Lapsiperheet asuvat pääosin jo kaupunkimaisissa kunnissa
- 3+ tiimi: www.kolumbus.fi/kolmeplus/alku.htm
- Lapsiperheiden Etujärjestö ry: www.lape.fi
- Matti Sillanpää: matti.sillanpaa@surfeu.fi
Notes:
- 1980 -luvulla panostettiin perhetukiin ja syntyvyys kasvoi yli 1,8:aan lapseen per nainen. Laman ollessa pahimmillaan Kun synnytysikään tulleet 70 -luvun pienet ikäluokat alkoivat vähentää syntyneiden lasten määrää (tolpat), niin samalla syntyvyys (musta viiva) aleni samaan tahtiin erityisesti monilapsisten perheiden olosuhteita tuntuvasti heikentäneiden perhetulileikkausten ja laman loppumisen kanssa.
- Alempi punainen viiva kuvaa syntyvyyttä kaupunkimaisissa kunnissa 1990 -luvulla. Kuviosta näkee, että se ohjaa täysin koko maan syntyvyyttä kuvaavaa ylempää mustaa viivaa.
- Ylemmästä vaakatolpasta näkee, että valtaosa lapsiperheistä asuu jo kaupunkimaisissa kunnissa (tumman sininen) ja taajamissa (vaaleamman sininen). Alemmasta vaakatolpasta näkee, että suhteet ovat samat kaikissa perheissä.
- Lapsilisää saaneita lapsia elää ylivoimaisesti eniten Uudellamaalla, jossa on enemmän lapsia kuin kymmenessä pienimmässä maakunnassa yhteensä.
- Vaikka Pohjanmaan maakuntia pidetään yleensä suurten perheiden asuma-alueena, niin Uudellamaalla on kuitenkin ylivoimaisesti eniten lapsiluvultaan 3+ perheissä eläviä lapsilisää saaneita lapsia.
Kuvioista voi päätellä, että syntyvyyden kasvu ja väestön uusiutumistason saavuttaminen on kiinni edellytyksistä saada lapsia ja toteuttaa myös kahta suurempia lapsilukutoiveita erityisesti etelän kaupunkimaisissa kunnissa, joissa valtaosa lapsia saavista lapsiperheistä jo elää.
Koska periaatteesta monilapsiset perheet eivät yksin näytä riittävän nostamaan syntyvyyttä, niin lapsiluvun kasvun varsin tuntuvien taloudellisten kynnysten madaltaminen kaupunkimaisissa kunnissa on huomion arvoinen keino saada myös muita perheitä toteuttamaan lapsilukutoiveensa.
Lisää: http://www.kolumbus.fi/kolmeplus/taustaa/taustaa.htm