1. Ikääntyminen ja huoltosuhde
Lähde: Suomen tilastollinen vuosikirja 1998
Väestö ikääntyy, kun syntyvyys pysyy nykyisellään tai alenee ja elinikä pitenee.
Tällöin työllisten määrä vähenee yhtä eläkeläistä kohti ja huoltosuhde heikkenee.
Notes:
Väestön ikääntyminen on seurausta syntyvyyden alenemisesta ja elinajan pitenemisestä.
Vaikka työvoiman ikärakenne on tällä hetkellä Suomessa suhteellisen edullinen, väestöllinen huoltosuhde kehittyy Suomessa muita EU-maita nopeammin epäedulliseen suuntaan. Vuonna 2020 Suomi sijoittuu selvästi EU-maiden kärkeen epäedullisella huoltosuhteellaan. (Lähde: Väestöliitto / Suomen väestö 2031, s. 69, 75).
Huoltosuhteen heikkeneminen näkyy selvästi myös ylläolevasta työllisten määrän kehityksestä eläkeikäistä kohti.
Maailmanlaajuisesti väestökehitys on huolestuneen keskustelun aihe. Suomi on kuitenkin yksi harvaanasutuimmista maista ja väkiluvultaan maailman mittakaavassa lähes merkityksetön. Nykyisellä syntyvyydellä suomalaisten määrä kääntyy pysyvään laskuun jo elinaikanamme. Tätä saattaa olla vaikea pitää mielessä, kun väestön keskittyminen muutamiin suuriin asustuskeskuksiin pitää asunto- ja päivähoitokysymykset julkisuudessa esillä.
Suomalaisten säilyminen kansana kansakuntien joukossa on lapsillemme elintärkeä asia, tulevaisuuden huoltosuhde huolestuttaa. Kysymys on myös suurten ikäluokkien vanhuusajan hoitajista: onko tulevaisuudessa vanhusten ja lasten hoito turvattu, osaavatko hoitajat suomea?
On varsin todennäköistä, että jokainen syntyvä lapsi tullaan täällä vielä kipeästi tarvitsemaan.