Dia 7 (13)
Huomautukset:
Lapsista johtuvien kustannusten tasaaminen lapsiperhevaiheessa oleville parantaisi edellytyksiä aikaistaa lasten saantia ja toteuttaa myös kahta suurempia lapsilukutoiveita. Näillä täydennyksillä perhetuet saataisiin nostettua lähemmäs perheiden tarpeita, hyvää kansainvälistä tasoa ja maamme väestörakenteen kehityksen tarpeita..
Verottomilla lapsilisillä korvataan osa lapsista aiheutuvista lisäkuluista, jotka kasvavat lapsiluvun ja lasten iän mukana. STM:n asettama lapsilisätyöryhmä piti tammikuussa 2001 tärkeänä lapsilisän jatkamista aikuisikään saakka ja nostamista lapsiluvun mukaan porrastetusti kustannuskehityksen tasalle. Koululaisten ja opiskelijoiden kustannuksia tasaamaan tarvitaan opintotukea lapsilisien jälkeen. Riippumatta vanhempien tuloista tai tuloissa elatusvastuu huomioiden. Muuten lapsilisien loppumisvaihe kuormittaa perheiden toimeentuloa liikaa, kun menot lapsista ovat suurimmillaan ja koulunkäynti estää lasten omien tulojen hankintaa. Elatusvastuun kasvu lapsiluvun kasvaessa ja lasten vanhetessa tulisi huomioida paremmin myös verotuksessa ja muissa tulonsiirroissa.
Omien lasten hoito tulisi nähdä eläkkeeseen oikeuttavaksi työksi siinä kuin vieraidenkin lasten. Lapsimäärän kasvusta ja pienistä lapsista johtuva työmäärän kasvu tulee huomioida hoitotyöstä kertyvissä tuloissa ja eläkkeessä, jotta itse lapsensa hoitavat kotitaloudet tulevat kilpailukykyisiksi päivähoitoon sisältyvää yhteiskunnan nettotukea saaviin ja lapsettomiin kotitalouksiin nähden.
Kotihoito yleistyy lapsiluvun kasvaessa. Jos perheessä oli kouluikäisiä ja pienempiä lapsia niin kaksilapsisissa perheissä kotihoidon osuus oli 29%, kolmelapsisissa 48% ja 4+ perheissä 77%. Pienituloisimmassa viidenneksessä kotihoidon osuus oli 82%, suurituloisimmassa viidenneksessä (kunnallisen tai yksityisen) päivähoidon osuus oli 61%. (lähde: Tilastokeskus, Suomalainen lapsi, tiedot vuodelta 1988). Päivähoito näyttää olevan pääosin pienten hyvätuloisten lapsiperheiden palvelu, jonka vaikutus perheiden toimeentuloon vähenee lapsiluvun kasvaessa. Päivähoitopalvelut eivät näin ollen yksin riitä poistamaan toimeentuloesteitä syntyvyyden kasvulta nykyisestä.
”Tasarahamalli” tai vastaava tuki myös kotihoitoperheiden lastenhoitotyöhön tasapuolistaisi lasten hoidon rahallisen tuen. Tasarahamallissa perhe saa saman tuen hoitomuodosta riippumatta ja maksaa itse eläkemaksut ja kodin ulkopuolisen hoitomaksun ja tuen erotuksen (Tenhunen-Marttala) – kokeilemisen arvoinen uusi lähestymistapa. Kodinhoitoavun saanti tulisi myös palauttaa laissa säädetyn mukaiseksi. Sillä olisi arvoa erityisesti kotihoitoperheille arjen vaatimusten yllättäessä.
Lapsimäärän kasvaessa kolmeen ja yli paineet kasvavat suurempaan asuntoon ja auton hankintaan tai suurentamiseen. Myös kodinkoneiden suorituskykyvaatimus ja hinta kasvavat. Suuria vuokra-asuntoja on rajoitetusti saatavissa, joten lapsiluvun kasvu yli kahden lapsen vaatii useimmilta kotitalouden mittakaavassa isot lisäinvestoinnit. Lasta kohti laskettuna omaisuus ei lapsiluvun kasvaessa kuitenkaan kartu usein senkään vertaa, mitä pienemmässä perheessä. Lisähankintojen ja lisäkulutuksen sisältämien verojen huomioiminen tuloverotuksessa olisi paikallaan jo tasaveroisuuden vuoksi, mutta se olisi samalla myös investointivaraus kasvaviin sukupolviin.
