Lapsiperhevaiheeseen panostaminen on yhteiskunnalle erittäin kannattava investointi
Lyhyellä tähtäimellä kotitalouksien hankinnat uusille lapsille lisäävät työpaikkoja ja työllisyyttä. Pitkällä tähtäimellä uudet kansalaiset hyödyttävät yhteiskuntaa ja parantavat veroina ja eläkemaksuina sosiaaliturvan ja eläkkeiden maksupohjaa.Kuva 1 Yhden lapsen bkt-tuottoa 35 työvuodelta laskettaessa yhden työllisen osuudeksi bkt:sta (työn laskutuksesta) on laskettu 70 000 €/v, josta vero-osuus on 30 000 €/v. Bkt:n kasvuksi on oletettu 3%/v.
Tavallisesti lasketaan vain lapsista aiheutuvat kustannukset ja toisen vanhemman, tyypillisesti äidin, lasten hoitoon sitoutuva työpanos. Vaikka rajoituttaisiin vain lasten kasvatuksen taloudelliseen puoleen, ns. koviin arvoihin, niin sen lisäksi on hyvä kiinnittää huomiota myös lasten aikuisena tekemän työn tuottoihin yhteiskunnalle. Tuotot menetetään, jos lasten saantiedellytyksiin ei investoida oikein ja lapsia jää kotitalouksien lastensaanti-iässä riittämättömäksi ennakoiman toimeentulon takia saamatta.
Kustannukset
- Kasvatuskustannus yhteiskunnalle on arviolta n. 250 000-300 000 €/lapsi eli viiden lapsen kasvatuskustannus on 1,5 milj €
- Lapsen hoittoon sitoutuu 1-6 vuotta ja viiden lapsen
hoitoon 5-15 vuotta
Vastaavat tuotot
- Syntyvän
lapsen työvoimavaikutus on keskimäärin 35 henkilötyövuotta. Viisi lasta
tuottaa 175 henkilötyövuotta, nettotuotto on 160-170 henkilötyövuotta.
- Bkt-tuotoksi yhden lapsen keskimäärin 35 vuoden työstä on
laskettu n. 4,2 milj € ja verotuotoksi n. 1,8 milj €. Viiden lapsen
bkt-tuotto on 21 milj € ja verotuotto 9 milj €,
- Eläkemaksutuotoiksi lapsen tulevalta työajalta on arvioitu
n. 300 000 €/lapsi. Viiden lapsen eläkemaksutuotto on 1,5 milj €.
- 3+ lapsiperheiden verotuksen lapsivähennyksiin sijoitettu euro tuottaa kaksi euroa kun syntyvyys kasvaa
Lapsiperheisiin investoiminen on paitsi kannattavaa myös välttämätöntä
Suomessa on yhtä eläkeikäistä kohti nyt noin neljä työikäistä. Maksajien määrä vähenee muutamassa kymmenessä vuodessa kahteen eläkeikäistä kohti eli puoleen ja ilman muutosta jää näin huonoksi. Nykysyntyvyydellä työikään tulee nimittäin jatkossa lähes jatkuvasti vähemmän väkeä kuin eläkeikään. Eläkeikäisten määrä alkaa tosin suurten ikäluokkien jälkeen vähetä. Kun työikäisten määrä vähenee samaa tahtia, niin työikäisten määrä eläkeläistä kohti ei muutu jatkossa, ellei työikään tulevien määrä kasva.Kolme neljäsosaa eläkkeistä on Suomessa rahastoimatta, joten yhteiskunnan kyky täyttää eläkesitoumukset täytenä on kiinni maksajien määrästä suhteessa eläkeikäisiin. Sosiaaliturvaa ei ole rahastoitu lainkaan, joten sen rahoituspohja on täysin sidoksissa maksajien eli työikäisten määrään. Työikäisten määrän lisääminen työperäisellä maahanmuutolla etupäässä meitä köyhemmistä tai suuremman ikärakenneuhan maista on ainakin ainoana strategiana eettisesti arveluttava. Tämä ei koske humanitaarista maahanmuuttoa. Lisäksi maahanmuutto näyttää sisältävän riskin koulutuksen vajaakäytöstä ja keskiarvoa suuremmasta työttömyydestä. Myös lapsimäärän ja siis syntyvyyden kasvua tarvitaan.
Lapsimäärän kasvu lisää yhteiskunnan tuottoja. On epäoikeudenmukaista ja yhteiskunnan jatkuvuutta vaarantavaa, jos lasten hoitotyö pahentaa kotitalouden köyhyysriskiä ja huonontaa eläketurvaa.
Lähteet ylläoleville laskelmille:
Kustannukset:
- Lapsen kasvatuskustannukset: HS artikkeli- Hoitoon sitoutuva työ: oma arvio
Vastaavat tuotot:
Työuran pituus: ETK keskustelualoitteita 2010:9 http://www.etk.fi/Binary.aspx?Section=42845&Item=64937Bkt tuotto: Vuonna 2010 bkt oli 180 mrd € ja veroaste 43,1%
http://tilastokeskus.fi/til/vtp/2009/vtp_2009_2010-07-15_fi.pdf
Työllisiä oli keskimäärin 2,46 miljoonaa
http://tilastokeskus.fi/til/tyti/2009/12/tyti_2009_12_2010-01-26_tie_001_fi.html
Bkt/työllinen 171 000 milj € / 2,46 milj on noin 70 000 €/v.
Summattuna 35 vuodelle 3% vuotuisella kasvulla tulokseksi saadaan 70 000*(1-1,03^35)/(1-1,03) = 4,2 milj €.
Verotuotto: Veroaste bruttokansantuotteesta oli 43% vuonna 2009
http://tilastokeskus.fi/til/vermak/2009/vermak_2009_2010-03-01_tie_001_fi.html
joten bkt-tuottoa vastaava verotuotto on n. 30 000 €/v ja koko työajan bkt-tuotosta n. 1,8 milj €
Eläkemaksutuotto: Vuonna 2009 palkansaajan keskimääräinen kokonaisansio oli 2980 €/kk ja vuosiansio 12,5:llä kerrottuna 37250 €/v.
http://www.stat.fi/til/pra/2009/pra_2009_2011-04-08_tie_001_fi.html
Vuodesta 2011 alkaen eläkemaksuprosentti on 23% eli eläkemaksua kertyy 8538 €/v.
https://www.varma.fi/fi/Yritykset/YrityksenToiminta/MaksutJaTodistukset/maksuprosentit/Pages/Default.aspx
35 työvuoden eläketuotto 35*8538 on noin 300 000 €
Verovähennyksiin sijoitettu euro tuottaa 2 euroa:
Ajatellaan, että antamalla 3+ perheille lapsivähennystä verosta 1000 €/vuosi/lapsi ja sen ansiosta 3+ perheisiin syntyy 10 000 lasta lisää vuodessa. Ajatellaan vielä, että 3+ perhevaihe kestää 15 vuotta/perhe.
Suomessa oli 366 500 lasta 3+ perheissä vuonna 2009
http://tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html#lapset
Verovähennyksiin investoidaan näin ajatellen (366500 +10000) * 1000 €/v * 15 v eli noin 5,6 miljardia euroa. Lisälasten vastaava työvuosilla suoraan kerrottu bkt-verotuotto 35 v * 10 000 * 30 000 €/v on noin 10,5 miljardia euroa. Verokerroin vähennyksiin sijoitetulle eurolle on näin ollen noin 2.