaikea päästä eroon.
Valitettavasti osa internetin käyttäjistä pitää hden käyttäjän moraalittomuutta tai osaamattomuutta koko organisaation tai palveluntarjoajan vikana, spämmi aiheuttaa ongelmia tällä palveluntarjoajalle. Ongelmat saattavat lievimmillään olla vain sähköpostitulvan luokkaa. Pahimmillaan tuloksena saattaa olla julkisen (asiattoman) herjauksen aiheuttama imagon huonontuminen. Useimmiten nämä herjaukset tulevat tietämättömiltä käyttäjiltä, jotka ovat varsin samanlaisia kuin itse spämmin aiheuttajakin.
Pahimmillaan spämmääjä voi aiheuttaa palveluntarjoajan joutumisen 'mustalle listalle'. Tällöin eräät uutispalvelimet voivat kieltäytyä ottamasta vastaan yhtään artikkelia, jotka on postitettu listalle joutuneelta palvelimelta. Tämä on kuitenkin viimeinen keino; sillä pystytään estämään tietyn palvelimen artikkelin leviäminen, mikä voidaan joissakin valtioissa tulkita sensuuriksikin. Käytännössä näin voimakkaisiin toimenpiteisiin ryhdytään vain, mikäli palvelimen ylläpito ei ole kiinnostunut yleisestä etiketistä ja spämmien estämisestä.
Mikäli sattuu törmäämään spämmiin, ei pidä mennä pommittamaan ketään sähköpostilla. Itse asiassa häirintä (siis esim. sähköpostilla pommittaminen) on kiellettyä ja lain vastaista lähes kaikkialla. Käytännössä lähes aina silloin, kun tavallinen lukija törmää spämmiin, kaikille tarpeellisille tahoille on jo ilmoitettu asiasta.
Mikäli kukaan ei kuitenaan vielä ole ilmoittanut spämmistä news.admin.net-abuse.announce-ryhmässä, voi sinne laittaa ilmoituksen. Tällöin tulisi kuitenkin muistaa liittää mukaan alkuperäisen artikkelin otsikkotiedot täydellisinä. Lisäksi kannattaa luetella vähintään 20 sellaista ryhmää, joihin artikkeli on postitettu. Jatkoviestit tulee ohjata n.a.n-a.misc-ryhmään. Lisäksi kannattaa ilmoittaa viestin lähettäjälle sekä hänen uutispalvelintaan hoitavalle henkilölle (yleensä news@domain tai usenet@domain). Kannattaa muistaa olla kohtelias, vihaisella ja törkeällä käytöksellä ei varmasti saa sanomaansa perille.
Teksti on muunnelma kirjoittajan Pro Gradu -tutkielmasta.