Slide 2 of 18
Notes:
Väestön ikääntyminen on seurausta syntyvyyden alenemisesta
ja elinajan pitenemisestä.
Vaikka työvoiman ikärakenne on tällä hetkellä
Suomessa suhteellisen edullinen, väestöllinen huoltosuhde
kehittyy Suomessa muita EU-maita nopeammin epäedulliseen suuntaan.
Vuonna 2020 Suomi sijoittuu selvästi EU-maiden kärkeen epäedullisella
huoltosuhteellaan. (Lähde: Väestöliitto / Suomen väestö
2031, s. 69, 75).
Huoltosuhteen heikkeneminen näkyy selvästi myös ylläolevasta
työllisten määrän kehityksestä eläkeikäistä
kohti.
Maailmanlaajuisesti väestökehitys on huolestuneen keskustelun
aihe. Suomi on kuitenkin yksi harvaanasutuimmista maista ja väkiluvultaan
maailman mittakaavassa lähes merkityksetön. Nykyisellä syntyvyydellä
suomalaisten määrä kääntyy pysyvään
laskuun jo elinaikanamme. Tätä saattaa olla vaikea pitää
mielessä, kun väestön keskittyminen muutamiin suuriin asustuskeskuksiin
pitää asunto- ja päivähoitokysymykset julkisuudessa
esillä.
Suomalaisten säilyminen kansana kansakuntien joukossa on lapsillemme
elintärkeä asia, tulevaisuuden huoltosuhde huolestuttaa. Kysymys
on myös suurten ikäluokkien vanhuusajan hoitajista: onko tulevaisuudessa
vanhusten ja lasten hoito turvattu, osaavatko hoitajat suomea?
On varsin todennäköistä, että jokainen syntyvä
lapsi tullaan täällä vielä kipeästi tarvitsemaan.