Dia 3 (15)

Ylläoleva graafi kuvaa eri kokoisten perheiden lasten elämäntöiden bkt-tuottoja. Lapsen elämäntyön bkt-tuotto, 18,6 mmk, on saatu jakamalla vuoden 1998 bruttokansantuote 676 mrd mk työllisten määrällä 2,2 miljoonaa ja summaamalla saatu luku 35 vuodelle. Summattaessa on oletettu, että bkt kasvaa 3% vuosittain ja työllisten määrä säilyy samana. Vuoden 1998 bkt-veroasteella 46,9% vero-osuus on 8,7 mmk bkt-tuotosta. (Luvut: Suhdannekatsaus I/1999).

Tuottoihin nähden olisi kohtuullista, että lapsiperhekin pystyisi elämään tuloillaan, ainakin valtaosa perheistä. Tähän voidaan päästä korvaamalla osa tulonsiirroista kulukorvauksilla, verokatoilla ja suorilla vähennyksillä veroista. Lapsimäärä tulisi ottaa kautta linjan huomioon perheen maksukykyä rajoittavana tekijänä. Lapsimäärän kasvu ei saisi olla perheen toimeentuloon vaikuttava tekijä: lapsen kannalta tulisi olla samantekevää, minkä kokoiseen perheeseen hän syntyy. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää perhekasvun kannalta kriittisiin vaiheisiin, kasvuun yli kolmelapsiseksi ja monilapsisten perheiden kulukorvausten loppumisvaiheeseen, kun lapset vielä ovat koulussa. Samoin isojen, kasvun vaatimien lisäinvestointien vero-osuuksiin.

Lapsia hoitavalla huoltajalla tulisi käteen jäävän tulon ja eläketurvan kannalta olla suurin piirtein tasaveroisia vaihtoehtoja työn tekemiseksi ja lasten hoidon järjestämiseksi sekä kotona, perhepäivähoidossa, että päiväkodissa. Tässä mielessä monen lapsen kasvatus- ja hoito kotona tulisi rinnastaa työnä vastaavaan päivähoitoon ja luoda tarvittava koulutustarjonta ja sijaismenettelyt sairastumisten ja koulutusjaksojen ajaksi.

Kukin ikäpolvi rahastoi vain neljäsosan eläkkeistään, joten nykyisten keski-ikäisten, kahden tulonsaajan hyvin toimeentulevien perheiden ja yksinäisten kannattaisi tulevaisuusturvansa parantamiseksi investoida myös lapsiperheisiin. Tässä suhteessa monilapsiset perheet ovat paras sijoituskohde - mitä monilapsisempia, sen parempi tuotto.