Puuh, olen sitten kipea, atsiuh, kun kurssit vihdoin alkavat kunnolla. Lisaksi aktiivinen epasosiaalisuus vaivaa ja muutenkin on vaikeaa. Valivali. Onneksi viski on halpaa.

Onneksi olen lukenut paljon Hegelia ja oppinut vihaamaan miesta. Voiko sattua absoluuttisestikaan paahan nain paljoa? Ma en vaan saa filosofista mitaan tolkkua, vaikka yritan kuinka ja se on aika raivostuttavaa. Taytyy varmaan vaan yrittaa kovemmin.

Ei mikaan ihme, etta Marx alkoi vihaamaan oppi-isansa porvarillisia oppeja, tassahan radikalisoituu kuka tahansa. Huonolla tsakalla kay viela niin, etta joudun palaamaan Kanttiin, etta Hegel aukenisi kunnolla. Ja sitten joudutaankin varmaan jo Humeen ja Descarteehen helposti. Filosofian perinteen rikkaus on kylla hienoa, mutta se tekee oppimisesta niin kovin vaikeaa - ennen kuin ymmartaa Sartrea, Heideggeria tai alku-Marxia pitaa kahlata Platonia ja Aristotelesta. Hyh-hyh.