Slide 18 of 18
Notes:
Ylläoleva graafi kuvaa eri kokoisten perheiden lasten elämäntöiden
bkt-tuottoja. Lapsen elämäntyön bkt-tuotto, 18,6 mmk, on
saatu jakamalla vuoden 1998 bruttokansantuote 676 mrd mk työllisten
määrällä 2,2 miljoonaa ja summaamalla saatu luku 35
vuodelle. Summattaessa on oletettu, että bkt kasvaa 3% vuosittain
ja työllisten määrä säilyy samana. Vuoden 1998
bkt-veroasteella 46,9% vero-osuus on 8,7 mmk bkt-tuotosta. (Luvut: Suhdannekatsaus
I/1999).
Tuottoihin nähden olisi kohtuullista, että lapsiperhekin
pystyisi elämään tuloillaan, ainakin valtaosa perheistä.
Tähän voidaan päästä korvaamalla osa tulonsiirroista
kulukorvauksilla, verokatoilla ja suorilla vähennyksillä veroista.
Lapsimäärä tulisi ottaa kautta linjan huomioon perheen maksukykyä
rajoittavana tekijänä. Lapsimäärän kasvu ei saisi
olla perheen toimeentuloon vaikuttava tekijä: lapsen kannalta tulisi
olla samantekevää, minkä kokoiseen perheeseen hän syntyy.
Erityistä huomiota tulisi kiinnittää perhekasvun kannalta
kriittisiin vaiheisiin, kasvuun yli kolmelapsiseksi ja monilapsisten perheiden
kulukorvausten loppumisvaiheeseen, kun lapset vielä ovat koulussa.
Samoin isojen, kasvun vaatimien lisäinvestointien vero-osuuksiin.
Lapsia hoitavalla huoltajalla tulisi käteen jäävän
tulon ja eläketurvan kannalta olla suurin piirtein tasaveroisia vaihtoehtoja
työn tekemiseksi ja lasten hoidon järjestämiseksi sekä
kotona, perhepäivähoidossa, että päiväkodissa.
Tässä mielessä monen lapsen kasvatus- ja hoito kotona
tulisi rinnastaa työnä vastaavaan päivähoitoon ja luoda
tarvittava koulutustarjonta ja sijaismenettelyt sairastumisten ja koulutusjaksojen
ajaksi.
Kukin ikäpolvi rahastoi vain neljäsosan eläkkeistään,
joten nykyisten keski-ikäisten, kahden tulonsaajan hyvin toimeentulevien
perheiden ja yksinäisten kannattaisi tulevaisuusturvansa parantamiseksi
investoida myös lapsiperheisiin. Tässä suhteessa monilapsiset
perheet ovat paras sijoituskohde - mitä monilapsisempia, sen parempi
tuotto.