Henkilökultti

sunnuntai, huhtikuu 30, 2006

Vapun kunniaksi menköön. Kolme parasta ajankohtaisuuden mukaan (ensimmäinen ei ole syystä tai toisesta kovin muodissa):

KANSAINVÄLINEN

Meit valhein ruokkii tyrannit
mut rauha meille koittakoon.
Nyt lakko tehdään armeijoissa,
aseet pois pantakoon.
Ja jos aikovat nuo kannibaalit
sankareita meistä taas,
niin tietäkööt he, että luodit
silloin kenraalimme saa.

Tää on viimeinen taisto,
rintamaamme yhtykää!
niin huomispäivänä kansat
on veljet keskenään!

Ei muuta johtajaa, ei luojaa
kuin kansa kaikkivaltias.
Se yhteisonnen säätää, suojaa,
se on turva tarmokas.
Eestä leivän, hengen, kunniamme
yössä sorron, turmion,
kukin painakaamme palkeitamme,
kun käymme työhön, taistohon.

On kurjan kurjat kunniassaan
raharuhtinaat nuo röyhkeät.
Ei koskaan tee ne itse työtä,
vaan ne työtä ryöstävät.
Varat kansan hankkimat on menneet
kaikki konnain kukkaroon.
Pois kansa velkansa jo vaatii,
nyt ryöstösaalis tuotakoon.

san. Eugène Pottier (1871), säv. Pierre Degeyter (1888)
suom.Otto Wille Kuusinen, Yrjö Sirola ja Sulo Wuolijoki (1905).

Bonus track Clermont-Ferrandin viikseikkäille kommunisteille (huomaa loppusoinnut):

L?Internationale

Debout les damnés de la terre
Debout les forçats de la faim!
La raison tonne en son cratère
C?est l?éruption de la fin.
Du passe faisons table rase
Foules, esclaves, debout, debout
Le monde va changer de base
Nous ne sommes rien, soyons tout!

C?est la lutte finale
Groupons-nous, et demain (bis)
L?Internationale
Sera le genre humain!

Il n?est pas de sauveurs suprêmes
Ni Dieu, ni César, ni tribun
Producteurs, sauvons-nous nous-mêmes
Décrétons le salut commun
Pour que le voleur rende gorge
Pour tirer l?esprit du cachot
Soufflons nous-mêmes notre forge
Battons le fer quand il est chaud.

L?état comprime et la loi triche
L?impôt saigne le malheureux
Nul devoir ne s?impose au riche
Le droit du pauvre est un mot creux
C?est assez, languir en tutelle
L?égalité veut d?autres lois
Pas de droits sans devoirs dit-elle
Egaux, pas de devoirs sans droits.

Hideux dans leur apothéose
Les rois de la mine et du rail
Ont-ils jamais fait autre chose
Que dévaliser le travail
Dans les coffres-forts de la bande
Ce qu?il a crée s?est fondu
En décrétant qu?on le lui rende
Le peuple ne veut que son dû.

Les rois nous saoulaient de fumées
Paix entre nous, guerre aux tyrans
Appliquons la grève aux armées
Crosse en l?air, et rompons les rangs
S?ils s?obstinent, ces cannibales
A faire de nous des héros
Ils sauront bientôt que nos balles
Sont pour nos propres généraux.

Ouvriers, paysans, nous sommes
Le grand parti des travailleurs
La terre n?appartient qu?aux hommes
L?oisif ira loger ailleurs
Combien, de nos chairs se repaissent
Mais si les corbeaux, les vautours
Un de ces matins disparaissent
Le soleil brillera toujours.

lauantai, huhtikuu 29, 2006

Ruttasin koko gradusemmani yhdeksi entryksi alle. Paradigmaa, feminismiä, atomipommeja ja kommunisteja. Alaviitteet jätin sentään pois. Repikää siitä :)

Thomas Kuhnin paradigmakäsitteen kritiikki: osa 2

1. JOHDANTO
2. PARADIGMAN MÄÄRITELMÄ
3. INTERNALISTINEN PARADIGMA
4. STAATTISESTI OBJEKTIIVINEN PARADIGMA
5. ELITISTINEN PARADIGMA
6. YHTEENVETO
Lähteet

1. JOHDANTO

Thomas Kuhnin lanseeraama paradigma on käsitteenä vakiinnuttanut asemansa tieteenfilosofiassa. Käsitteen sitoumuksia on samalla kritisoitu ja kritisoidaan edelleen voimakkaasti. Tämä esitys selvittää käsitteen historiaa ja sitä vastaan esitettyä uudempaa kritiikkiä.

Yleisenä väitteenä voidaan esittää, että aikalaisten kritiikki piti Kuhnin paradigmakäsitettä liian radikaalina. Myöhempi kritiikki on sen sijaan pitänyt sitä liian konservatiivisena. Muutos johtunee paradigman osittaisesta hyväksymisestä ja muuttumisesta osaksi tieteellistä yleissivistystä.

2. PARADIGMAN MÄÄRITELMÄ

Thomas Kuhn väitti pääteoksessaan Tieteellisten vallankumousten rakenne (1962) tieteellistä historiankirjoitusta tarkoitushakuiseksi. Historiallisen aineiston perusteella Kuhn uskoi osoittavansa tieteellisen kehityksen noudattaman yleisen mallin ensisijaisesti historiassa, mutta myös tieteessä ylipäänsä. (Kuhn, 1962, 15-17)

Kuhnin (1962, 23) mukaan paradigma tarkoittaa tieteenharjoituksen esimerkkejä, jotka kuvaavat tieteeseen hyväksyttyjä lakeja, teorioita, sovelluksia ja instrumentointeja. Nämä tieteenharjoituksen esimerkkitapaukset tuottavat malleja, jotka oppimalla tieteenharjoittajat määrittävät asemansa tieteen kentällä. Paradigma sisältää myös metafyysiset sitoumukset (Shapere, 1964).

Kuhnin (1962, 23) teoria lähtee oletuksesta, että tieteellinen kehitys voidaan jakaa laadullisesti keskenään erilaisiin normaalitieteeseen ja tieteelliseen vallankumoukseen. Yleensä tiede askartelee tunnettujen ongelmien ja paradigman antamien ratkaisujen parissa. Silloin tällöin normaalitiede tuottaa anomalioita, eli tuloksia joita paradigma ei selitä, ja tiede kriisiytyy (Kuhn, 1962, 48). Sen seurauksena tieteenalalla voi tapahtua tieteen kentän mullistava tieteellinen vallankumous. Tämä tarkoittaa vallitsevan paradigman muutosta (Kuhn, 1962, 48). Vallankumous on siis tapahtuma, joka luo uuden käsityksen koko tieteenalan tehtävästä ja tehtävään pääsemisen välineistä eli teorioista, metodeista ja tutkimusvälineistä.

Tässä työssä paradigmaa käytetään laajassa merkityksessä . Kuhnin paradigma-käsitteeseen kohdistunut aikalaisten kritiikki piti loogisesta positivismista tiukkaa irtiottoa tehnyttä tiedekäsitystä monellakin tapaa liian radikaalina. Uudempi kritiikki sen sijaan on pyrkinyt osoittamaan tavat, joilla tiedekäsitys on liian konservatiivinen. Tämä kritiikki voidaan jakaa käsityksiin, jotka pitävät Kuhnin paradigmaa liian internalistisena, staattisesti objektiivisena tai elitistisenä.

3. INTERNALISTINEN PARADIGMA

Feminismi omaksui 1960- ja 1970-luvuilla runsaasti vaikutteita Kuhnilta ja tämän seuraajilta hahmotellessaan sukupuolen merkitystä tieteessä. Kritiikin lähtökohtana on tietoisuus syvästä eriarvoisuudesta arkipäivässä ja tieteessä. Eriarvoisuus tieteessä voidaan hahmottaa esimerkiksi tarkastelemalla sen historiaa: jos sukupuolten tulisi olla samanarvoisia, niin miksi vain miehet puhuvat? (Longino, 2003, 261-262)

Kuhnin paradigma-käsitys tarjosi lähtökohdan arvostella tiedettä, sillä Kuhnin mukaan tieteen kehittymiseen ovat vaikuttaneet perinteisessä mielessä tieteen ulkopuoliset tekijät (Kuhn, 1977, 13-15). Kuhn ei kuitenkaan kuvannut kovin selkeästi kaikkia tapoja miten nuo ulkopuoliset tekijät tieteeseen vaikuttivat. Tuon vaikutuksen etsiminen tuli keskeiseksi: feminismi kiinnitti huomiota esimerkiksi psykologian ja biologian vinoutuneisiin selityk-siin (Harding, 1986, 30-34).

Toisaalta Kuhn asetti myös esteitä paradigmojen muuttamiselle oikeudenmukaisemmiksi: ensin kommunikaatio niiden välillä ei ollut mahdollista, koska eri paradigmojen piirissä olevat elivät eri maailmoissa ja kääntyminen paradigmasta toiseen tapahtui uskonnollisen kääntymyksen kaltaisena tapahtumana (Kuhn, 1962, 213-214). Myöhemmin (1977, 336-339) Kuhn myönsi paradigmojen välisen keskustelun mahdolliseksi (vaikkei ?puhdasta havaintokieltä? olekaan), mutta piti silti kiinni uskonnollisen kääntymyksen metaforasta. Molemmat näistä käsityksistä mahdollistavat linnoittautumisen vanhaan paradigmaan tavalla, jota tieteen edistykseen pyrkivä feministinen ohjelma ei voi hyväksyä.

Harding (1986, 35) näkee Kuhnin edeltäjänä projektissa, jonka tarkoituksena on vapautua orjuuden kahleista kehittäen tiedettä kohti parempaa. Kuhn epäilemättä kannattaakin syvästi tieteellistä edistystä (1962, 170). Toisaalta hän ihailee aidosti maailmankuvansa (paradigmansa) vankeja, kuten esimerkiksi Aristotelesta. Siten Kuhn tuskin hyväksyisi Har-dingin (1986, 204) hänen nimissään tekemää hyökkäystä aikaisempien, outoja takapajuisia uskomuksia sisältävien maailmankuvien kimppuun.

Kuhnilla tieteellisen kriisin, ja sitä kautta vallankumouksen, synnyttävät tieteen sisäisten havaintojen sopimattomuus vallalla olevaan paradigmaan. Hardingin lähtökohta on maailmassa oleva sosiaaliseen sukupuoleen liittyvä huutava epäkohta, josta lähtien pyrkimysksenä on korvata tieteen käytännöt tasa-arvoisemmilla. Tämä projekti vaatii, että tuleva tasa-arvoisempi tiede on jollain tapaa parempi kuin entinen. Kuhnin käsitys ei mahdollista tämänkaltaista vertailua.

4. STAATTISESTI OBJEKTIIVINEN PARADIGMA

Toinen feministisen kritiikin haara suhtautuu vielä kriittisemmin objektiivisuuteen. Se pitää tieteessä vallitsevaa käsitystä objektiivisuudesta lähtökohtaisesti miehiseen psykologiseen kehitykseen liittyvänä ilmiönä. Tällöin tarkoituksena on kehittää uusi refleksiivisempi tieteellinen ideologia (Keller, 1995, 31-33).

Keller kannatti tieteen mallin ottamista pikemminkin sosiaalitieteistä kuin fysiikasta (1985, 6-9). Niissä vallitsi hänen mukaansa useampia samanaikaisia hyväksyttyjä tiedon tuottamisen tapoja. Perinteisessä kuhnilaisessa ajattelutavassa tämä tarkoittaisi, ettei tiede vielä ole kypsä eli saavuttanut ensimmäistä paradigmaansa.

Keller ammensi käsitteensä psykoanalyysin alueelta. Hänen mukaansa miesten varhaislapsuuden kehityksen aikana objektiivisuuden tärkeimmäksi piirteeksi muodostuu irrottautu-minen, ?detachment?. Naisen kehityksessä objektiivisuudessa tärkeämmäksi muodostuu asioiden riippuvuus toisistaan, dynaaminen objektiivisuus. Tiede, joka on pelkästään miehinen ylikorostaa täten Kellerin mukaan objektiivisuutta irrottautumisena ja etääntymisenä tarkasteltavasta kohteesta. (Keller, 1978, 409-433)

Kuhn (1962, 194-197) esitti, että paradigman valintaa ohjaavat tieteenharjoittajien arvot. Kuhn ei tässä yhteydessä puhunut objektiivisuudesta, johtuen siitä, ettei algoritmia objektiivisen paradigmavalinnan tueksi ollut paradigmojen yhteismitattomuudesta johtuen. Kuhn ei myöskään puhunut mitään tiedeyhteisön arvojen muutoksesta tai tarpeesta muuttaa niitä.

Kommentaattoreista Longino (2003, 279) ehdottaa laajennusta Kuhnin paradigmaan: para-digmaa arvioidessa tulisi arvioida myös pragmaattisia arvoja. Arvojen ollessa feministisiä voisi Kuhnin paradigma olla käyttökelpoinen. Joka tapauksessa se oli ainakin aikanaan hyödyllinen hyökättäessä loogisen positivismin hiipuvaa semanttista reduktionismia vastaan.

5. ELITISTINEN PARADIGMA

Kaikkein kovimmat iskut Kuhnin paradigma-käsitteelle on antanut Steven Fuller kirjassaan Thomas Kuhn: A Philosophical History for Our Times (2000). Siinä hän lähestyi laajalla kulttuurihistoriallisella aineistolla Thomas Kuhnin omia tutkimuksia ja hänen paradigma-käsitettään pohjustaneita tieteenfilosofia keskusteluita. Fullerin näkemykset lienevät aiheuttaneet kiistaa enemmän sävynsä kuin väitteidensä takia. Ainakin lähtökohtaisesti vaikuttaisi siltä, että Kuhnin esittelemää tieteen tutkimisen tapaa pitäisi voida legitiimisti käyttää myös häneen itseensä. Fuller menee tosin tässä hiukan pidemmälle esitellen Kuhnin oppi-isänkin tiedepolitiikkaa.

Fuller esittää tieteenfilosofiassa toistetun käsityksen, että Kuhnin omat tieteenhistoriat si-sältäisivät suuria virheitä, koska vuosisatansa tunnetuin tieteenhistorioitsija ei itse viihtynyt arkistoissa. Toisaalta hänen paradigmakäsitettään käytettiin yleisesti kritiikittä sosiaalitieteissä oikeuttamaan niiden asemaa samanarvoisena fysiikan kanssa. Kuhnin työstä on myös seurannut yhä laajemmalla hajonnut ja erikoistunut tieteenalojen joukko. (Fuller, 2001, 379)

Kuhnin akateemiseen uraan vaikutti voimakkaasti tämän ohjaaja professori James Bryan Conant, joka voidaan muistaa myös yhdysvaltain atomipommihankkeen johtajana, Big Science -ajattelun edistäjänä, National Science Foundationin johtajana sekä militantin antikommunistisen Present Danger -komitean jäsenenä. Conant pelkäsi suuren yleisön menettävän uskonsa tieteeseen, jos se saisi tietää sen kehityksestä vain pommien kautta. Sen takia tarkoitus oli eristää erilaiset tieteet. Kuhn teki juuri tämän paradigmakäsitteellään (Fuller, 2000, 379).

Edelleen yliopistojen muuttuessa yläluokan oikeudesta laajemmille joukoille suunnatuiksi Conant pelkäsi voimakkaasti, että demokraattinen kontrolli haittaisi niiden kilpailukykyä verrattuna suljetumpiin neuvostoliittolaisyliopistoihin. Fuller väittää Conantin pitäneen lieviä irrationalismin muotoja ("mild forms of irrationality") välttämättömänä pahana, jotta liian vapaisiin tutkimuksiin johtava kaaos ei voisi toteutua. Erityisen ongelmallisena yhteiskuntajärjestykselle Conant piti toistuvia vallitsevan sosiaalisen järjestyksen kyseenalaistavia tutkimuksia (Fuller, 2000, 379).

Fullerin (2001, 390-400) mukaan Kuhn paradigma on elitistinen, ja kantaa voimakasta jakoa tietoon, joka sopii kaikille ja tietoon, joka sopii harvoille. Tämä paradigmaan sisäänra-kennettu tiedon määritelmä tuhosi Fullerin mukaan demokraattisen tiedepolitiikan nähtävissä olevaan tulevaisuuteen asti. Jopa Kuhnista kokoomateoksen laatinut Nickles (2003, 7-9) hyväksyy syytöksen siitä, että Kuhn teki tieteestä keskiajan kiltojen kaltaisen instituu-tion.

Fullerin lukutapa herättää kysymyksiä erityisesti siksi, että Tieteellisten vallankumousten rakenteen sävy on pikemminkin tiedettä vapauttava kuin kahlitseva. Tieteen aristokraattiset ja kiltamaiset piirteet eivät myöskään tule esitetyiksi ensimmäistä kertaa Kuhnilla, joskin portinvartijoiden rooli korostuu edistyksen palautuessa tiedeyhteisön arvoihin.

Kirjan vaikutuksista tekee poikkeuksellisen ehkä niiden suuruus: paradigma-käsite on yleistymällä vaikuttanut maallikoiden tiedekäsitykseen ja tieteen itseymmärrykseen enemmän kuin mitä sen kirjoittaja on tarkoittanut. Samalla ovat uudentuneet paradigman elitistiset ja tiedekäsityksen demokratianvastaiset piirteet.

6 YHTEENVETO

Paradigman sitoumuksia koskeva keskustelu jatkuu edelleen. Paradigman käytön yleistyessä myös sen sisältämä käsitys tieteestä on voimissaan. Aikalaisten radikaaleina pitämät väitteet ovat haalistuneet konservatiivisiksi.

Hyväksymällä tieteen ulkopuolisten tekijöiden vaikutuksen tieteeseen Kuhnin paradigma-käsite toimi lähtökohtana tasa-arvoisempaan tieteeseen pyrkivässä feministisessä projektissa. Paradigmojen välisen vertailun mahdottomuus teki kuitenkin paradigma-käsityksestä soveltumattoman projektiin. Kuhn ei juuri puhunut tarpeesta muuttaa tiedettä tai sitä ohjaavia arvoja. Kuhn tuli jopa eristäneeksi tieteenaloja toisistaan ja, oppi-isänsä väitetyllä myötävaikutuksella, demokraattiselta kontrollilta. Hänen tarkoituksensa lienee pikemmin-kin ollut vahvistaa tieteiden asemaa ?puhtaan havaintokielen? osoittauduttua unelmaksi.

Kuhnin alkuperäinen tarkoitus oli kritisoida oppikirjatieteen kumulatiivista tieteenkuvaa vastaan. Siinä hän onnistuikin. Samalla hän tuli luoneeksi paradigman paradigmojen avulla etenevästä tieteestä, jonka tarkoista sitoumuksista sekä yhteydestä tieteeseen ja -tiedepolitiikkaan käydään edelleen keskustelua.

Lähteet

Fuller, Steve. (2000). Thomas Kuhn: A Philosophical History for Our Times. University of Chicago Press. Chicago.

Harding, Sandra. (1986). The Science Question in Feminism. Open university Press. Mil-ton Keynes.

Keller, Evelyn Fox. (1978). Gender and Science. Psychoanalysis and Contemporary Though 1 (3).

Keller, Evelyn Fox. (1985). Reflections on Gender and Science. Yale University Press. Lontoo.

Keller, Evelyn Fox. (1995). Feminism and Science. Teoksessa Keller, Evelyn Fox ja Helen Longino (1995): Feminism and Science. Oxford University Press. Oxford.

Kuhn, Thomas (1992): Tieteellisten vallankumousten rakenne. Suomentaja K. Pietikäinen. WSOY. Juva. (Alkuperäinen teos The Structure of Scientific Revolutions julkaistu 1962, käännös perustuu toiseen painokseen 1969.)

Kuhn, Thomas. (1957). The Copernican Revolution. Harvard University Press. Cambridge (MA).

Kuhn, Thomas (1974): ?Second Thoughts on Paradigms?. Teoksessa Kuhn, Thomas (1977): The Essential Tension. Selected Studies in Scientific Tradition and Change. The University of Chicago Press. Lontoo.

Kuhn, Thomas (1977): The Essential Tension. Selected Studies in Scientific Tradition and Change. The University of Chicago Press. Lontoo.

Longino, Helen. (2003). ?Does The Structure of Scientific Revolutions Permit a Feminist Revolution in Science??. Teoksessa Nickles, Thomas Thomas Kuhn Cambridge Univer-sity Press. Cambridge.

Shapere, Dudley (1964): ? The Structure of Scientific Revolutions?. The Philosophical Re-view 73, 383-394.

Kokoteatterin Putinin venäjä kuvasi naapurimaamme poliittista kehitystä. Mitä enemmän asiat muuttuvat, sitä vähemmän ne muuttuvat.

Asuntolainaa ja Puotilaan.







Which ElfQuest Character Are You? (FEMALE)




You are Winnowill; the evil one!
Take this quiz!








Quizilla |
Join

| Make A Quiz | More Quizzes | Grab Code

perjantai, huhtikuu 28, 2006

Suomen eduskunta tekee ulkopolitiikkaa perustuslailla ja halveksuu paitsi kansanvaltaa Ranskassa, niin myös koto-Suomessa. Eikö diili ollutkaan niin, että se pitää hyväksyä joka maassa? Ja joka tapauksessa perustuslain muutos pitää tuoda kansanäänestykseen, ainakin jos on selvää, että sillä ei ole mitään toivoa mennä läpi tuosta kansanäänestyksestä.

No, saadaanpa ainakin kunnon mielenosoitukset jos tätä tosiaan yritetään viedä läpi.

Yle kertoi: "Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta kehottaa hallitusta esittämään EU:n perustuslakisopimuksen hyväksymistä ennen puheenjohtajuuskauden alkua heinäkuussa.
Valiokunta ei puolla kansanäänestyksen järjestämistä."

Herätys poliitikot! Täällähän on vaalit ensi keväänä. Haluatteko tosiaan jakaa valttikortit Keskustalle ja Vasemmistoliitolle? Ja miten kansanäänestykseen suhtautuvat Vihreät?

sunnuntai, huhtikuu 23, 2006

Tyoterveisia kesaisesta Hollannista. Kirjoitelen tata Eindhovenilaisen hotellin aulasta ja tati kyttaa siihen malliin, etta tulee aika lyhyt merkinta. Hauska paikka tama Hollanti, joskin ei taalla taysijarkisena varmaan voisi pysya kovin pitkaan.

Tati tuli kadulla kysymaan multa saksaksi lahinta kahvikauppaa. En osannut eritella mika komponentti tapahtuneesta huoletti eniten. Pitaisi ehka huolitella ulkonakoaan joskus. Ensi elamassa. Keskiviikkona takaisin. Parjailkaa.

keskiviikko, huhtikuu 19, 2006

Taas on ihmetelty autonomista ja poliittista toimintaa. Samapa tuo, kunhan maailma muuttuu paremmaksi, osapuolet päätyvät johonkin ymmärrykseen jostain eikä ihmisiä vahingoiteta.

Chapelle showssa kysyttiin: is pimping easy? Vastaukset alkukesästä.

tiistai, huhtikuu 18, 2006

Kevät, vuoden kaunein joskin kiireisin aika. Nojaa, tykkään minä kesästäkin. Matalalentoa mennään pari päivää, joskin deadlinet joustavat näköjään itse niin hyvin, että mun ei tarvitse. Jee. Pitäisi hakea pankista kerralla oikein kunnolla lainaa. Milloin musta tuli näin iso?

Samaan aikaan muualla: säätöä.

perjantai, huhtikuu 14, 2006

Päihteistä. Länsi-Suomessa löydettiin kiellettyjä substansseja joidenkin vasemmistolaisten kotoa. Poliisi tutkii asiaa. Poliittinen prosessi on samaan aikaan jo käynnistynyt: eräät vaativat vasemmistolaisen eduskuntaehdokkaaksi asetetun luopuvan paikallisista luottamustoimistaan: olihan hän peräti asunut samassa asunnossa, jonkun huumeiden käytöstä epäillyn kanssa. Draken huumekohu edellisistä eduskuntavaaleista on edelleen muistissa, samoin kuin sen jälkeiset vihreiden sisäiset vakaumuksentutkinnat.

Välillä on vaikea kuvitella mistä tämä poliittinen todellisuus. Ihan varmasti kaikki tietävät lähipiiristään käyttäjiä. Ihan varmasti puolueissa ja nuorisojärjestöissä sauhutellaan siinä missä muuallakin Suomessa. Tämä ei ole arvolataus, tämä on fakta. Samanlainen huumekohu saattaisi osua mihin tahansa puolueeseen tai sen nuorisojärjestöön. Jopa juttuja tekevät toimittajat myöntävät, että nykyisessä keskustelussa heitellään kiviä, eikä puhuta ongelmista niihin puuttumisesta puhumattakaan. "Drugs are bad, m'key?"

On ollut puhetta, että kaikkien puolueiden nuorisojärjestöjen pitäisi tehdä kannanotto siitä, että huumevainojen tulisi lakata lehdistössä. Voi olla liian kova pala muutamille. Käytti tai ei ja oli se hyväksyttävää tai paheksuttavaa, ei sen pitäisi olla keskeisin nuorten politiikan ja puolueiden päällä kustu leima. Siitä kärsii kaikkien nuorten ääni politiikasssa.

Tätäkään ei varmaan olisi pitänyt kirjoittaa. Hui kamala.

keskiviikko, huhtikuu 12, 2006

Tänään on sitten sommiteltu tulipaloja ja väistelty ilmassa näin kevään mittaan leijuvia nakkeja ja raskaita esineitä. Onneksi lienen kehittynyt tässä, joskaan täydellinenhän sitä ei ole milloinkaan.

Haastatteluita pitäisi tehdä uudeksi ylioppilaslehden päätoimittajaksi. Mikäs siinä. Tykkään vain enemmän olla haastateltavana kuin haastattelijana. Onneksi on monta hyvää hakijaa!

Samaan aikaan toisaalla voisi (tai vähän kuin pitäisikin) kirjoittaa läppää toimintatutkimuksesta, mennä ensi viikolla hollantiin, ostaa asunto ja velkaantua, laatia joku laadullinen esitys, laatia joku määrällinen esitys, opetella kansiksen oppihistoria, tarjota vaihtoehtoja globaalille kapitalismille ja lomailla pääsiäisen ajan.

Ainiin, ja sitten kannattavia rikoksia pitäisi tosissaan kirjoittaa. Ja joku lehtijuttu. Ja vero-ohjauksia ilmoituksineen.

Pääosan oikeista töistä sentään lykkäsin ensi viikolle. Van vähän kommentointia ja lueskelua.

Aurinko paistaa ja lumikin taitaa vihdoin vähän sulaa!!! Ihkudaa. Olisikohan jossain bileet?

Tämä keskustelu on rekonstruoitu. "Juho, onko filosofia tiedettä" kysyi (filosofian) laitoksen johtaja. "Jos nyt leikitään vähän aikaa, että on" vastasin. Vastaus ei ollut paras mahdollinen, mutta ihan terävä. Muutenkin toinen graduseminaari meni hyvin ja tunsin itseni taas vähän viisaammaksi.

Nyt enää se gradu pitäisi kehitellä samasta aihepiiristä.

tiistai, huhtikuu 11, 2006

Chirac veti lain pois. Eläköön vapaus, veljeys ja tasa-arvo. Hyvän päivän kruunaisi vielä ulkoministerin tituleeraaman "euroopan sairaan miehen" lähteminen Italian poliitikasta. Voihan siitä tulla uusi Bushgate, mutta ehkei nyt sentään.

sunnuntai, huhtikuu 09, 2006

Terveisiä Suomen sydämestä. Viikonlopun huippuhetket vietin sängyssä kahden neidin välissä. Terveisiä vaan asianomaisille.

Viime viikolla Papin perhe. Canth oli ihan vedossa ja kutsu yhteiskunnalliseen vuoropuheluun kiinnostava. Ajankohtainen ja etten sanoisi klassinen.

Paavo kävi Vantaalla ja kapitalismikin kuultiin. Muutamalla listalla on virrannut jännittäviä keskusteluita, mutta osallistumisena on ollut pikemmin reaktiivista. Olen varmaan tulossa vanhaksi tai vain liian monella listalla.

Punaiset seireenit olivat taas varmaan muissa puuhissa ja itse nukkemestarikin nukkui. Miettikääpä HYY:n hovi sitä.

keskiviikko, huhtikuu 05, 2006

Ensin oli vähän flunssainen olo ja sitten kävivät venäläiset ja tsekit. Pitää vähentää alkoholinkäyttöä. Piti käydä Ruotsissakin homodiskoilemassa.

Palautin jälkimmäisen gradusemman. Saan siitä haukkuja ensi viikolla. Voin laittaa sitä sitten tännekin ihmeteltäväksi.