Kilpailumenetelmä oli tällä kertaa seuraavanlainen: 32 sahtia jaettiin neljään kahdeksan sahdin alkusarjaan, joista kustakin pääsi kolme parasta välieriin. Välierien kaksitoista sahtia jaettiin kahteen kuuden sahdin sarjaan, joista kummastakin pääsi kolme parasta loppukilpailuun. Loppukilpailussa oli siis kaikkiaan kuusi sahtia, joiden kaikkien pistemäärät ja sijoitukset julkistettiin. Muiden kuin loppukilpailuun päässeiden sahtien sijoituksia tai pisteitä ei julkistettu.
Loppukilpailussa 32 tuomaria asetti sahdit paremmuusjärjestykseen. Kultakin tuomarilta paras sahti sai yhden sijalukupisteen, toiseksi paras sai kaksi, kolmanneksi paras kolme jne. Kun kaikkien tuomareiden antamat sijalukupisteet lasketaan sahdeittain yhteen, loppukulpailun voittaa se sahti, jolla on pienin sijalukupistemäärä.
| Sija | Sahtimestari | Pitäjä | Pistemääärä |
|---|---|---|---|
| 1. | Rauno Karvinen | Hämeenkyrö | 90,5 |
| 2. | Sirkka Ilola | Asikkala | 91 |
| 3. | Veikko Rautavirta | Lammi | 99 |
| 4. | Seppo Ojanen | Hartola | 101 |
| 5. | Harri Karvonen | Kankaanpää | 111,5 |
| 6. | Raili Toivonen | Pertunmaa | 137 |
|
|
|
| Miekan maatilan päärakennus Hauholla | Tiilirakennuksen juhlasalissa pidettiin tämän vuoden sahtikisa |
|
|
|
| Tuomaristo arvostelee sahtinäytteitä kuten aiempinakin vuosina huolellisesti ja asiantuntevasti | Värikirjoa |
|
|
|
| Pääpalkinnon luovutus | Sahdinvalmistuksen Suomen mestari 1998 Rauno Karvinen Hämeenkyröstä |