Dia 13 (13)
Huomautukset:
- 1980 -luvulla panostettiin perhetukiin ja syntyvyys kasvoi yli
1,8:aan lapseen per nainen. Laman ollessa pahimmillaan Kun
synnytysikään tulleet 70 -luvun pienet ikäluokat
alkoivat vähentää syntyneiden lasten
määrää (tolpat), niin samalla syntyvyys (musta
viiva) aleni samaan tahtiin erityisesti monilapsisten perheiden
olosuhteita tuntuvasti heikentäneiden perhetulileikkausten ja
laman loppumisen kanssa.
- Alempi punainen viiva kuvaa syntyvyyttä kaupunkimaisissa
kunnissa 1990 -luvulla. Kuviosta näkee, että se ohjaa
täysin koko maan syntyvyyttä kuvaavaa ylempää
mustaa viivaa.
- Ylemmästä vaakatolpasta näkee, että valtaosa
lapsiperheistä asuu jo kaupunkimaisissa kunnissa (tumman sininen)
ja taajamissa (vaaleamman sininen). Alemmasta vaakatolpasta näkee,
että suhteet ovat samat kaikissa perheissä.
- Lapsilisää saaneita lapsia elää ylivoimaisesti
eniten Uudellamaalla, jossa on enemmän lapsia kuin kymmenessä
pienimmässä maakunnassa yhteensä.
- Vaikka Pohjanmaan maakuntia pidetään yleensä suurten
perheiden asuma-alueena, niin Uudellamaalla on kuitenkin ylivoimaisesti
eniten lapsiluvultaan 3+ perheissä eläviä
lapsilisää saaneita lapsia.
Kuvioista voi päätellä, että syntyvyyden kasvu ja
väestön uusiutumistason saavuttaminen on kiinni
edellytyksistä saada lapsia ja toteuttaa myös kahta suurempia
lapsilukutoiveita erityisesti etelän kaupunkimaisissa kunnissa,
joissa valtaosa lapsia saavista lapsiperheistä jo elää.
Koska periaatteesta monilapsiset perheet eivät yksin
näytä riittävän nostamaan syntyvyyttä, niin
lapsiluvun kasvun varsin tuntuvien taloudellisten kynnysten
madaltaminen kaupunkimaisissa kunnissa on huomion arvoinen keino saada
myös muita perheitä toteuttamaan lapsilukutoiveensa.
