Kesämökki on Heinävedellä. Siellä voi harrastaa kaikkea kivaa, kuten

kalastusta (veto-, verkko-)

metsästystä

remontointia ja korjailua

metsänhoitoa

grillausta

piha- ja kasvimaan hoitoa

seurata lintujen pesimistä

Jos Harjulan mökin mukavuudet (kaasuliesi, aurinkosähkö, autotie pihaan saakka) alkavat risomaan, niin sitten voi ottaa veneen alleen ja huristella pois sivistyksen parista Hiidenkolon vaatimattomaan kalamajaan. Siellä on vain tarpeellinen, eli vaatimaton kalamaja kaukana muista mökeistä. Puhdasta vettä, rikkumatonta luonnonrauhaa ja hyviä kalavesiä on silmänkantamattomiin.

Kalastus Kalastuksenhoitomaksut Kalastaa voi monella tapaa. Minä pidän eniten vetouistelusta, silloin saa unohtaa kaikenmaailman kiireen ja istua aloilleen, pistää piipun palamaan ja miettiä maailman menoa.
	Joskus, suorastaan harvoin ajatukset keskeytyvät kun tulee tärppi, mutta minulle on kalasaalista tärkeämpää kauniit maisemat ja hetki aikaa istua rauhassa. Erityisen mukavaa on nousta keskikesän aamuna samaan aikaan auringon kanssa ja lähteä kiertelemään peilityynelle järvenselälle.

	Aikaisin keväällä ja myöhään syksyllä lasken verkkojä järveen ja nostan ne pois siikojen kanssa. Ai missäkö Hiidenkolo on? No Juojärven Siikasaaressa, Heinävedellä!
Syksyllä 1995 minulle meinasi siikakalastuksen kanssa käydä huonosti: menin saareen vielä marraskuussa, sillä tunnetusti siikasaaliit kasvavat siihen saakka kunnes vedet jäätyvät. Iso järvenselkä pysyi kyllä sulana, mutta kapea vesiväylä välillä Siikasaari - Harjula jäätyi osittain! Onneksi vedet virtasivat edes pikkasen, joten sitkeästi jäätä murtamalla sain ajettua veneen takaisin Harjulaan. Ohjaamista haittasi se, että riki jäätyi järvenselällä ajessani keskiasentoon, joten loppumatkan ohjaaminen tapahtui painopistettä muuttamalla.
1997 kävin Siikasaaressa ekakertaa (vesitse) kesäkuun alussa. Taas kerran tuli nähtyä kuinka muutkin haluasivat asua saarellani. Kuikkapariskunta lähti saaresta kun saavuimme paikalle. Odottivat koko yön saarta kierrellen meidän lähtemistä. Kyllä erömaasaaressa kelpaa pesiä, sen tietää kuikkakin! Pienessä pesäpöntössä asusti ärhäkkä kirjosieppo. Avattuani ikkunaluukut uros näki oman kuvansa lasista, jonka jälkeen uros koetti hätistää ikkunassa näkemänsä tunkeilijan pois. Loppujen lopuksi minun piti laittaa luukku kiinni, muuten kirjosieppo olisi varmaan taittanut niskansa lentäessään lasia päin.

Pvm	Kello	Havainnot
21.9.96	16:00	Kokeilin ensimmäistä kertaa Seniorin vetouistelua. Vajaan tunnin aikana en osunut yhteenkään siikaparveen.
6.10.96	08:30	Yksi viidestä verkosta sattui oikeaan paikkaan. Saaliiksi tuli 2 siikaa, matikka ja järvitaimen. Pienemmän siian päästin takaisin kasvamaan, isomman savustin yhdessä taimenen kanssa. Savustus onnistui hyvin, sillä taimen hävisi muutamassa hetkessä nälkäisiin suihin työpaikalla. Myös matikan nylkeminen onnistui, sillä kotijoukot tekivät siitä (kuulema) maukkaan keiton.
20.6.96	23:30	Sain suunnilleen kiloisen hauen uistelemalla. Vedin kahta viehettä noin 5-6 metrin syvyydessä. Hauki tarttui auringolaskun aikaan matalikon tuntumassa (vettä oli vain 7m). Juhannusuistelu tuotti puolenkymmentä vieheen tarttumista pohjaan, mutta kertaakaan ei tarvinnut käyttää viehenaaraa. Saalista ei tullut paljon, mutta sää oli sitäkin parempi: tyyntä, auringon- ja täysikuunpaistetta!
2.8.97	16:30	Kokeilin siian vetouistelua moottoriveneellä. Nopeuden saa rajoitettua helpoimmin 10L:n sangolla. Sitä hinataan noin 3m:n köyden päässä. Kovemmalla tuulella veneen hallitseminen on vaikeaa, sillä nopeus on todellakin alhainen, jolloin vene alkaa helposti sortumaan. Toinen ongelma on tarvittavan herkkyyden löytäminen. Minä vedin perässä kahta senioria. Toinen oli normaalisti kiinni vapa&kela paketissa, toinen oli pelkässä yksinkertaisessa kelassa "puukapula". Suurin ongelma on havaita tärppi, sillä siiat eivät pahemmin riuhdo. Minäkin hinasin perässäni muutaman sadan gramman painoista siikaa ties kuinka kauan, sillä viehe tuntui uivan normaalisti. Saalis oli sen verran pieni, että päästin sen takaisin kasvamaan, mutta hyvältä tuntuu Seniorin pyytävyys. Eivät suotta kehuneet ERÄ-lehdessä.

Metsästys

Loppukesästä 1996 työkaverini Peltsi sai houkuteltua minut mukaan Helsingin Riistanhoitoyhdistyksen metsästäjäkursille. Kolmessa intensiivi-illassa käytiin läpi aseet, elukat, lakipykälät yms. triviatieto. Kurssin päätteeksi oli metsästäjätutkinto: 60 kysymystä, joista 10 oli tunnistustehtäviä (kuvia). Suotta pelkäsin, etten selviytyisi tehtävistä, sillä minulla oli vain kaksi vastausta väärin.

Tämän jälkeen olen käynyt pari kertaa ampumassa savikiekkoja. Osumatarkkuudesta päätellen kasvatan riistakantoja ja toimin luonnonsuojelina. Odotan että ensilumi sataisi maahan tai että minulle tulisi tilaisuus hankkia metsästyskoira. Suunnitelmiini kuuluukin Beaglen hankkiminen lähitulevaisuudessa.

Aika Tapahtumat

96-12-07 Nuoskalumilla Leppävirran Halolassa. Yöllä satoi lunta parisen senttiä, heti aamusta lämpötila nousi nollaan. Lunta oli aukeilla 5-6cm, metsässä isojen puiden alla ei yhtään. Kävelin maastossa pari-kolme tuntia. Tuona aikana näin vain muutamat vanhat jäniksenjäljet sekä joukon tuoreita oravanjälkiä. En jäljittänyt kertaakaan. Kiertelin metsäsaareketta tiheällä seulalla, mutta "jussit" olivat jossain piilossa, eivätkä välittäneet liikkua.

96-12-15 Pakkaslumilla Asikkalan Viitailassa. Taas oli yöllä satanut lunta parisen senttiä. Ilman lämpötila oli kivasti pikkupakkasen puolella. Kiersin tilukset läpi, mutta en löytänyt yhtään uutta jälkeä. Paitsi ihan päivän päätteeksi, mutta nekin jäljet taisivat olla aamuisia, sillä jäljitys ei tuottanut tuloksia. Ja sitten alkoi tulla pimeä, joten jouduin jättämään jäljityksen kesken.

96-12-22 Taas pakkaslumilla Asikkalan Viitailassa. Hyvää pakkaslunta oli aukeilla parisenkymmentä, metsässä kymmenkunta senttiä. Kuljettiin Minnan kanssa tuntitolkulla sekä Pähkinävuoren että Sikovuoren maastoissa, mutta tuoreet jäljet puuttuivat. Toissapäiväisiä jälkiä oli vaikka kuinka paljon.
Paitsi että auringon laskiessa mailleen, silloin löysimme Sikovuorelta yhdet tuoreet (aamuiset?) jäljet ja useita makuupaikkoja. Hämärä painoi päälle, joten piti lähteä autolle, mutta nyt on tiedossa hyvä passipaikka! Saas nähdä, jahka eläinten joulurauha loppuu ...

97-01-04 Aamuhämärissä pakkaslumilla Asikkalan Viitailassa. Pakkaslunta oli aukeilla kolmisenkymmentä, metsässä parisenkymmentä senttiä. Taas saalismäärä oli pyöreä nolla. Jänikset olivat muuttaneet jonnekkin muualle, sillä näin vain yhden uudehkot jäljet.

98-11-30 Ensilumilla Vääksyn Kolunkulmassa. Pakkaslunta oli kymmenkunta senttiä. Seurattiin Eeron kanssa jälkiä, ja lopulta saatiin jussi liikkeelle. Helppo oli osua, kun jussi lähti ylittämään peltoaukeaa. Katso täältä tarkempi kuvaus.

Aika	Tapahtumat
96-12-07	Nuoskalumilla Leppävirran Halolassa. Yöllä satoi lunta parisen senttiä, heti aamusta lämpötila nousi nollaan. Lunta oli aukeilla 5-6cm, metsässä isojen puiden alla ei yhtään. Kävelin maastossa pari-kolme tuntia. Tuona aikana näin vain muutamat vanhat jäniksenjäljet sekä joukon tuoreita oravanjälkiä. En jäljittänyt kertaakaan. Kiertelin metsäsaareketta tiheällä seulalla, mutta "jussit" olivat jossain piilossa, eivätkä välittäneet liikkua.
96-12-15	Pakkaslumilla Asikkalan Viitailassa. Taas oli yöllä satanut lunta parisen senttiä. Ilman lämpötila oli kivasti pikkupakkasen puolella. Kiersin tilukset läpi, mutta en löytänyt yhtään uutta jälkeä. Paitsi ihan päivän päätteeksi, mutta nekin jäljet taisivat olla aamuisia, sillä jäljitys ei tuottanut tuloksia. Ja sitten alkoi tulla pimeä, joten jouduin jättämään jäljityksen kesken.
96-12-22	Taas pakkaslumilla Asikkalan Viitailassa. Hyvää pakkaslunta oli aukeilla parisenkymmentä, metsässä kymmenkunta senttiä. Kuljettiin Minnan kanssa tuntitolkulla sekä Pähkinävuoren että Sikovuoren maastoissa, mutta tuoreet jäljet puuttuivat. Toissapäiväisiä jälkiä oli vaikka kuinka paljon. Paitsi että auringon laskiessa mailleen, silloin löysimme Sikovuorelta yhdet tuoreet (aamuiset?) jäljet ja useita makuupaikkoja. Hämärä painoi päälle, joten piti lähteä autolle, mutta nyt on tiedossa hyvä passipaikka! Saas nähdä, jahka eläinten joulurauha loppuu ...
97-01-04	Aamuhämärissä pakkaslumilla Asikkalan Viitailassa. Pakkaslunta oli aukeilla kolmisenkymmentä, metsässä parisenkymmentä senttiä. Taas saalismäärä oli pyöreä nolla. Jänikset olivat muuttaneet jonnekkin muualle, sillä näin vain yhden uudehkot jäljet.
98-11-30	Ensilumilla Vääksyn Kolunkulmassa. Pakkaslunta oli kymmenkunta senttiä. Seurattiin Eeron kanssa jälkiä, ja lopulta saatiin jussi liikkeelle. Helppo oli osua, kun jussi lähti ylittämään peltoaukeaa. Katso täältä tarkempi kuvaus.

Grillaus

Kesällä 1997 siirryimme grillaamisessa uuteen aikakauteen. Vanha ja perinteinen hiilillä grillaaminen alkoi tuntua hankalalta, joten hankimme kaasugrillin. Pitkällisen harkinnan ja tutkimisen jälkeen päätin ostaa halvimman mallin. Perusgrilli maksoi 499,- lisäksi piti hankki paineensäädin ja letkua 1m, 99,- Kolmas hankinta on kaasupullo. Me ostimme 5kg:n pullon, joka maksoi 250,- Aluksi käytimme 11kg:n pulloa, mutta sen käsiteltävyys osoittautui hankalaksi. Kevyt pullo on käytännössä näppärämpi, kaasu riittää mainiosti koko kesän tarpeisiin.

Grillaaminen on helppoa. Lämmitykseen menee viitisen minuuttia, jonka jälkeen grilli on käyttövalmis. Sen opin kesän aikana, ettei grilliin pidä jättää mitään kypsymään ilman valvontaa, sillä ainakin broilerista valuu rasvaa laavakiville, jotka sitten syttyvät palamaan. Tilanne ei ole vaarallinen, paitsi että luukkua avatessa lieskat saattavat olla ISOT! Sammuttamiseen sopii hyvin vesi. Tuloksena tuollaisesta seikkailusta oli palaneet (broilerin) koivet ja kova kolaus itsetunnolle, sillä hiilitetyt broilerinkoivet eivät kuuluneet suunnitelmiin!

alkuun alkuun

Kalastus

Metsästys

Grillaus