Eurostat raha-avustuksista lapsiperheille 1990-luvulla

Elokuun alussa 2003 Suomessa julkaistiin Eurostatin tiedotteeseen pohjautuen harhaanjohtava uutinen, että Suomen raha-avustukset lapsiperheille ovat EU:n keskitasoa ja että ne ovat kasvaneet 1990 -luvulla miltei 20 prosenttia. EU:ssa kasvu oli uutisen mukaan keskimäärin lähes 36 prosenttia, joten Suomen avustusten todettiin kehittyneen keskitasoa hitaammin.

Suomen osalta uutinen oli harjaanjohtava sen takia, että Eurostatin laskentatavasta puuttuvat verohelpotukset, jotka Suomea ja Ruotsia lukuun ottamatta useimmissa muissa maissa ovat lapsiperheille merkittäviä. Luvuista puuttui myös päivähoidon nettotuki, joka tosin kohdistuu vain alle kouluikäisiin lapsiin ja pääosin kahden tulonsaajan perheisiin. Näistä huolimatta kokonaisuutena Suomen perhetuet ovat laskeneet 1990 -luvulla, mistä Eurostatin lukujen ja tiedotteen pohjalta sai täysin väärän käsityksen.

Eurostatin laskentatavasta johtuen vuoden 1994 perhetukileikkauksessa verotuksen lapsivähennysten poiston yhteydessä tehty lapsilisäkorotus näyttää perhetuen kasvulta. Leikkauksessa muuttui perhetukien rakenne, josta Eurostatin luvuissa näkyy vain kasvanut osa. Viimeisin todellinen indeksikorotus lapsilisiin on tehty 1.10.1991. Vuoden 2004 alussa korotettiin vain ensimmäisen lapsen lapsilisää.

Oikeamman kuvan saamiseksi Eurostatin kuvaama "kasvukehitys" on alla jaoteltu Eurostatin laskentatavan mukaisiin osiin (kuva 1) ja sitä on verrattu "Mikä lapsiamme uhkaa" -kirjan laajempaan kuvaukseen (kuva 2). Veronmaksajien perhetukivertailu, jossa verohelpotukset ovat mukana, osoittaa että kansainvälisessä vertailussa Suomen keskitasoiset lapsilisät tarkoittavat tosiasiassa häntäpään kokonaisperhetukea (kuva 3 ). Päivähoidon nettotuki ja muutkaan Suomen tukimuodot eivät juuri paranna tilannetta, vastaavia on jo muuallakin. Tämä on syntyvyyden näkökulmasta huono kehityssuunta, koska lapsiluvun kasvaessa suorien perhetukien merkitys kasvaa muiden tulojen ja päivähoidon käytön vähetessä.

Muun muassa STM käyttää julkaisuissaan yleensä Eurostatin laskentatapaa eli jättää verohelpotukset pois tarkastelusta, joten Veronmaksajien perhetukivertailu on varsin tarpeellinen. Lisää taustaa Suomen osalta saa taustamuistiosta.