Dia 4 (14)
Huomautukset:
2. Toimeentulotukea saaneiden perheiden osuuksien muutokset lapsimäärän
mukaan
Kotihoidon tuen raju leikkaus vuonna 1996 oli Heikki Hiilamon tutkimuksen
”Suomen perhepoliittisen linjan kehittyminen vuosina 1990 - 1999” (Turun
yliopisto, 2000) mukaan lama-ajan suurin ja äkillisin yksittäinen
lapsiperheitä koskenut säästöpäätös.
Lapsilisiä leikattiin 1995 ja leikkaukset olivat sitä suurempia,
mitä suuremmasta lapsiperheestä oli kyse. Vuonna 1997 ansiotulovähennys
sosiaalietuuksista poistui ja kotihoidontukea remontoitiin.
Kuviossa 2 on tarkasteltu toimeentulotukea saaneita lapsiperheitä
perheen lapsiluvun mukaan. Jotta leikkausten kohdistumisen vaikutus tulisi
paremmin esiin, on tarkasteltavat toimenpiteet suhteutettu vastaaviin kokonaismääriin.
Toimeentulotuessa nimittäjänä 3+ perheissä ovat kaikki
3+ perheet, eivät kaikki lapsiperheet. Näin esitetyt prosenttisarjat
vastaavat toimeentulotuessa esimerkiksi kysymykseen ”miten syvällä
3+ perheet taloudellisesti uivat?” ko. ajanjaksona suhteessa muun kokoisiin
lapsiperheisiin.
Toimeentulotuen ehtoja kiristettiin vuoden 1998 alusta lähtien.
Hallituksen esityksessä laiksi toimeentulotuesta (HE 217/1997) esitettiin
perusteena: ”Toisaalta... kulutustutkimusten mukaan ... on alimmissa tulonsaajaryhmissä
ollut jonkin verran väljyyttä erityisesti useampilapsisten perheiden
osalta verrattuna toimeentulotuen perusosien määriin. Tätä
taustaa vasten... muutosten ei voitane katsoa vaarantavan välttämättömän
toimeentulon turvaa.” ”Monilapsisissa perheissä näyttää
syntyvän sellaista mittasuhde-etua, että perusosan määrää
voidaan alentaa lasten lukumäärän kasvaessa”.
Eduskunta edellytti, että ”…mahdollisesti ilmeneviin epäkohtiin
on puututtava viivyttelemättä. Erityisesti seurannassa on huomioitava
lapsiperheiden taloudellinen asema, erikseen myös moni- ja monikkolapsisten
perheiden asema,… ”
Toimeentulotuen saajien osuus kussakin lapsimääräluokassa
heijastaa tämän luokan taloudellista asemaa suhteessa muihin
perhekokoihin. Kuvio osoittaa, että 4+ perheillä menee suhteellisesti
huonoiten ja 1990-luvulla tapahtuneet muutokset ovat vaikuttaneet näiden
perheiden asemaan muita lapsiperheitä voimakkaimmin. Vastaava kehitys
on nähtävissä myös asumistuen osalta.
Voidaankin kysyä, että mistä toimeentulotuelta muita
lapsiperheitä selvemmin pudonneiden 4+ perheiden lapset saavat nyt
turvan toimeentulolleen? Kulutustutkimusten perusteella Tilastokeskuksen
mukaan 4+ perheet joutuvat rajoittamaan kulutustaan tulojen vähyydestä
johtuen.
Leikkaukset ja muut taloudelliset tekijät graafissa näkyvien
muutosten selittäjinä on syytä nähdä hypoteesina,
ei lopullisena totuutena. Toivottavasti graafi antaa aihetta ajatteluun
ja herättää kiinnostuksen jatkoselvityksiin. Mikäli
jatkoselvityksissä taloudellisten leikkausten osuus vahvistuu yllä
näkyvien muutosten syiksi, olisi tarpeen mm. lapsilisillä korjata
tilannetta niin, että viimesijainen toimeentuloturva ei kenellekään
muodostuisi ensisijaiseksi tukimuodoksi.