PPT-dia
Kuvio 2: Viimesijaista toimeentuloturvaa eli toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuudet kokoluokissaan, lapsettomat puuttuvat kuvasta. Graafit kuvaavat, miten hyvin ko. perhekokoluokalla menee muihin lapsiperheisiin nähden - mitä korkeampi prosentti sitä huonommin menee.
Notes:
2. Toimeentulotukea saaneiden perheiden osuuksien muutokset lapsimäärän mukaan
Kotihoidon tuen raju leikkaus vuonna 1996 oli Heikki Hiilamon tutkimuksen ”Suomen perhepoliittisen linjan kehittyminen vuosina 1990 - 1999” (Turun yliopisto, 2000) mukaan lama-ajan suurin ja äkillisin yksittäinen lapsiperheitä koskenut säästöpäätös. Lapsilisiä leikattiin 1995 ja leikkaukset olivat sitä suurempia, mitä suuremmasta lapsiperheestä oli kyse. Vuonna 1997 ansiotulovähennys sosiaalietuuksista poistui ja kotihoidontukea remontoitiin.
Kuviossa 2 on tarkasteltu toimeentulotukea saaneita lapsiperheitä perheen lapsiluvun mukaan. Jotta leikkausten kohdistumisen vaikutus tulisi paremmin esiin, on tarkasteltavat toimenpiteet suhteutettu vastaaviin kokonaismääriin. Toimeentulotuessa nimittäjänä 3+ perheissä ovat kaikki 3+ perheet, eivät kaikki lapsiperheet. Näin esitetyt prosenttisarjat vastaavat toimeentulotuessa esimerkiksi kysymykseen ”miten syvällä 3+ perheet taloudellisesti uivat?” ko. ajanjaksona suhteessa muun kokoisiin lapsiperheisiin.
Toimeentulotuen ehtoja kiristettiin vuoden 1998 alusta lähtien. Hallituksen esityksessä laiksi toimeentulotuesta (HE 217/1997) esitettiin perusteena: ”Toisaalta... kulutustutkimusten mukaan ... on alimmissa tulonsaajaryhmissä ollut jonkin verran väljyyttä erityisesti useampilapsisten perheiden osalta verrattuna toimeentulotuen perusosien määriin. Tätä taustaa vasten... muutosten ei voitane katsoa vaarantavan välttämättömän toimeentulon turvaa.” ”Monilapsisissa perheissä näyttää syntyvän sellaista mittasuhde-etua, että perusosan määrää voidaan alentaa lasten lukumäärän kasvaessa”.
Eduskunta edellytti, että ”…mahdollisesti ilmeneviin epäkohtiin on puututtava viivyttelemättä. Erityisesti seurannassa on huomioitava lapsiperheiden taloudellinen asema, erikseen myös moni- ja monikkolapsisten perheiden asema,… ”
Toimeentulotuen saajien osuus kussakin lapsimääräluokassa heijastaa tämän luokan taloudellista asemaa suhteessa muihin perhekokoihin. Kuvio osoittaa, että 4+ perheillä menee suhteellisesti huonoiten ja 1990-luvulla tapahtuneet muutokset ovat vaikuttaneet näiden perheiden asemaan muita lapsiperheitä voimakkaimmin. Vastaava kehitys on nähtävissä myös asumistuen osalta.
Voidaankin kysyä, että mistä toimeentulotuelta muita lapsiperheitä selvemmin pudonneiden 4+ perheiden lapset saavat nyt turvan toimeentulolleen? Kulutustutkimusten perusteella Tilastokeskuksen mukaan 4+ perheet joutuvat rajoittamaan kulutustaan tulojen vähyydestä johtuen.
Leikkaukset ja muut taloudelliset tekijät graafissa näkyvien muutosten selittäjinä on syytä nähdä hypoteesina, ei lopullisena totuutena. Toivottavasti graafi antaa aihetta ajatteluun ja herättää kiinnostuksen jatkoselvityksiin. Mikäli jatkoselvityksissä taloudellisten leikkausten osuus vahvistuu yllä näkyvien muutosten syiksi, olisi tarpeen mm. lapsilisillä korjata tilannetta niin, että viimesijainen toimeentuloturva ei kenellekään muodostuisi ensisijaiseksi tukimuodoksi.