Syntyvyyden kasvulla maallemme elinvoimaa ja kilpailukykyä

Dia 3 (13)

Huomautukset:

Kuvassa syntyvyys 1,75 pysyy vakiona tai kasvaa lineaarisesti 2,1:een vuoteen 2008 mennessä. Yhden kymmenesosan kasvu syntyvyydessä vastaa noin 3200 lasta vuodessa. Vuoteen 2002 luvut ovat toteutuneita.

Jotta väestö uusiutuisi eli seuraava sukupolvi olisi ainakin nykyisen suuruinen, tulisi keskimääräisen lapsiluvun olla vähintään 2,1. Se takaa kansamme ja kulttuurimme säilymisen ja parantaa pysyvästi ikärakennetta. Silloin Suomeen syntyisi noin 70 000 lasta vuodessa, kun vuonna 2002 syntyi noin 55 600 eli vähemmän kuin yli sataan vuoteen.

Lapsiperheiden osuus perheistä on alentunut 30 vuodessa 65%:sta 42%:iin ja keskimääräinen lapsimäärä 60-luvun 2,3:sta 1,7:ään vuonna 2002. Tämä heijastaa sitä, että monilapsisten perheiden osuus on alentunut selvästi viime vuosikymmeninä. Tosin 80-luvulta alkaen monilapsisten osuus on taas hiukan kohonnut. (Lähde: Väestöliitto/ Suomen väestö 2031, s.67 ja 47, Tilastokeskus 2004).

Jos naisille mieluisin oma lapsiluku toteutuisi, keskimääräinen lapsiluku olisi 2,6 ja miehillä vastaavasti 2,2-2,4 ikäluokasta riippuen. (Lähde: Tilastokeskus, Nikander/Naisen elämänkulku ja perheellistyminen, 1992, s. 96; Suomalaismiehen perheellistyminen, 1995, s. 47). Samantasoisia tuloksia antoi vuoden 2002 Perhebarometri (Väestöliitto). Lapsiluvun kasvu on siten muusta kuin mieluisuudesta kiinni. Sinkkujen määrän kasvu ja yleistyvä ensimmäisen synnytyksen myöheneminen vähentävät myös syntyvyyttä.

Erityisesti pitkän korkea-asteen koulutuksen hankkineiden naisten tilanne on ristiriitainen. Heidän lapsilukutoiveensa on muita korkeampi, mutta toteutuma alhaisempi muita suuremman lapsettomaksi jäännin takia (Nikander 1992, s. 98 ja Tietoaika 5/1999, s.12). Kun pitkät opiskeluajat ovat tulleet jäädäkseen, tulisi lasten saantia suosia jo opiskeluaikana, jolloin myös opiskelun jälkeinen pätkätyöpaine vähenisi.

Lapsiluvun kasvussa on huomion arvoinen kasvupotentiaali lasten kokonaismäärään, koska synnyttävät ikäluokat pienenevät ja aktiivi-ikäisiä suomalaisia muuttaa maasta syntyvyyteen nähden huomattavia määriä. Perhepolitiikan kohdistaminen lasten saannin aikaistamiseen ja yli kahden menevien lapsilukujen edellytysten parantamiseen ovat realistisimpia panostuskohteita syntyvyyden parantamiseksi. Myöhään aloittajat jäävät muita useammin lapsettomiksi. Lapsen syntyminen sisarukseksi on luontevaa, jos perheen talous kestää. Vasta 3+ lapsiluvut tasapainottavat 0-1 lapsisia väestön uusiutumistasoon.

Lisää: http://www.kolumbus.fi/kolmeplus/vhsuhde.htm