Open sourcehan oli antiamerikkalaista, syöpä ja kommunismia?

Microsoftin Open source -sivut.

Open Source - Heroes happen here

Lindenin älyvapaat kannanotot jatkuvat. Ottakaa nyt joku puoluetoimistossa järki käteen, kun Kokoomuksen Pohjois-Pohjanmaan piiri ei ainakaan ota.

Oikeisto hohoi, teette tämän ihan itse itsellenne.

On se mukavaa kun aikuiset puhuvat.

Ensin poliisi sensuroi suomalaisen sivuston. Sitten:

"Laki koskettaa pääsääntöisesti ulkomaisilla palvelimilla olevia sivustoja. Sitä ei ole rajattu koskemaan vain ulkomaisia. Ihan yhtä hyvin poliisilla on oikeus tehdä näitä estotoimia kotimaisille sivuille."- Suvi Linden, Tietokone 25.2.

"Tämän lain tarkoituksena on lasten ja heidän perusoikeuksiensa suojaamiseksi edistää toimenpiteitä, joiden avulla voidaan estää pääsy ulkomailla ylläpidettäviin sivustoihin"- Laki, 1§

"Minua on syytetty siitä, että en tiedä mistä puhun. Minua syyttävät eivät taida tietää. mistä he itse puhuvat."- Suvi Linden, Aamulehti 28.2.

Päivän kysymys: Valehteleeko ministeri, jos ministeri valehtelee?

Yli kaksitoistatuhatta ihmistä vaatii ministerin eroa nettiaddressissa.

Vuonna 1895 King Gillette oli nelikymmenvuotias turhautunut keksijä, tiukka antikapitalisti ja pullonkorkkien kiertokauppias - turhautunut, koska markkinamekanismi oli pilannut hänen elämänsä ja nyt oli aika päästä tasoihin. Hän kirjoitti ja julkaisi 1894 kirjan Human Drift, jossa hän mm. ehdotti että kaikki teollinen ja ei-teollinen työ pitäisi tuottaa yhdessä yrityksessä, joka olisi kansalaisten omistama. Ihmiset asuisivat yhdessä isossa kaupungisa nimenltään Metropolis, joka saisi virtansa Niagaran putouksista. Hänen pomonsa ohjeet olivat selvät: keksi jotain mille on käyttöä joksikin aikaa ja sitten nopeasti heitetään pois.

Sen jälkeen Gillette keksi irroitettavan partaterän, joka vapauttaisi jatkuvasta terän ylläpidosta. Gillette uraauursi amerikkalaista mainosalaa kylkiäismyynnillä lähes minkä tahansa tuotteen kanssa (mm. pankkitilejä). Kiitos Gilletten, ajatus siitä, että voi tehdä rahaa antamalla jotain ilmaiseksi pois ei enää ollut mitenkään radikaali. Lisää.

Oliko tässä opetus? No, millä ajat?

Pelaajatapaamisen suunnittelua:

J1: Myös pelinjohdon esittämästä mysteerinäytelmästä on puhuttu. Sanotaan, että pelin päivänpolitiikkaan kantaaottava aspekti on ketketty näytelmään ja se avautuu vain tarkasteltaessa sitä pelin tapahtumien valossa.
J2: Ymmärsinkö oikein, onko se päivänpoliittinen kantaaottava aspekti nyt se, että pelinjohto on alasti ja näyttää tissejä?
J1: Mutta sen ymmärtää vasta pelin jälkeen...

Ah, taide.

Täällä horjuu harjun päällä
tietty tsaarin teurastaja
norja Nikolain lakeija ,
korkeassa kaakinpuussa.

Elämässä eltaantunut
sevaljeeri säippäsääri
karvalakki verta täynnä
oman kansan kaadettujen.

Hennalassa haudatuille,
Tammisaaren murhatuille
laiteltu ei laakereita
patsahia pystytelty.

Riittänyt ei ristilöitä
konsa kumpua kohonnut.
Arkutta ja aamenitta
koirain lailla lapioitiin
hengettömät harjunliepeen
turpeen alle, santaa suuhun.

Vielä on pysti kaatamatta
kupari kolajamatta,
vielä lätäkkönä läikkyy
veri puntarin nokassa.
(Hannu Salama)

Kiitos Eetu ja Hannu hyvästä markkinoinnista. Kyseessä lienee joku taka-pohjanmaan fatwan saaneen animaatio-ohjaajan tositapahtumien inspiroima elokuva. Teos kertoo suuresta suomalaisesta sotarikollisesta, joka on saanut nimensä Uuden ylioppilastalon viidennessä kerroksessa sijaitsevan Rauhansalin mukaan. Ei näillä lakeuksilla.

Olen ylpeä työstäni enkä suostu nöyristelemään. Tamperelaisena elokuvaohjaajana omistan teoksen Mannerheimin murhaamalle isosedälleni joka kaatui 90 evättä sitten Tampereella tuskin kahtakymmentä vuotta eläneenä.

Yksi suomalaisen urheiluhistorian ikimuistoisimmista haastatteluista ei liity menestykseen, päinvastoin. Haastattelu tapahtui tilanteessa, jossa Matti Nykänen oli passitettu pois mäkimatkalta muistaakseni USA:sta, ja lentokentällä Suomessa häntä oli vastassa tv-kameran ja mikrofonin kanssa Anssi Kukkonen. Anssi ei sortunut "mandariinikysymykseen", vaan laukaisi ytimekkäästi Matille "no ryyppäsitkö". "Ehkä ryyppäsin, ehkä en", oli Matin historiallinen vastaus!

Via Yle. Ollin puolesta, Hiihtoliittoa vastaan.

- Juho, suutele nyt kauniita tyttöjä ja lähdetään. Pitää mennä.

Päivä 1.

Torstaina menin Pietariin. Seitsemän tuntia bussissa, sählinkiä rajalla, kossupullo puoliksi. Pietarissa häröilyä, kämppä keskustassa, Sashan kavereita ja hyvää portugalilaista punaviiniä vodkan kanssa. Valkovenäläiset olivat taas kerran kadonneet jonnekkin. Kierretyt baarit olivat nimeltään Moat, Fidel ja Datcha, ensimmäistä uskaltaa jopa suositella. Kahteen nimettömäksi jäävään paikkaan emme päässeet sisään, koska olimme ulkomaalaisia. Elävää musiikkia ja uteluita mikä on bändimme nimi. "Vanhanen made me do it" ei olisi ehkä toiminut, "Putin made me do it" olisi voinut olla parempi vastaus. Jatkot Sashalla, nukkumaan kuudelta.

Päivä 2.

Päivä käyntiin vodkalla. Sen jälkeen tapaamaan Kirilliä vaimoineen ja lapsineen. Letunpaistoa lähiössä, perheidylliä, telkkarista käsittämätöntä venäläistä viihdettä.

Those were the days

radiosta kulkiessa lähiöstä pois. Sitten Russian Artillery Museum Katushat olivat mielekkäät, P-2 ohjukset isoja, neukkuarmeijan kaikki vientituotteet katselmuksessa. Vaihtuvassa näyttelyssä

Kalashnikov - mies, ase, legenda

. Venäjän armeijan päivä olisi ollut seuraavana päivänä, emme menneet katsomaan paraatia tai Leningradin piirityksen elävöitystä. Kehotimme silti venäläisiä kiittämään niistäkin. Illalla dokaamaan. UG-teknoklubin avajaiset väliin, koska isäntä hyvin kipeänä. Illalla bileet, joissa kahdeksan eri rikosnimekkeen törkeää rikkomista syyttäjäviranomaisten läsnäollessa. Mahdollisesti jopa päätekijänä. Nukkumaan neljältä.

Päivä 3.

Päivä käyntiin kaljalla. Ensin vuorossa Russian State Museum, josta suoraan Olgan Chinchilla-Pedron syntymäpäiville. Kaksi pulloa Tequilaa ja kakkua. Yön selkään sotilasparaatin läpi Sasha kuskina ja suunta kohti tämän kesäasuntoa. Hullu, ja sympaattinen, koiraseläin joka haki voimakkaan vaistonvaraista sukupuoliyhteyttä kaikkeen liikkuvaan. Sauna ja amerikkalaista viihdettä. Kävely metsässä. Nukkumaan kolmelta.

Päivä 4.

Ei alkoholia enää koskaan. Rentoutumista datchalla ja lisää käsittämätöntä tv-viihdettä. Mm. Venäjän raitis idoli ja meediot tutkivat -dokumentaari (varmasti ainakin 4D). Päiväretki luonaaseen lumimyrskyyn. Tsaarin palatsissa ihmettelyä elintavoista ja klassista musiikkia aidossa ympäristössä kommunisti-Andrein musiikkiprofessoriäidin suosittelemana. Illalla päiväunet ja paluu joukkobussilla, lähtö puoli kymmeneltä. Muu ryhmä venäläisiä. 15 euroa Helsinkiin, 20 euroa kotiovelle. Sorrun. Bussi menetetyssä Viipurissa, merimiehet huutavat tavaritsh. Reitti Loviisan, Sipoon, Korson, Koivukylän, Maasälväntien, Oulunkylän kautta Puotilaan puoli viisi aamulla. Seuraavana päivänä töihin. Sitä seuraavana univelka.

Koska pääsen takaisin? Kuulemma heti, jos ottaa päähän.

- So are you his girlfriend?
- I am his friend... girl.
- Fair enough.

Takaisin Suomeen. Ah, minkä teitte. Tämä soi kovalla Pietarin yössä.

Nager dans les eaux troubles
Des lendemains
Attendre ici la fin
Flotter dans l'air trop lourd
Du presque rien
A qui tendre la main
Si je dois tomber de haut
Que ma chute soit lente
Je n'ai trouvé de repos
Que dans l'indifférence
Pourtant, je voudrais retrouver l'innocence
Mais rien n'a de sens, et rien ne va

Tout est chaos
A côté
Tous mes idéaux, des mots
Abimés
Je cherche une âme, qui
Pourra m'aider
Je suis d'une
Génération désenchantée,
Désenchantée

-Kate Ryan,Désenchantée

Off to Russia, with love.

Lindén: Lapsiporno ei sananvapausasia

Olen samaa mieltä Kokoomuslaisen ministerin kanssa, merkki seinään. Sivut kiinni ja rikolliset linnaan - mutta ei sensuuroimalla ongelma näkymättömiin, vaan Suomen lain mukaisilla pakkokeinoilla.

Mutta poliittisen keskustelun mielivaltainen sensurointi on sananvapausasia.

Asiantuntijaryhmä ryhtyy pohtimaan keinoja, joilla lapsia ja nuoria voitaisiin suojella internetin haitallisilta sisällöiltä.

Mulla olisi yksi hyvä ehdotus työryhmälle: Vanhemmat (ei mitään normatiivisuusoletuksia).

Ja lisää spämmiä, Tatjana näyttää etsivän suomeksi parissakymmenessä viestissä rakastajaa tositarkoituksella. Spämmiä siis vihdoin suomeksi. Ehkä nyt asialle saadaan sen verran näkyvyyttä ja momenttia, että näitä spämmereitä vastaan ruvettaisiinkin johonkin.

Niin, sitä linkkiä ei kannata klikata sillä hiirellä, sieltä ilmeisesti tulee koneelle iPIX-installeri, jota tuskin kannattaa suorittaa...

Wow, paras näkemäni suomenkielinen spämmi (ihan oikeaa tekstiä!!!), ja vieläpä ydintuhosta. Ei kantsine silti klikata.

Uusi yliopisto tulee, tai ainakin sisäiset valmistelut liikkuvat sellaisella vauhdilla että heikompaa hirvittää. En olekaan ennen ollut tilanteessa, jossa yrittäisin pähkäillä tv-uutisten uutistekstien markkinointimateriaaleista mihin palavereihin on ihan pakko mennä ja mihin meneminen olisi vain hyödyllistä. Ilmeisesti sitä ei tosin tiedä kukaan muukaan.

Jos nyt pari ennakoimatonta joskin yllätyshyödyllistä jekkua virittäisi tuonne innovaatiotutkimuspuolelle...

- Osta sä kossupulloa ja Alibi, niin mä teen meille eväät. Nähdään sit varttia vailla siellä (Pietarin) bussilla.

Mä en oikein arvosta tätä argumentaatiota tyyliin: "Me voidaan tehdä ihan mitä vaan, kun demarit teki pahojaan viime vaalikaudella". Nyt otetaan se järki käteen ja kaivaudutaan eduskunnan jouksuhaudoista vaikka ihan logiikan peruskurssin tokalle luennolle. Ylläolevalla perustelulla voidaan toki käötevästi ilmeisesti oikeuttaa mikä tahansa päätös hallituksessa? Mitenkään erityisesti ottamatta kantaa siihen miten tosi tuo lausahdus missäkin tilanteessa on. Hallitus eduskuntaryhmineen hohoi, älkää pitäkö kansaa noin typeränä.

Sensuurista on ollut kiitettävissä määrin puhe. Ollaan aika syvillä vesillä, jos poliisi rupeaa paitsi lainsäätäjäksi, myös tuomariksi. Tässä näyte aiheesta ennakkosensuuri KRP:ltä.

Suomen poliisi saanut muuten netissä todella hyvin julkisuutta. Ei ihme, jos tätä ei joutuisi häpeämään seuraavan kerran kun yrittää kertoa nörteille minkälaisessa oikeusvaltiossa täällä elellään. Olisihan se vallan kolmijako kiva. Tai jos ei ainakaan annettaisi poliisille ihan kaikkia kolmea valtaa.

Ulkomaisen pornon sensuroinnin mä voin ymmärtää (joskaan silloinkaan sen ei pitäisi olla ensimmäinen, vaan viimeinen, keino), kansalaiskeskustelun sensuroimista en koskaan. Pimeät listat kielletyistä sivuista ovat täysin oikeusvaltion perusteiden vastaisia (onhan niillä esimerkiksi kuvia Thaimaan kuninkaallisista vaatteet päällä tai ilmoituksia myytävistä traktoreista), kuten on myöskin poliisin nihkeys ottaa vastaan ilmoituksia virheellisesti sensuroiduista sivuista. Poliisin toimintaa arvostelevat sivut blokataan operaattoreiden voimin? Mitä tähän voi enää sanoa? Mitä sensuroidaan seuraavaksi? Tämä kirjoitus?

Voin olla kanssasi kuinka eri mieltä tahansa, mutta silti sinulla on oikeus perustella kantasi ja saattaa se kuuluville. Koskee myös valtioita. Aivan erityisesti.

Edit: Ai missä julkisuudessa?

The Register, vieläpä nostona.

Slashdot

CNET, vieläpä Internet-julkkis Declanilta

jne.

After a decade or more of this, it's clear that the underlying problem is straightforward: Secret blacklists, especially those created by unaccountable bureaucrats, are prone to unwarranted expansion and abuse. Unfortunately, Finland has yet to figure this out.

Olen huomannut omaavani huomattavasti enemmän virtaa heti kun on hiukan valoisampaa. Vielä kun saisi viimeiset cross-checkaukset hahmoistaan, niin ne saisi eteenpäin. Ensi viikon alussa pelaajalle viimeistään, kun olen tosiaan katoamassa ylihuomenna Pietariin pariksi päiväksi.

Huolestunut lukija toivoi vähemmän roolipeliaiheista sisältöä, koska se on kuulemma liian outoa eikä ollenkaan sopivaa. Tietäisittepä vaan.

Eräiden järjestämieni pikkujoulujen seurauksena osa seurueesta oli kadottanut takkinsa, kannettavansa ja missannut seuraavan päivän lentonsa. Takki oli onneksi löytynyt miehen palattua nyt pari viikkoa myöhemmin kaljakuittien perusteella Bakersin narikasta. Samalla tuli selitys ylimääräiselle havaitulle narikkalapulle. No äkkiähän siitä tietysti kävelee aamuyöstä ilman takkiakin Iso-Roballe. Päätämme lähetyksen tiede-tv:stä tänään tähän.

Oikeusministeriössä valmistellaan yhdistyslain muutosta. Braxin mukaan ei ole täysin poissuljettu, että samassa yhteydessä lakia tarkastellaan myös siltä pohjalta, mahdollistaako nykyinen lainsäädäntö sellaisten yhdistysten toiminnan, jotka eivät hyväksy kansanvallan periaatteita.

Se olisikin hienoa, tuolla määritelmällä joutuu kieltämään tosin puoluetoiminnan Suomesta lähes kokonaan.

Alkuperäinen juttu käsittelee siis syntymässä olevaa Suomen Islamilaista puoluetta, jonka muutamia poliittisen ohjelman kohtia pidän henkilökohtaisesti väärinä ja poliittisesti tuomittavina. OK, no se koroton "islamilainen" pankkijärjestelmä ja siitä seuraava maltillinen talousjärjestelmä olisi kyllä hyvä, mutta silti.

Sen sijaan Suomen islamilainen neuvosto vaikuttaa pintapuolisen tutustumisen perusteella järkiporukalta.

Olen myös avoin ja valmis syventämään tätä dialogia kaikkien uskontojen ja politiikkojen kanssa, jos olen tuominnut poliittisen agendan liian hätäisesti. Voisi olla esimerkiksi virkistävää laittaa omien KD-fundamentalistisiiven käymään keskustelua Tammen tovereiden kanssa - luulen, että löytäisivät agendoiltaan enemmän yhteistä verrattuna vaikkapa minuun.

IKL kiellettiin vielä reilu kymmenen vuotta sitten Pariisin rauhansopimuksen vastaisena, muuten.

clip

M:

Tiedän paljon vastapäisen talon ihmisistä, katon niitä kaiket päivät verhojen välistä. Tääl ei tapahdu mitään, mulla ei oo täällä ketään, mä en tajuu miks mua vielä pidetään niinkuin oisin tehnyt jotain pahaa, ainoo rikos oli, et mun mutsii ohjaa kuningas alkoholi, faija kuoli ennenkuin mä edes muistan sitä, nyt oon paikassa jossa nää tyypit ei välitä. Ne tunkee lääkkeitä jos pidän meteliä, nää kaikki lapset tässä laitoksessa on veteliä, katon maisemaa ja mietin miks oon täällä
paikkaan, mun sisko sano ettei tää oo oikeesti mun paikka. Oon kuullu mitä kaikkee ihmiset voi tehdä, kuinka mä oon poikkeus, ainoo oikeuteni on nähdä vastapäisen talon elämää, mä jään paljosta paitsi ja taas lääkkeitä ne levottomuutein havaitsi.

S:

Lapsen eristys saa kestää maksimissaan kaks päivää, mut mä kerron miten lakia voi kiertää. Vierihoidoks sanotaan, ovi auki käytävään, jos lapsi astuu ulos se takas viedään ja mä tiedän et siit saa myös lisää palkkaa ku huostaanottaja 24/7 lasta auttaa, ylimääränen annos psyykelääkkeitä, voit olla saletti ettei se potki tai tavaroita heitä. Kasvatetaan enkeleitä ongelmalapsista, ei puhuta siitä valkotakkinatsista, joiden tekemiset näet lasten katseista, sideharsoon käärityistä ranteista, näkymättömistä vanteista jotka päätä kiristää. Lääkkeet kertoo millon väsyttää ja millon piristää, setä antaa tabun, salettiin saat unta, näin kasvatetaan uus uljas yhteiskunta.

M:

Taas pikku prinsessa istuu ikkunassa, aikuisten rakentamassa vankilassa, suu pysyy kii, silti apuu huutamassa, ilman rakkautta se istuu ikkunassa. Taas pikku prinsessa istuu ikkunassa, kohta kaksi kuukautta läähehumalassa, avuttomalle elämä on paskaa, ilman rakkautta se istuu ikkunassa.
- Steen, Ikkunaprinsessa

SUBJEKTIIVINEN JA OBJEKTIIVINEN

Ajattelin aloittaa näin gradulle korvaavana tekemisenä kirjoitussarjan subjektiivisesta ja objektiivisesta. Siitä on ollut taas välillä puhetta saunoissa ja muissa tiloissa. Aloitan tieteenfilosofiasta, mutta laajennan tapojeni mukaan myöhemmin kaikkeen inhimilliseen elämään. Kirjoituksesta taisi tulla vähän sekava, mutta lukijan omalla vastuulla.

Kovin moni ei tunnustaudu tieteessä enää positivistiksi, koska sen oletuksia on haukuttu kohta reilu viisikymmentä vuotta. Silti moni haluaa säilyttää tieteessä jaon subjektiiviseen ja objektiiviseen, vaikka sitä jakoa on haukuttu jo monta sataa vuotta. Miksi?

Vastaushahmotelmia on monia, mutta yksi oleellisimmista liittynee siihen tapaa, jolla tiede on institutionalisoitu yhteiskunnassa tai yliopistoissa. Ennen kaikkea siihen, että sen avulla tiedeyhteisössä vallassa olevat intressipiirit ja klikit pystyvät pönkittämään omaa asemaansa, haalimaan resursseja sekä totta kai sortamaan muita.

Yliopiston sisällä objektiivisuuden väite hämärtää tieteidenvälisiä eroja ja luo eräänlaisen uuspositivistis-mystisen tieteenfilosofisen ohjelman, joka perustuu eräiden matemaattisten luonnontieteiden väitettyyn samankaltaisuuteen. Tämä hämärrys on siinä mielessä onnistunut tiedepoliittinen ja retorinen liike (vastaavia liikkeitä kts. teknologia ja innovaatio), että se antaa muka-selkeän tieteenfilosofisen ohjelman ja joukon sitä toteuttavia tieteitä. Ohjelma rakentuu tieteiden itseymmärrykseen voimakkaan objektiivisuuden käsitteen kautta. Se rakentaa kuvaa tieteenalasta ja antaa tutkijoille identiteetin.

Toisaalta siirto on onnistunut myös toisella tapaa, koska se tarjoaa kaikille tulkitsevaa tutkimussuuntaa harjoittaville yhteisen vihollisen samaisen helposti maalitauluksi joutuvan objektiiviseen käsitteen takia. Myös se antaa tutkijoille ryhmärakennetta ja identiteetin.

Bonuksena se on sotkenut koko kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen keskustelun täysin. Vuoropuhelun sijaan on syntynyt vain konfliktia ja ennen kaikkea ohipuhumista.

Jos tiedettä voidaan ulkomaailmalla kaupitella vakavalla naamalla objektiiviseksi, voi tiede lunastaa yhteiskunnallisen tehtävänsä totuuden tuottajana. Se voi kertoa uusia hienoja asioita, joita ihmiset kuuntelevat, koska se on totta. Vaikka usein totuuden takaajana ei olisikaan kuin pieni joukko saman tieteenalan tiedeuskovaisia ? ja toki suurempi joukko niitä, joiden mielestä totuusleikkiä ei kannata pilata, niin kauan kuin sen avulla voidaan saada resursseja ja oikeuttaa erilainen puuhastelu.

Miksi subjektiivinen ja objektiivinen ovat tieteessä ongelmallisia?

1. Koko jako subjektiiviseen ja objektiiviseen on sosiaalisesti välittynyt. Se on pikemminkin kulttuurinen ilmiö, kuin minkään sortin fakta. Monet (esim. Husserl) on väittänyt että ns. objektiiviset käytännöt ovat huomattavasti alttiimpia syytteille subjektivismista kuin monet ns. subjektiiviset käytännöt.

2. Objektiivisessa tutkimuksessa objektiivisuus pyritään saavuttamaan eristämällä tutkimus ulkomaailman saastuttavalta vaikutukselta. Tehtävä, joka on teoreettisesti ja käytännöllisesti mahdoton.

3. ?Puhdistettu? sosiaalitutkimus kohtaa väistämättä samat ongelmat. Se joutuu nojaamaan koko joukkoon tutkimuksesta piiloon jääviä kulttuurisia oletuksia ja sosiaalisia konventioita ? joita on siis paitsi tutkimuskohteella, myös kirjoittajalla ja tutkimuksen lukijalla.

4. Tutkimuksen sosiaalisen luonteen kiistäminen taas piilottaa samalla tavalla tutkijasta riippuvat asioita objektiivisuuden kaapuun. Asioita arvoista, politiikasta, virheistä ja oletuksista, jotka tutkimuksen laatijaa jakaa koko hänen noudattamansa tieteen ohjelman kanssa.

5. Tutkijoiden subjektiiviset yritykset ymmärtää muuttajia ja tutkimuskehikoita tekevät tieteestä mielenkiintoista, eivät objektiiviset tutkimusohjelmat. Lainomaiset, tai tilastolliset, väitteet ovat tietyn samoihin asioihin uskovien käyttämiä kielipelejä (jotka toki luovat ja jäsentävät tätä ryhmää). Vaikka tämä ryhmä olisi samaa mieltä asioista, se ei tarkoita, että heillä olisi jotain luonnollista tai etuoikeutettua pääsyä kiinni objektiiviseen todellisuuteen.

6. Tutkimuskysymyksen asettamiseen ja tutkimustuloksen merkittävyyteen liittyvät kysymykset ovat aina olleet arvoladattuja ja etupiirejä luovia kysymyksiä, jopa kaikkein objektiivisimmiksi julistautuneissa tieteissä. Kuten myös ylipäänsä tiedon tuominen takaisin lukijalle, tieteen asiakkaalle tai kenelle sitä milloinkin on tavattu välittää.

7. Tahto hallita tiedon avulla luontoa voidaan aina nähdä myös tahtona kontrolloida jotain heikommassa asemassa olevaa ryhmää myös institutionaalisen kehyksen sisällä. Väite, jonka naistutkimus on pystynyt tuomaan keskusteluun. Tässä mielessä objektiivisuuden väite on myös samalla ele kontrolloida subjektiivista tutkivaa ryhmää.

Joka tapauksessa subjektiivisen ja objektiivisen korostamista tieteessä kannattaisi tarkastella ensisijaisesti retorisena liikkeenä, joka liittyi instituutioihin tai vaihtoehtoisesti keskusteluun oikeutuksesta oleellisemmin kuin kuvauksena tieteistä. Tieteiden tarkastelussa se ei oikeastaan ole edes haitallinen jaottelu. Pikemminkin se vain ei ole niin mielenkiintoinen.

Brookfieldin (1987, Developing critical thinkers) mukaan kriittisen sosiaalitieteen tarkoituksena on

1) identifying and challenging assumptions behind ordinary ways of perceiving, conceiving, and acting;

2) recognizing the influence of history, culture, and social positioning on beliefs and actions;

3) imaging and exploring extraordinary alternatives, ones that may disrupt motives and established orders;

4) being appropriately sceptical about any knowledge or solution that claims to be the only truth or alternative.

Päivän kysymys: Miten ylläolevat eroavat historianelävöittämisen tarkoitusperistä? Tai asetetaanpa kysymys se vähän tiukemmin: Onko niissä yhtään mitään samaa?

Kilpasisareni Uudeltamaalta näyttää loikkaavan Vihreistä Kokoomukseen.

Vaalien alla eräät kampanjoivat negatiivisesti Uudellemaalla teemalla ääni Vihreille on ääni Kokoomukselle. Pidin sitä silloin hajoittavana ja harhaanjohtavana.

Toisaalta: harvoinpa nämä ovat kenellekään helppoja juttuja.

Forsius suitsutti kokoomuksen arvoja: kannustavuutta, sivistystä, suvaitsevaisuutta, välittämistä, työn tekemisen ja yrittämisen korostamista ja oppimista.

- Minusta kokoomus on ajassa elävä arvopuolue.

- Kokoomus on suuri ja kasvava puolue. Minulla on paremmat mahdollisuudet toimia siellä oman arvomaailmani ja tavoitteideni puolesta.

Enough said.

- Mikä erottaa insinöörin ja diplomi-insinöörin?
- Stora Enso

Häkämiehen mukaan hallitus tekee juuri sen, mitä hallituksen kuuluukin.

Ilmoitan täten julkisesti olevani käytettävissä SDP:n puheenjohtajaksi. Minne voin lähettää hakemukseni?

Lupaan "putsata pöytää" "vanhoista rasitteista", "uudistaa puolueen imagoa" ja "muuttaa politiikan sisältöä ja suuntaa". Puoluekirjaa en tosin ota, mutta ei sitä ole kyllä tarjottukaan.

Lisäksi minut voi huomioida myös Suomen pääministerin paikkaa täytettäessä. Tässä haussa minua auttaa myös se, että pohjalta pääsee vain ylöspäin.

To-do listassa oli: Tee tänään gradupäätös. Mitähän olen miettinyt, kun sen olen sinne kirjottanut? Varmaan arponut tämän päivän olevan sen tekemiseen yhtä hyvä kuin minkä tahansa muunkin. Päätöstä ei helpottanut Laura, joka ole menossa pirteänä gradutukiryhmäänsä metrolla.

Ongelmana on se, että en vain oikein tiedä mitä päättää. Vaihtoehtoja on ainakin kolme:

1) Allokoida koko kevään vapaa-aika graduun ja pusertaa se kasaan. Mulla olisi ehkä noin kolmannes tekstitsä kasassa ja hyvä idea. Ja toki kaikki opinnot kypsyysnäytteitä ja pakollisia graduseminaareja jne. myöten tehtynä. Aikaa olisi jonnekin huhtikuulle (tai varmaan oikeesti jonnekin heinäkuulle asti).

2) Ottaa pari viikkoa ja pusertaa ulos kandintyö ja toivoa, ettei paska osu opintotoimistosta tuulettimeen vaadittavien lisäopintojen muodossa joskus tulevina vuosina. Täydentää sitten joskus.

3) Unohtaa koko tuplatutkinto VTM ja tehdä ehkä lisää sitten kun on vanha. Ongelmana todennäköisesti turha päällekkäinen työ.

Opinnonohjausta, anyone?

Tänään internet ilmeisesti suodattui taas lisää. Kohta siellä ei ole jäljellä enää kuin mainoksia. Eikö niitä voisi suodattaa ihan ensimmäiseksi?

Olen funtsinut tätä Obama vs. Clinton asiaa nyt jo kuukausikaupalla, enkä vieläkään oikein osaa päättää kumpi olisi parempi valinta. Perinteinen pääoma vs. ei-pääoma jako ei ole helpottamassa - erityisesti kun Suomesta katsoen kaikki ehdokkaat ovat yleisesti kokoomuksen linjoilta tai vielä oikeammalla. Obama kuitenkin ehkä jäljelläolevista vähiten, en tiedä. Tämä sitä paitsi oli asiaa (via Foxnews)

We are tired of being disappointed by our politicians. We are tired of being let down, we are tired of hearing promises made in 10-point plans and then never being met because politicians start worrying about how they win the next election rather than why they should win the next election. While Washington is consumed with the same drama and division and distraction, another family puts up a for sale sign in their yard ? another mother declares bankruptcy ? another soldier waves goodbye as he leaves for a tour of duty in a war that never should have been authorized and never should have been waged,

Tosi kivat syntsät. Olette ihania!

Kumma etteivät hipit vieläkään usko, että ilmaston lämpeneminen on humpuukia. Juuri palattuani hiihtolenkiltä huomasin Turun yliopisto antaneen tämän vuoden ensimmäisen siitepölytiedotteen lepän kukkimisen alkaessa Länsi- ja Lounais-Suomessa (historiallisen aikaisin).

No, ei hätää, voidaan sitten nauttia elämäntapamme hedelmistä muutaman kymmenen vuoden kuluttua. Tai ehkäpä tämä ikuiseksi lokakuuksi muuttunut talvi onkin vain poikkeustapaus. Yleensä mun synttäreillä on sentään ollut lunta.

Hahmodeadline on tänään enkä taida ihan keritä siihen vaikka aika lähelle menee. Sen verran vähän kuitenkaan enää puuttuu, että sen saa hoidettua lähipäivinä.

Loppu tästä kommentista onkin sensuroitu.

Tämä taas System of Downilta.

Young men standing on the top of their own graves
Wondering when Jesus comes, are they gonna be saved
Cruelty to the winner, bishop tells the king his lies
Maybe you're a mourner, maybe you deserve to die

They were crying when their sons left
God is wearing black
He's gone so far to find no hope
He's never coming back

They were crying when their sons left
All young men must go
He's come so far to find no truth
He's never going home

Wagnerin lautapelit. Tässä aikamoista taudinkuvaa demokratiastamme.

Viikonloppuna ei kerennytkään niin blogaamaan, kun piti puuhastella kaikennäköistä. Erityisesti alkuviikon deadline vienee aikaa tällä viikolla. Loppuviikosta onkin sitten yleinen R&R.

Täytän kahdettatoista kertaa kahdeksantoista, joten sitä juhlitaan perjantaina kapakkakierroksen merkeissä keskustassa. Otappa yhteyttä ja tule ottamaan yhdet kanssani vanhenemisen kunniaksi. Mahdollinen viisastuminenkin olisi pop. Tosin viisasten juomaa voi juoda vähemmänkin viisas.

Hallitus ei esitä kansanedustajia tasa-arvolain piiriin. Johan se tasa-arvo saavutettiin, kuten on taas saatu lehdistä lukea.

Päivän kysymys: Mihin tammikuu katosi?