Slide 10 of 18
Notes:
Verotuksessa on aviopareilta poistettu lapsiperheille merkityksellisiä
vähennyksiä. Suoriin tukiin on lisätty omavastuiden määriä
ja saantiehtoja on rajoitettu.
Asumistuki sekä työttömyyskorvauksen perus- ja ansiopäivärahat
ovat tulosidonnaisia. Monilapsisen perheen puoliso huomaa palatessaan työelämään
lasten kasvettua, ‘ettei ole tehnyt mitään’: työttömänä
työnhakijana peruspäivärahan laskeminen alkaa nollilta.
Keski/hyvätuloisen puoliso ei saa työtä etsiessään
edes työmarkkinatukea puolison tulojen takia, mutta hoitoon vietävistä
lapsista maksetaan täysi maksu. Kolmannesta lapsesta ylöspäin
kompensaatioita ei yleensä saa. Jos samanaikaisesti lapsia siirtyy
pois lapsilisiltä ja kotihoidon tuelta, saattaa perhe alittaa toimeentulotuen
rajat puolison hyvistä tuloista huolimatta, tulot eivät korkeana
säilyvän verotuksen takia riitä edes välttämättömään.
Tasa-arvoa edistäisi sosiaalisten tulonsiirtojen järjestäminen
siten, että monen - vähintään kolmen - lapsen kasvatus-
ja kodinhoitotyö on tekijälle yhtä kannattavaa kuin vastaavan
lapsimäärän hoitaminen palkkatyönä - sekä
käteen jäävien tulojen, että eläketurvan osalta.
Nykyisellään tulon ja eläke-edun menetys on perheelle iso
uhraus.
Lapsimäärän kasvusta johtuvia isoja lisäinvestointeja
asuntoon ja autoon, tai edes niiden vero-osuuksia, ei kompensoida kasvaville
perheille tällä hetkellä juuri mitenkään, vaikka
yhteiskunta saattaa säästyä esim. vastaavan lisätilan
rakentamiselta ja henkilökunnan palkkaamiselta päivähoitoon.
Osa lapsista johtuvista tulonsiirroista on perusteltua tehdä
verotuksen kautta, jolloin säästyy myös hallinnollisia kuluja.
Suomessakin pitäisi voida elättää perhe pääosin
palkalla. Suomen lisäksi Euroopan maista vain Ruotsissa ja Kreikassa
lapsen huoltovelvoitetta ei oteta huomioon verotuksessa - ellei ota avioeroa.
Tukien tulosidonnaisuudessa tulisi elatusvastuun kasvu ottaa paremmin
huomioon.