Copyright (C) 1997 Jari Kaasalainen (jari.kaasalainen@iki.fi) Jukka Vuokko (jukka.vuokko@iki.fi) Tätä dokumenttia saa kopioida ja levittää muuttamattomana vapaasti. Jos levität muutettua tai lyhennettyä versiota dokumentista, tätä tekijänoikeusmerkintää ei saa poistaa. En ota vastuuta mahdollisista virheistä enkä varsinkaan muiden muuttamista versioista. Jos teet dokumenttiin lisäyksiä tai korjauksia, merkitse selvästi oma työsi. Parasta olisi, jos lähettäisit korjausehdotuksesi minulle osoitteeseen jjk@iki.fi jolloin ne voidaan ottaa mukaan alkuperäiseen tekstiin. Versio 1.0 28.11.1997 Pika-apu Tässä lyhyesti yleisimpiä komentoja alkuun pääsemiseksi. Huomaa, että voit käyttää komentoja monella tapaa putkien yms. avulla. Esim. "ls -l | less" näyttää tiedostolistauksen pitkässä muodossa ja less- ohjelma antaa selailla sitä edestakaisin. Voit myös jättää ohjelman tausta-ajoon &-merkillä, jolloin voit tehdä jotain muuta samalla kun komentosi suorittaa itsensä loppuun, esim. "cp -r /cdrom/* /home/jari/temp &". Linuxissa on myös käytössä ns. virtuaalikonsolit, eli voit painamalla Alt + F2 käynnistää toisen konsoli-istunnon, eli käytännössä kirjautua koneellesi uudelleen joko samalla tai toisella käyttäjätunnuksella. Tämä on erittäin hyödyllistä esim. silloin kun toisessa konsolissa käytetään ohjelmaa ja toisessa luetaan sen ohjetiedostoa. Useimmissa distribuutioissa näitä konsoleita on käytössä kuusi kappaletta (F1-F6), mutta niitä on mahdollista ottaa käyttöön kaikkiaan 64. Jos käytät gpm:ää, voit myös hiiren avulla siirtää tietoa konsolista toiselle. man Manuaalisivut, jotka antavat lisätietoa komennosta, esim. "man man". Valitettavan usein turhan kryptisiä varsinkin aloittelijoille. apropos Luettelee ohjelmat, joiden manuaalisivulta löytyy annettu hakusana, esim: "apropos directory list". ls Vastaa DOS:in dir-komentoa, eli näyttää tiedostolistauksen. cd Siirtyy hakemistosta toiseen. pwd Kertoo nykyisen hakemiston. cp Kopioi tiedostoja. mv Siirtää tiedostoja, käytetään myös tiedoston tai hakemiston uudelleen nimeämiseen. rm Poistaa tiedostoja (varovasti siellä ulkona!). cat Näyttää tiedoston sisällön, vastaa hieman DOS:in type:ä. more Kuten DOS:n more, näyttää tekstiä sivu kerrallaan. less Kuten more, mutta sallii myös taaksepäin liikkumisen (ja paljon muutakin). file Näyttää tiedoston tyypin (esim. kuva, tekstitiedosto, kirjasto). gcc GNU C-kääntäjä, käyttö esim. "gcc hello.c". make GNU make, tarvitaan usein ohjelmien asennuksessa. df Näyttää kaikkien käytössä olevien osioiden vapaan levytilan du Näyttää tiedoston koon. Esim. "du /home/jari" kertoo jari-käyttäjän kotihakemiston viemän levytilan. vi pieni tekstieditori, joka on tarkoitettu aloittelijoiden karkoittamiseen. pico pieni tekstieditori, joka on tarkoitettu gurujen karkoittamiseen. emacs suuri tekstieditori, joka on enemmänkin uskonto kuin tekstieditori. jed emacs lite. gzip GNU Zip, jota käytetään tiedostojen pakkaamiseen. gunzip GNU Unzip:llä puretaan edelliset. tar Kootaan monta tiedostoa yhteen pakettiin (esim. "tar cvf paketti.tar *.txt"), joka voidaan sen jälkeen pakata vaikka gzip:illä. Purku onnistuu esim. "tar xvf paketti.tar" tai "tar zxvf paketti.tar.gz" Pääasiassa root-käyttäjälle tarkoitettuja. adduser Lisää käyttäjiä mount Ottaa käyttöön kiintolevyosioita, levykkeitä, CD-ROM:eja, yms. Käyttö esim. "mount /dev/hda1 /c_asema -t vfat" (varmista, että hakemisto /c_asema on olemassa ennen kuin yrität mountata sinne mitään) tai "mount /dev/hdc /cdrom -t iso9660" tai vielä "mount /dev/fd0 /floppy -t msdos". Ilman parametrejä näyttää käytössä olevat mounttaukset. dpkg Debian-distribuution komentoriviltä käytettävä paketinhallinta- ohjelma, jolla uusien ohjelmien asennus onnistuu helposti ja nopeasti. rpm Vastaava Red Hat -distribuution ohjelma. ifconfig Näyttää verkon tilan, voit esim. tarkistaa onko PPP-yhteytesi päällä vai ei (ppp0). halt Järjestelmän alasajo reboot Uudelleenkäynnistys shutdown Järjestelmän alasajo halutuin optioin. Oletushakemisto polussa: Useimmissa Linux-distribuutioissa ei oletushakemistoa eli ./ ole asetettuna hakupolkuun (ympäristömuuttuja PATH, sisällön saat näkyville komentamalla "echo $PATH") kuten esimerkiksi DOS:ssa on. Eli et pysty ajamaan ohjelmaa suoraan hakemistosta jossa se on ellet anna polkua mukaan, esim: "./ohjelma". Tämä voi tuntua aluksi kummalliselta ja kankealta tavalta, mutta tähän on olemassa painavat syyt. Jos ohjelmaa lähdettäisiin etsimään DOS:n tyyliin ensin suoraan oletushakemistosta, voisi joku ilkeä crackeri saada paljon tuhoa aikaan, esimerkiksi laittamalla kotihakemistoonsa ohjelman nimeltä rm, ja pyytämällä root-käyttäjää poistamaan jonkun tiedoston. Tällöin root:n siirtyessä kyseiseen hakemistoon ja ajaessa komennon "rm tiedosto", ei käynnistykään tiedostojen poistoon tarkoitettu rm-ohjelma, vaan crackerin oma ohjelma rm-ohjelma. Vaikka konettaan ei koskaan aikoisikaan laittaa pysyvästi verkkoon kiinni, kannattaa kaikesta huolimatta ainakin root-käyttäjänä ollessaan jättää .-hakemisto pois hakupolusta ja totutella ajamaan oletushakemistossa olevat ohjelmat muodossa ./ohjelma. Normaalikäyttäjänä ollessasi voit lisätä .-hakemiston hakupolkuusi, kunhan laitat sen polun loppuun. Tällöin ohjelmia etsitään aina hakemistoista, jotka sisältävät turvallisia ohjelmia, sitten vasta oletushakemistosta. Tämä tapahtuu vaikka lisäämällä tiedostoon ~/.bashrc rivi export PATH=$PATH:. Tämäkään ei ole tosin täysin vaaratonta, sillä joku ilkeä crackeri voi olla liittänyt jonkun ohjelmapaketin mukaan vaikka ohjelman nimeltä "ls-l". Kun sitten haluat paketin purettuasi katsoa mitä tiedostoja paketti sisälsi, ja yrität kirjoittaa "ls -l", mutta teet kirjoitusvirheen ja kirjoitat vahingossa "ls-l", käynnistyy ilkeä ohjelma. Pahin mitä se voisi tehdä on kotihakemistosi tyhjennys. Eli todella varovainen ihminen ei lisää oletushakemistoa edes hakupolun loppuun.