Slide 7 of 18
Notes:
Asunnon laajentaminen on auton tilavampaan vaihtamisen ohella perhekoon
kasvulle mittava taloudellinen kynnys. Jos ajatellaan, että pieniä
lapsia mahtuu kaksi samaan huoneeseen, ensimmäinen lisähuone
tarvitaan kolmannesta lapsesta alkaen ja seuraava viidennestä. Keskimääräisin
kerrostaloneliöhinnoin lisäinvestointitarve on 60 000 - 80 000
mk, pääkaupunkiseudulla 100 - 120 000 mk per lisähuone,
mikä tarkoittaa käytännössä vähintään
kaksinkertaista bruttoansiotarvetta. Lasten kasvaessa tytöt ja pojat
haluavat omat huoneensa ja sitä edellyttää myös kasvava
työrauhan tarve kouluikäisillä.
Perheen kasvaessa yli kolmelapsiseksi alkaa pientalo olla kiinnostava
vaihtoehto sekä omalta, että naapureiden kannalta. Uusien talojen
hankintahinnat vaihtelevat paikkakunnan ja sijainnin mukaan, suuruusluokka
monilapsisille perheille on arviolta 700 000 - 1 500 000 markkaa hankintatavasta
ja koosta riippuen. Kateuteen on silti tuskin syytä, valtaosa monilapsisista
perheistä asuu perhekokoon nähden ahtaasti (ja perittävää
jää lasta kohden vähän). Pelkästään
arvonlisäveroprosentilla laskien näihin summiin sisältyvä
vero on huomattava, 130 000 - 270 000 markkaa, todellinen veroprosentti
ja veromäärä lienee suurempi. Vero-osuuden maksuun tarvittavasta
bruttotulosta peritty vero kasvattaa veron kokonaismäärää.
Verovähennystä on saanut vain lainakoroista. Erityisesti monilapsisille
perheille syrjäinen, edullinen sijainti kostautuu moninkertaiseksi
kasvavilla liikennekuluilla.
Perhekoon kasvun takia välttämättömät, isot,
ja toistuvat investoinnit asumiseen saavat vähän huomiota kulutustutkimuksissa,
koska investointikynnyksistäkin johtuen monilapsisia perheitä
on enää niin vähän, ettei niitä satu riittävästi
otantaan luotettavien tulosten saamiseksi. Ehkä tästä johtuen
tämä perhekoon kasvukynnys on huonosti tunnettu.
Keskituloisen perheen mahdollisuudet riittävään asumisväljyyteen
perhekoon kasvaessa ovat joka tapauksessa huonot ja tilannetta pahentavat
kasvavat kiinteistö- ja energiakustannukset.