Lapsiperheissä tehdään töitä Työssäkäymättömyys kotitalouden tyypin mukaan, %
Lapsiperheissä oli 1996 vähiten talouksia, joissa ei ollut yhtään työssäkäyvää.
“Kaksi aikuista ja alle 15 vuotiaita lapsia” -taloudet olivat kaikissa EU-maissa työmarkkinoilla erittäin aktiivisia.
Verotuki on täsmätukea lapsiperheille.
Lähde: Tilastokeskus, Tietoaika 12/1998
Notes:
Työssäkäynti on yleisintä kotitalouksissa joissa on lapsia, vähäisintä lapsettomissa ja yksinäiskotitalouksissa. Eniten työtunteja Suomessa kertyy lapsiperheisiin, joissa on kaksi vanhempaa ja alle 18-vuotiaita lapsia.
Noin puolessa perheistä, joissa nuorin lapsi oli alle 3-vuotias, toinen vanhempi oli kokoaikaisessa työssä ja toinen työmarkkinoiden ulkopuolella. Neljäsosassa perheistä molemmat vanhemmat olivat vähintään kokoaikaisessa työssä. Pienimpien isät - joka neljäs isä - tekivät paljon ylipitkää työpäivää. Lasten kasvaessa vanhemmat nostavat nopeasti työpanostaan. Vain 6 prosenttia 3-6 -vuotiaiden lasten perheistä oli työssäkäymättömiä ja joka toisessa vanhemmat tekivät täyttä tai pitempää työpäivää. Johtopäätös on, että lapsiperheiden työpanos on sekä työmarkkinoilla, että kotitalouksissa suuri - “perheellisen on pakko yrittää” (Lähde: Tilastokeskus, Tietoaika 12/1998).
Lapsiperheiden työssäkäyntiaste osoittaa, että verotuki kohdistuu lapsiperheisiin hyvin, toimeentulokysymykset ovat lapsiperheille tärkeitä. Pitkiä päiviä tehdään mm. välttämättömiä asunnon ja auton suurennusinvestointeja varten, joissa veroa on rahallisesti paljon. Etenkin pienten lasten vanhemmat tarvitsevat lisää taloudellista pelivaraa, jotta aikaa ja voimia jää vanhemmuuteen. On lyhytnäköistä uuvuttaa heidät, kuten alkaa näkyä. Lapsimäärän kasvu korostaa tätä tarvetta, pienten lasten kausi kestää perheessä pitempään.
Kahden huoltajan lapsiperheet olivat vuonna 1996 kokonaiskulutukseltaan suurin kotitalousryhmä, keskimäärin 182 000 mk vuodessa per talous. Suurimmat kulutuskohteet olivat asunto ja vapaa-ajan asunto 25%, liikenne ym. 22% ja elintarvikkeet 15%.(Lähde: Suomen tilastollinen vuosikirja 1998). Lapsiperheiden kautta kotitalouksien taloudellisen pelivaran kasvu kanavoituu mitä todennäköisimmin kotimaisen kulutuskysynnän kasvuun ja siten työllisyyteen, mikä on elinkeinoelämälle huomionarvoista.