Sahdinvalmistus Isojoella 1997

Sahtikilpailun yhteydessä demottiin isojokelaisen sahdin teko



Sahdinvalmistuksen Suomen mestaruuskilpailujen yhteydessa Isojokelaiset sahtimestarit panivat näytösluontoisesti 80 litraa sahtia kilpailutalon seinustalla.

Tällä kertaa raaka-aineina käytettiin ilmeisen isojokelaista reseptiä: 3/4 sahtimallasta ja 1/4 mallastamatonta ja rouhimatonta vehnää. Vehnän väitetään tekevän sahdista pehmeämpää ja pyöreämmän makuista. Vesi/mallas -suhde oli luokkaa 3 (40 kg maltaita ja vehnää ja 120 litraa vettä), joten vierteen uutepitoisuudeksi tullee runsaat 20 prosenttia. Vierteen uutepitoisuutta ei mitata vaan sahdin vahvuus määräytyy maltaiden ja veden suhteella.

Sahti keitettiin saman tien mäskinä ennen siivilöimistä. Kuurnana oli suuri n. 60 x 120 cm:n kokoinen ruostumattomasta teräksestä hitsattu sylinterinpuolikas. Sen pohjalla oli kannakkeet, joiden varassa oli teräksinen verkko. Verkon päälle oli asetettu katajanoksia. Kiehuva mäski kaadettiin katajien päälle. Siivilöitäessä rapaa ei huuhdeltu ollenkaan, jotta vierre ei pääsisi laimentumaan.

Sahtivierrettä saatiin kaksi 40 litran tonkallista eli 80 litraa, kun maltaita oli 30 kg ja vehnää 10 kg.



Isojoella käytetään teräksistä vanhaa suurkeittiökattilaa mäskäykseen ja mäskin keittoon. Keitetty mäski siirretään kattilasta kuurnaan katajanoksien päälle.
Kuurman pohjalla on kannakkeiden varassa n. 3-4 mm:n silmäinen teräsverkko, jonka päälle oli asetettu katjanoksia. Mäski kaadetaan siivilöitymään verkon ja katajanoksien päälle. Kaikki kattilassa oleva mäski siirretään kuurnaan ja annetaan rauhoittua viitisen minuuttia ennen kuin kuurnan tappi avataan. Saatua vierrettä ei kierrätetä alkuvaiheessa takaisin kuurnaan.

English summary:

This is a demostration of brewing sahti in Isojoki, western Finland. This time the grist consists of 30 kg of sahti malt and 10 kg of unmalted wheat. 120 l of water in mashing used. Mashing and boiling is done simultaneously in an electrical stainless steel kettle. Lautering in huge lauter tun with juniper twigs. No sparge water used. 80 l of about 20 % wort obtained (OG not measured). After cooling baker's yeast added for fermentation.
Siivilöity vierre kaadetaan kylmässä vedessä oleviin maitotonkkiin, joissa vierre jäähtyy. Kuurnassa olevaa rapaa ei huuhdella lainkaan, millä varmistetaan vierteen tarpeeksi suuri kantavierrepitoisuus.


Viimeinen päivitys: 2.9.1997 / Ari Järmälä