Toimihenkilöunioni painostustoimiin Stora Ensoa ja valtiota vastaan.
Asiallista touhua. Stora Enson touhut ovat ihan omaa lukuaan. Paperialoilla on liikaa kapasiteettia, joten metsäyritykset yrittävät saada puun hintaa alas vähentämällä tuotantoa. Raaka-aineen hintakilvoittelun takia suljetaan kokonaisia paikkakuntia Pohjois-Suomessa. Se johtaa myös tuottavan liikeyrityksen, Kemijärven tehtaan, sulkemiseen. Stora Enso ei halua myydä tehdasta valtiolle, kunnalle, työntekijäosuuskunnalle tai millekään muulle taholle koska silloin sen sulkeminen ei vaikuttaisi raaka-aineen hintaan tai kapasiteettiin.
Työnantajapuolen ainoa vaihtoehto on sulkea tehdas. Kyse ei siis ole siitä, että toiminta ei ole kannattavaa. Kyse on siitä, että yhtiö käyttää törkeällä tavalla kokoaan hyväksi vaikuttaakseen raaka-ainehintoihin.
On siis parempi aiheuttaa koko joukko inhimillisiä tragedioita ja sanoutua irti yhteiskuntavastuusta kuin myydä tehdas vaikkapa sen työntekijöille. Miten sille vastakkainasettelulla pitikään ollut käynyt? Ja eikö tässä maassa saakkaan enää harrastaa menestyvää liiketoimintaa metsäteollisuudessa? Miten Stora Enso voi kehtaa puhua yhteiskuntavastuusta temppujensa jälkeen - toimia ohjaa täysin päivänselvästi vain omistaja-arvo?
Paperin sangen suuret palkat tai hyvä neuvottelujatko ovat tässä muuten sivuseikka, koska kyse ei ole työn hinnan liiallisesta suuruudesta vaan raaka-aineen hinnasta. Niin hauskaa kuin paperimiehiä ja -naisia on monen mielestä hakatakin.
Työnantajapuoli toki mielellään vyöryttää syytä työntekijöille, kuten tavallista. Maan hallitus omistaa 35% määräysvallasta ja voisi hyvin estää keinottelun. Se ei kuitenkaan tee mitään vaan seisoo tumput suorana ja hoitaa seurauksia eikä oiretta. Mikäli paperiteollisuuden törkeydet ja suunnitelma puun tuotannon lopettamisesta Suomessa voimakkaan järjestäytymisen takia jatkuu, niin alan kannattaa valtio-omistukset voimakasta kasvattamista. Miten voisi toimia aktiivisemmin? Esimerkki löytyy vaikkapa Baskimaan Mondragonista.
Keskustan järjen äänenä Rantakangas. Mitenhän tosin menisi käsi napille luottamuslauseäänestyksessä hallitukselle?
Päivän kysymys on suunnattu myös Vihreille: Pitääkö Suomessa olla tulevaisuudessa metsäteollisuutta? Jos ei pidä, niin mikä on oikea keino tuotannon alasajoon?
Asiallista touhua. Stora Enson touhut ovat ihan omaa lukuaan. Paperialoilla on liikaa kapasiteettia, joten metsäyritykset yrittävät saada puun hintaa alas vähentämällä tuotantoa. Raaka-aineen hintakilvoittelun takia suljetaan kokonaisia paikkakuntia Pohjois-Suomessa. Se johtaa myös tuottavan liikeyrityksen, Kemijärven tehtaan, sulkemiseen. Stora Enso ei halua myydä tehdasta valtiolle, kunnalle, työntekijäosuuskunnalle tai millekään muulle taholle koska silloin sen sulkeminen ei vaikuttaisi raaka-aineen hintaan tai kapasiteettiin.
Työnantajapuolen ainoa vaihtoehto on sulkea tehdas. Kyse ei siis ole siitä, että toiminta ei ole kannattavaa. Kyse on siitä, että yhtiö käyttää törkeällä tavalla kokoaan hyväksi vaikuttaakseen raaka-ainehintoihin.
On siis parempi aiheuttaa koko joukko inhimillisiä tragedioita ja sanoutua irti yhteiskuntavastuusta kuin myydä tehdas vaikkapa sen työntekijöille. Miten sille vastakkainasettelulla pitikään ollut käynyt? Ja eikö tässä maassa saakkaan enää harrastaa menestyvää liiketoimintaa metsäteollisuudessa? Miten Stora Enso voi kehtaa puhua yhteiskuntavastuusta temppujensa jälkeen - toimia ohjaa täysin päivänselvästi vain omistaja-arvo?
Paperin sangen suuret palkat tai hyvä neuvottelujatko ovat tässä muuten sivuseikka, koska kyse ei ole työn hinnan liiallisesta suuruudesta vaan raaka-aineen hinnasta. Niin hauskaa kuin paperimiehiä ja -naisia on monen mielestä hakatakin.
Työnantajapuoli toki mielellään vyöryttää syytä työntekijöille, kuten tavallista. Maan hallitus omistaa 35% määräysvallasta ja voisi hyvin estää keinottelun. Se ei kuitenkaan tee mitään vaan seisoo tumput suorana ja hoitaa seurauksia eikä oiretta. Mikäli paperiteollisuuden törkeydet ja suunnitelma puun tuotannon lopettamisesta Suomessa voimakkaan järjestäytymisen takia jatkuu, niin alan kannattaa valtio-omistukset voimakasta kasvattamista. Miten voisi toimia aktiivisemmin? Esimerkki löytyy vaikkapa Baskimaan Mondragonista.
Keskustan järjen äänenä Rantakangas. Mitenhän tosin menisi käsi napille luottamuslauseäänestyksessä hallitukselle?
Päivän kysymys on suunnattu myös Vihreille: Pitääkö Suomessa olla tulevaisuudessa metsäteollisuutta? Jos ei pidä, niin mikä on oikea keino tuotannon alasajoon?
0 Comments:
Lähetä kommentti
Links to this post:
Luo linkki
<< Home